Yritystulovero - CIT

Palveluvero

Yritystulovero on yritysten (yritysten) ansaitsemaa välitöntä veroa rasittavaa tuloa. Maksua koskevat säännöt on määritelty 15. helmikuuta 1992 annetussa yritysverolaissa. Tämä vero, toisin kuin PIT, eli henkilökohtainen tulovero, koskee pääasiassa pääomayhtiöitä, kuten osakeyhtiöitä tai osakeyhtiöitä. yritykset.

Verotuksen aihe ja yhteisövero

Art. CIT-lain 1 §:n mukaan yhteisöveron maksajia ovat:

  • oikeushenkilöt,
  • pääomayhtiöt organisaatiossa,
  • organisaatioyksiköt, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä, lukuun ottamatta perinnöllisiä yrityksiä ja yhtiöitä, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä,
  • osakeyhtiöt, joiden kotipaikka tai johtokunta on Puolassa,
  • yhtiöt, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä ja joiden sääntömääräinen kotipaikka tai johtokunta on toisessa maassa, jos niitä kohdellaan kyseisen maan sovellettavien verolain säännösten mukaisesti oikeushenkilöinä ja verotetaan tässä maassa kaikista tuloistaan ​​riippumatta mistä ne on hankittu,
  • veropääomaryhmät eli konsernit, jotka koostuvat vähintään kahdesta kaupallisesta yhtiöstä, jotka ovat oikeushenkilöitä ja ovat pääomasuhteessa.

Lain säännökset eivät kuitenkaan koske:

  • maataloustoiminnasta saadut tulot, lukuun ottamatta tuloja maataloustuotannon erityisosastoilta,
  • metsänhoidosta saadut tulot,
  • tulot, jotka syntyvät toiminnasta, joka ei voi olla lainvoimaisen sopimuksen kohteena,
  • tonnistoverolla verotettujen laivanvarustajien tulot / tulot,
  • laivanvarustajan tulot, joita verotetaan laivanrakennusteollisuuden ja sitä täydentävien teollisuudenalojen aktivoinnista annetusta laista johtuvien periaatteiden mukaisesti,
  • artiklassa tarkoitetut maksut. Luonnollisen henkilön yrityksen jälkeläisestä johtamisesta annetun lain 27 §.

Subjektiivinen poikkeus

Tietyt yhteisöt ovat vapautettuja yhteisöveron maksamisesta ja veroilmoitusten antamisesta. Heidän luettelonsa sisällytettiin Art. Yritysverolain 6 §:n mukaan ja sisältää:

  • valtiovarainministeriö,
  • Puolan keskuspankki.
  • budjettiyksikköä,
  • erillisten lakien perusteella perustetut erityisrahastot,
  • kansainväliset yritykset ja muut taloudelliset yksiköt, jotka valtion hallintoelin on perustanut yhdessä muiden maiden kanssa sopimuksen tai sopimuksen perusteella (ellei näissä sopimuksissa toisin määrätä),
  • kuntayksiköt kuntayksiköiden tuloista annetun lain säännöksissä määriteltyjen tulojen mukaan
  • Maatalouden rakenneuudistuksen ja nykyaikaistamisen virasto,
  • Kansaneläkelaitos, eläke- ja sijoitusrahastot,
  • Materiaalivarantojen virasto,
  • Kansallinen terveysrahasto,
  • Pankkivakuutusrahasto,
  • Kansallinen maatalouden tukikeskus,
  • Kansallinen omaisuuskanta,
  • tekniset katsastusyksiköt,
  • Puolan tarkastusvirasto.

Verotuksen kohde

Tuloverotuksen kohteena - yleisten sääntöjen mukaisesti - on tulo, jonka summa on:

  • myyntivoitoista saadut tulot ja
  • muista tulolähteistä saadut tulot.

Art. 7 sek. Arvoverolain 2 §:n mukaan tulo on verovuonna saatujen tulojen summan ylijäämä niiden hankkimiskustannuksista. Kun verotuksessa vähennyskelpoiset kustannukset ylittävät tulojen summan, erotus on tappio.

Veropääomaryhmien tapauksessa tulot ryhmitellään tiettyyn tulonlähteeseen ja tappioon. Tämä tarkoittaa, että tuloa määritettäessä otetaan huomioon kaikkien konserniin kuuluvien pääomayhtiöiden tulojen summa ja näiden yhtiöiden tietystä tulolähteestä aiheutuneiden tappioiden summa. Jos verovuonna näiden tappioiden summa ylittää tulojen summan, erotus on koko veropääomaryhmän tappio.

Objektiivinen poikkeus

Yhtiöverolaissa on subjektiivisten vapautusten lisäksi myös erityinen luettelo kyseessä olevista verovapautuksista. Art. Arvoverolain 17 §:n mukaan tällaiset poikkeukset koskevat mm.

