Arvonlisävero - verokulut ja tulot

Palveluvero

Yrittäjät tekevät liiketoimia kaikkialla Euroopassa. Joissakin tapauksissa vastapuolet muista maista verottavat palvelua tai tavaraa arvonlisäverolla. Näin ollen lasku sisältää verot toisesta maasta. Mitä vaikutuksia tällä on? Tässä artikkelissa kerromme, onko arvonlisävero tuloa vai verokulua!

Onko arvonlisäverotuloa?

Art. Tuloverosta 26 päivänä heinäkuuta 1991 annetun lain (jäljempänä PI-laki) 14 § 1 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta saadusta tulosta. 10 sek. 1 kohta 3, maksettavat summat, vaikka niitä ei tosiasiallisesti olisi vastaanotettu, pois lukien palautetun tavaran arvo, myönnetyt alennukset ja alennukset. Veronmaksajien, jotka myyvät tavaroista ja palveluista verollisia tavaroita ja palveluita, tästä myynnistä saatua tuloa pidetään tulona vähennettynä tavaroista ja palveluista maksettavalla verolla. Edellä oleva säännös huomioon ottaen on todettava, että arvonlisäveron maksajan luovutusvero ei pääsääntöisesti ole tuloa.

Milloin arvonlisävero on vähennyskelpoinen?

Verovelvollisen harjoittaman elinkeinotoiminnan verotuksessa vähennyskelpoisia kustannuksia ovat kaikki tähän toimintaan liittyvät rationaalisesti ja taloudellisesti perusteltuja menoja, joiden tarkoituksena on tulon hankkiminen tai tulonlähteen turvaaminen tai ylläpitäminen siten, että tämä lähde tuottaa tuloa myös tulevaisuudessa - edellyttäen, että näitä kuluja ei arvonlisäverolain säännösten mukaan suljeta näiden kulujen ulkopuolelle.

Samanaikaisesti kulun syntymisen ja tulon saamisen tai sen lähteen säilymisen tai turvaamisen välistä syy-yhteyttä tulisi arvioida kustakin kulusta erikseen. Lisäksi lainsäätäjä on jättänyt jotkin kulut verotuksessa vähennyskelpoisten kustannusten ulkopuolelle.

Sitä ei nimittäin pidetä verotuksessa vähennyskelpoisina tavaroiden ja palvelujen kuluina, paitsi että se on verotuksessa vähennyskelpoinen kustannus, joka kannetaan siinä osassa, jossa verovelvollisella ei ole tavara- ja palveluverosäännösten mukaan oikeutta tavaroiden ja palveluiden veron eron määrän vähentäminen tai palautus - jos tavaroiden ja palvelujen verotus ei lisää käyttöomaisuuden tai aineettoman ja oikeudellisen arvon arvoa (lain 23 §:n 1 momentin 43 kohta). PIT-laki). Tätä määräystä tulee tulkita yhdessä tavaroiden ja palveluiden verosta 11.3.2004 annetun lain (jäljempänä arvonlisäverolaki) säännösten kanssa.

Art. 86 sek. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan siltä osin kuin tavaroita ja palveluita käytetään verollisen toiminnan harjoittamiseen, elinkeinotoimintaa harjoittavalla verovelvollisella on oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä tässä säännöksessä mainituin varauksin.

Esimerkki 1.

Aktiivinen arvonlisäverovelvollinen osti huonekaluja toimistoon. Veronmaksaja ei vähentänyt laskussa olevaa veroa, vaikka hänellä oli siihen oikeus. Onko ostoihin sisältyvä vero tässä tapauksessa vähennyskelpoinen?

Tässä tapauksessa verovelvollinen ei saa sisällyttää vähentämättä jäänyttä veroa verotuksessa vähennyskelpoisiin kuluihin. Veronmaksajalla oli oikeus verovähennykseen, ja vain, jos hänellä ei ollut oikeutta siihen, hänellä olisi mahdollisuus sisällyttää se verotuksessa vähennyskelpoisiin kuluihin.

Esimerkki 2.