  • tulot maatilalle kuuluvan kiinteistön tai sen osan tai osuuden myynnistä, vapautus ei koske myynnistä saatua tuloa, jos tämä myynti tapahtuu ennen kuin 5 vuotta on kulunut. kalenterivuosi, jona koko omaisuus tai osa siitä on hankittu) kiinteistö tai kiinteistöosuus)
  • työnantajajärjestöjen ja poliittisten puolueiden toiminta - lakisääteiseen tarkoitukseen tarkoitetussa osassa, lukuun ottamatta yritystoimintaa,
  • tulot koulujen pitämisestä - koulukäyttöön tarkoitetussa osassa,
  • yleishyödyllisen yhteisön tulot - lakisääteiseen käyttöön tarkoitetussa osassa,
  • oikeushenkilöiden (mukaan lukien uskonnolliset yhdistykset) kirkolliset tulot,
  • maaseudun kotiäitikerhojen tulot - lakisääteisiin tarkoituksiin tarkoitetussa osassa

Tappio ja vaikutus yritystuloveroon

Art. 7 sek. Yritysverolain 5 §:n mukaan, jos yhteisö on jonakin verovuonna kärsinyt toiminnastaan ​​tappiota, sillä on mahdollisuus vähentää tuloaan tämän tappion määrällä kahdella tavalla:

  • alentamalla tuloja seuraavina viitenä verovuonna, vähennyksen määrä ei kuitenkaan saa jonakin vuonna olla suurempi kuin 50 % tämän tappion määrästä.
  • kertaluonteisella tulovähennyksellä seuraavan viiden verovuoden aikana enintään 5 000 000 zlotya, ja vähentämättä jäänyt määrä on selvitettävä tämän viisivuotiskauden jäljellä olevina vuosina, mutta veron määrä vähennys jonakin näistä vuosista saa olla enintään 50 % tämän tappion määrästä.

Tappion korvaaminen voi tapahtua vain sen tulolähteen perusteella, josta se on syntynyt. Tästä syystä muista tulonlähteistä syntyvää tappiota ei voida kirjata luovutusvoittotuloa pienentämällä. Esimerkki 1.

Vuonna 2019 XYZ Companylle aiheutui 6 000 000 PLN verotappiota muista tulonlähteistä. Miten se pystyy ratkaisemaan sen vuonna 2020?

Jos XYZ-yritys saa vuonna 2020 tuloja muista tulolähteistä vähintään 5 000 000 zlotya, se pystyy korvaamaan tappion:

  • kertaluonteinen tulojen vähennys 5 000 000 PLN:n rajaan vuonna 2020,
  • 1 000 000 euroa seuraavana verovuonna (edellyttäen, että se saa seuraavina vuosina tuloja muista tulolähteistä).

Art. 7 sek. Yritysverolain 6 §:
Kohdan säännös 5 ei koske tappioita virtuaalivaluuttojen vastikkeellisesta myynnistä Tulot virtuaalivaluutan (esim. kryptovaluutan) vaihtamisesta muuksi maksuvälineeksi, tavaraksi, palveluksi tai omaisuusoikeuksiksi kuin virtuaalivaluutaksi tai muiden velkojen maksamisesta virtuaalivaluutalla ovat myyntivoittoja. Veronmaksajien, jotka eivät selvittäneet vuoteen 2019 mennessä saavutettua virtuaalivaluuttojen myyntiin liittyvää tappiota, voi kohdata ongelma, jonka veroinformaatiojohtaja analysoi 7.8.2019 antamassaan yksilöllisessä tulkinnassa, viite. 0113-KDIPT2-3.4011.312.2019.1.SJ, jossa luetaan:

”Vuonna 2018 syntynyt tappio voidaan 1.1.2019 voimassa olevien säännösten mukaan kuitata vain tästä lähteestä tappion aiheuttaneeseen tuloon eli omaisuusoikeuksiin. Koska 1.1.2019 alkaen tulot virtuaalivaluuttojen myynnistä maksua vastaan ​​sisältyvät tulolähteeseen - pääomarahastoihin, omistusoikeuden tulonlähteen menetystä ei ole mahdollista kattaa lähteestä saaduilla tuloilla. tuloista - pääomapääoma.
Käsiteltävänä olevassa tapauksessa vuonna 2018 syntynyt tappio voidaan ratkaista vain, jos hakija saa tuloja "omistusoikeuksien" lähteestä." Juridisten henkilöiden henkilövero, lue lisää:
- Henkilökohtainen verotili ALV, PIT, CIT - miten tarkistaa?
- Yritysten tuloveroprosentit (CIT).
- CIT-8 - mitä se on ja mitä veronmaksajia se koskee?
- Tulovero - miten lasketaan yleisimmissä verotusmuodoissa

Yritystulovero - miten lasketaan?

Erääntyvän yhteisöveron laskemiseksi on määritettävä veropohja eli oikeushenkilön jo saamat edellä mainitut tulot (vähennettynä sen saamisesta aiheutuvilla kustannuksilla) tiettynä verovuonna. On mahdollista tehdä joitain vähennyksiä - mm. varten:

  • lahjoitukset yleishyödyllisille järjestöille - raja 10 % suhteessa tuloihin,
  • lahjoitukset uskonnolliseen jumalanpalvelukseen - 10 %:n raja suhteessa tuloihin,
  • lahjoitukset ammatilliseen koulutukseen - raja 10 % suhteessa tuloihin,
  • pankkien lahjoitukset - raja 20 % saneerausohjelman toteuttamisen yhteydessä mitätöityjen lainojen määrästä.