Kyseisen arvonlisäverovapautuksen saanut verovelvollinen osti tietokoneen liiketoimintaansa varten. Voiko siinä tapauksessa sisällyttää arvonlisäveron verovähennyskelpoisiin kuluihin?

Koska verovelvollisella ei tässä tapauksessa ollut oikeutta alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä (arvonlisäverovelvollisena vapautettuna), hänellä on oikeus vähentää ostoihin sisältyvä arvonlisävero tietokoneen hankinnasta aiheutuneista kuluista. verotuksessa vähennyskelpoisina kuluina.

Arvonlisävero - määritelmä

Arvonlisäverolain 2 §:n 11 momentissa määritellään arvonlisävero. Tällä käsitteellä tarkoitetaan jäsenvaltion alueella kannettua arvonlisäveroa, lukuun ottamatta arvonlisäverolaissa säädettyä arvonlisäveroa.

Tämä määritelmä vain organisoi oikeuskielen käsitteitä, mutta ei ole aineellinen sääntely, joka arvonlisäveron lisäksi muodostaa uuden verotusmuodon, arvonlisäveron. Tärkeää on, että arvonlisävero on yhtenäistetty liittymisen jälkeinen vero. Tästä syystä arvonlisäveron alalla on sovellettava EU:n lainsäädäntöä ja otettava huomioon tämän lain tulkinta. Yhteenvetona voidaan todeta, että arvonlisäveron käsite kattaa sekä Puolassa sovellettavan arvonlisäveron että arvonlisäveron eli Euroopan unionin jäsenvaltioissa kannettavan veron.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Arvonlisävero - verotuksessa vähennyskelpoiset kulut

Koska arvonlisäveroa ja arvonlisäveroa ei erotella tuloverotuksessa, arvonlisäveroon sovelletaan samoja arvonlisäverolaissa säädettyjä verosäännöksiä kuin arvonlisäveron alueella sovellettavaan arvonlisäveroon. Puolan tasavalta.

Esimerkki 3.

Aktiivinen arvonlisäverovelvollinen osti television Saksasta. Saksalainen veronmaksaja peri arvonlisäveroa. Yrittäjä ihmettelee, onko laskuun sisältyvä arvonlisävero hänelle vähennyskelpoinen kustannus.

Tässä tapauksessa mukana oleva arvonlisävero ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen kustannus. Kuten olemme osoittaneet, PIT-säännösten sisältämien tulojen, tavara- ja palveluverotuksen ratkaisujen tulisi koskea myös arvonlisäveroa. Analysoidussa esimerkissä olemme tekemisissä arvonlisäveron maksajan kanssa, joten siihen sisältyvä vero voidaan periä takaisin.

Arvonlisävero - verotulot

Ulkomaisen urakoitsijan laskusta peritty arvonlisävero ei ole verotuloa.

Korkeimman hallinto-oikeuden 26.6.2019 antamassa tuomiossa tiedostoviite. II FSK 2422/17 luemme, että "kyvyttömyys pienentää tuloja toisen Euroopan unionin jäsenvaltion alueella maksettavalla arvonlisäverolla tilanteessa, jossa on mahdollisuus vähentää tuloa vain erääntyvällä kotimaisella tavara- ja palveluverolla [...] on ilmentymä syrjintää, koska molemmat verot perustuvat direktiivistä 2006/112/EY johtuvaan analogiseen rakenteeseen.”. 

Näin ollen, jos verovelvollinen, jolla on mahdollisuus periä verot laskusta, saa tällaisen palautuksen, hän ei voi kirjata sitä tuloksi. Tämä tarkoittaa sitä, että veronpalautuksen saaminen toisessa jäsenvaltiossa erityisessä VAT-REFUND-menettelyssä johtaa ostoihin sisältyvän veron vähentämisen kanssa samanlaiseen taloudelliseen vaikutukseen, joten veronmaksaja ei joudu kantamaan tämän veron taloudellista taakkaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että käsittelemme arvonlisäveroa samalla tavalla kuin arvonlisäveroa. Näin ollen arvonlisävero ei useimmissa tapauksissa muodosta verokustannusta eikä sen perimistä tuloa.