Art. Arvonlisäverolain 19 §:ssä on kaksi tuloverokantaa:

  1. 19 % veron perusteesta,
  2. 9 % veron perusteesta muista tuloista (tuloista) kuin myyntivoitoista - verovelvollisille, joiden verovuoden tulot eivät ylittäneet Puolan zlotyina ilmaistua määrää, mikä vastaa 2 000 000 euroa.

Alennettua tuloverokantaa voivat käyttää pienveronmaksajan asemassa olevat yhteisöt eli yhteisöt, joiden myyntitulot eivät edellisenä verovuonna ylittäneet 2 000 000 zlotya. Rajamäärä muunnetaan edellisen verovuoden lokakuun ensimmäisen arkipäivän keskimääräisen NBP:n vaihtokurssin mukaan pyöristettynä ylöspäin 1 000 zlotiin. 1.1.2020 alkaen pienveronmaksajan aseman käyttöön oikeuttava raja nostettiin 2 000 000 zlotiin, mikä tarkoittaa, että vuonna 2021 pienveronmaksaja on yhteisö, jonka myyntitulojen arvo vuonna 2020 ei ylitä 9 031 000 zlotya. Alennettu 9 %:n verokanta ei koske pääomaryhmiä.

Yhteisöveroa käyttävien verovelvollisten oikeudet ja velvollisuudet

Veronmaksajien ja maksajien ei tarvitse antaa veroilmoitusta verovuoden aikana, vaan heidän velvollisuutensa on suorittaa ennakkomaksuja. Tämä koskee myös tuloveroa, joka kannetaan kiinteämääräisesti.

Art. 25 sek. Arvonlisäverolain 6 §:n mukaan verovelvolliset voivat maksaa yhteisöveron ennakot yksinkertaistetussa muodossa. Ennakkomaksut ovat tällöin riippuvaisia ​​myyntiverosta, joka on esitetty verovuotta edeltävänä vuonna annetussa veroilmoituksessa tai kahdella vuodella verovuotta edeltävässä veroilmoituksessa. Yksinkertaistettu ennakkomaksu lasketaan 1/12 erässä näistä ilmoituksista ilmoitetusta myyntiverosta.Jos verovelvollinen on juuri aloittanut toimintansa tai ei ole ansainnut tuloja viimeisen kahden vuoden aikana, ennakkomaksuja ei voida suorittaa yksinkertaistetussa muodossa. Päätettäessä yhteisöveron ennakon maksamisesta yksinkertaistetussa muodossa, ei verovirastolle tule jättää lisäselvityksiä tai hakemuksia. Tiedot yksinkertaistetusta veroennakosta ilmoitetaan vain siltä vuodelta annetussa vuosiveroilmoituksessa, jona verovelvollinen käytti tätä ennakkomaksun laskentatapaa. Pienyrittäjille helpottaa myös mahdollisuutta hyödyntää vapautusta yhteisöveron ennakkomaksussa vuoden aikana. Edellytyksenä on, että he jättävät verovapautuksen käyttämisen verovuoden ensimmäisen kuukauden 20. päivään mennessä toimivaltaiselle veroviraston johtajalle. Art. 25 sek. Yritysverolain 12 §:n mukaan edellä mainittua vapautusta hyödyntävän verovelvollisen on toimitettava vuosittain veroilmoitus siltä vuodelta, jona hän hyötyi vapautuksesta, ja maksettava tästä veroilmoituksesta johtuva vero viiden seuraavan verovuoden aikana. välittömästi vapautuksen myöntämisvuoden jälkeen. Tämä vero on maksettava vuosittain 20 % sen määrästä vuosittain. Art. 25 sek. CIT-lain 18 §:n mukaan verovelvollisen ei tarvitse maksaa yhtiöveron ennakkoa, jos vuoden alusta ansaitusta tulosta maksettava vero, vähennettynä vuoden alusta maksettujen ennakkojen määrällä, ei ylitä 1 000 zlotya . Verovelvollisen velvollisuuksiin kuuluu myös ilmoituksen tekeminen verovuonna saavutetun tulon (tappion) määrästä seuraavan vuoden kolmannen kuukauden loppuun mennessä. Tänä aikana sinun on maksettava myös erääntynyt yhteisövero tai veroilmoituksessa ilmoitetun tulon veron ja vuoden alusta erääntyvien ennakkojen summan erotus. Art. 27 sek. 1c, vuosittainen veroilmoitus tulee toimittaa sähköisessä muodossa. 1.1.2020 alkaen yhteisövero maksetaan verovirastolle erityisveromikrotilille. Aiheesta lisää artikkelista: Vero-mikrotili ALV-, PIT- ja CIT-selvityksiin.