Konkurssimenettelyn aloittaminen ja velallisen suojaaminen täytäntöönpanolta

Palvelus

Konkurssimenettelystä säädetään konkurssilaissa (jäljempänä Pr. Up). Toisaalta saneeraus- ja kunnostusmenettelyjä säännellään saneerauslaissa. Velallinen, joka haluaa turvata yrityksensä omaisuutta velkojia vastaan, voi harkita asianmukaisen hakemuksen jättämistä konkurssi-, saneeraus- tai perintämenettelyn aloittamiseksi.

Jos konkurssituomioistuin julistaa konkurssiin saneeraus- tai konkurssimenettelyssä, vakuuden asettaminen velallisen omaisuuteen mahdollistaa tämän omaisuuden suojaamisen merkittävältä ehtymiseltä. Tällöin maksukyvyttömän velallisen omaisuus sisällytetään konkurssipesään. Sitä voidaan käyttää myös velkojien kanssa tehdyn järjestelyn määräysten täytäntöönpanoon. Konkurssi- tai saneerausmenettelyä koskevat määräykset mahdollistavat vireillä olevan täytäntöönpanon lykkäämisen. Lisäksi, jos taloudelliset olosuhteet sen sallivat, velallinen voi jatkaa yrityksen liiketoimintaa. Edellä oleva voi osaltaan parantaa velkaantuneen yrityksen taloudellista tilannetta.

Määräys velallisen konkurssista

On syytä huomata, että konkurssihakemuksen jättämisen seurauksena tuomioistuin turvaa pyynnöstä tai viran puolesta velallisen omaisuuden. Tuomioistuimen päätös on annettava välittömästi. Näin ollen mahdollisuudet jatkaa tai aloittaa ulosottomenettely velallista vastaan ​​on rajoitettu. Art. 38 Pr. ylös. Tuomioistuin voi turvata velallisen omaisuuden nimeämällä väliaikaisen tuomioistuinvalvojan.

Korkeimman hallinto-oikeuden 10.1.2012 antaman tuomion mukaan tiedostoviite. Toimia. II FSK 1182/10 – Konkurssihakemuksen jättäminen ei estä velallisen velkojen ulosottomahdollisuutta, mutta antaa konkurssituomioistuimen puuttua ulosottomenettelyn kulkuun keskeyttämällä ne väliaikaisesti. Konkurssihakemuksen jättäminen ei myöskään vaikuta tällaisen hakemuksen laillisuuteen ja tehokkuuteen. Taiteen tarjoaminen. 146 § 2 Pr. ylös. sen on ymmärrettävä tarkoittavan, että velvollisuus siirtää konkurssipesään liittyy ulosottomenettelyssä perittyihin summiin, jotka myöhemmin keskeytettiin lain mukaan konkurssin julistamisen jälkeen ja joita ei ole vielä vapautettu ulosottovelkojalle. Viittaus pakkotäytäntöönpanomäärien myöntämiseen ei voi koskea tilannetta, jossa niiden täytäntöönpano eikä pelkästään siirto tapahtui konkurssin julistamisen jälkeen.". Konkurssipäätöksen päivämäärä on konkurssipäivä. Jos konkurssimääräys annetaan sen jälkeen, kun asia on tutkittu uudelleen toisen oikeusasteen tuomioistuimen päätöksen kumoamisen seurauksena, ensimmäisen konkurssimääräyksen päivämäärä on ensimmäisen konkurssimääräyksen päivämäärä (Art. 52 Pr . Ylös). Art. 144 Pr. ylös. konkurssiin julistamisen jälkeen konkurssipesään liittyvä tuomioistuin-, hallinto- tai tuomioistuinhallinnollinen menettely voidaan panna vireille ja suorittaa vain pesänhoitaja tai sitä vastaan. Edellä olevaa säännöstä ei sovelleta menettelyyn, joka koskee konkurssipesältä maksettavia elatusapu- ja eläkkeitä, jotka liittyvät vastuuseen ruumiinvamman tai terveyden vahingoittumisen tai elättäjän menettämisen osalta, eikä elinkorkooikeuden sisällön piiriin kuuluvien oikeuksien muuntamiseen. elinkorotukseksi. Lisäksi pesänhoitaja suorittaa menettelyn omasta puolestaan, mutta konkurssiin menneen velallisen puolesta. Näin ollen velallinen menettää pesänhoitajalle oikeuden hoitaa itsenäisesti yhtiön omaisuutta.

Velkojien on siksi muistettava, että ennen konkurssipäivää erääntyneitä saatavia ei voida nostaa sen jälkeen, vaan ne voidaan periä osallistumalla konkurssimenettelyyn. On mahdotonta saada takaisin konkurssiin menneeltä velalliselta ulosottomenettelyn seurauksena, mutta konkurssipäivän jälkeen se on mahdotonta. Jos tuomioistuin kuitenkin päättää konkurssimenettelyn keskeyttämisestä, velkoja ja saatavia voidaan käsitellä yleisin ehdoin osana täytäntöönpanomenettelyä. Konkurssimääräys suojaa konkurssissa olevaa velallista omaisuuden lisämenetykseltä.

Konkurssimenettelyn aloittaminen ja velallisen suojaaminen täytäntöönpanolta.

Art. 146 Pr. ylös. Ennen konkurssipäivää aloitettu ulosottomenettely konkurssipesään kuuluvaa omaisuutta vastaan ​​keskeytyy lain mukaan konkurssipäivänä. Nämä menettelyt keskeytetään lainvoimaisesti sen jälkeen, kun konkurssi on tullut lainvoimaiseksi. Konkurssipesään kuuluvien omaisuuserien täytäntöönpanoa ei voida hyväksyä konkurssiin julistamispäivän jälkeen ja määräyksen täytäntöönpano konkurssipesän omaisuuden turvaamiseksi tai vakuuden määräämiseksi, lukuun ottamatta elatusapu- ja korvausvaatimusten turvaamista. sairauden, työkyvyttömyyden, työkyvyttömyyden tai kuoleman sekä muuttaa elinkoron kattamat oikeudet elinkorotukseksi. Kaikki konkurssiin menneen velallisen omaisuutta koskevat ulosottomenettelyt keskeytetään konkurssipäivänä, samalla kun konkurssimenettely tulee lainvoimaiseksi ja ulosottomenettely lopetetaan. On huomionarvoista, että täytäntöönpanomenettelyn keskeyttäminen ei mahdollista jatkotoimenpiteitä täytäntöönpanomenettelyssä, kun taas loppuun saatetut jäävät voimaan. Kun täytäntöönpanomenettely lopetetaan, suoritetut täytäntöönpanotoimet peruuntuvat.

Edellä esitetyn perusteella kaikkien suoritettujen täytäntöönpanotoimien peruuttamisen seurauksena velkojaa ei voida siirtää täytäntöönpanon seurauksena perittyihin summiin. Näin ollen ulosottomenettelyssä saadut varat, joita ei ole vapautettu velkojalle, sisällytetään konkurssipesään lopullisen konkurssipäätöksen jälkeen. On syytä huomata, että ulosottomies ei saa ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin, mukaan lukien aiemmin perittyjen summien siirtäminen velkojalle, ennen kuin konkurssipäätös on annettu.

Jos täytäntöönpanoviranomainen rikkoo edellä mainittua periaatetta ja siirtää keskeytetyn täytäntöönpanomenettelyn tuloksena saadut rahamäärät, kantajalla on oikeus vaatia näiden määrien palauttamista 12 artiklan mukaisesti. Siviililain 405 §:n mukaan (joka ilman laillista perustetta on saanut aineellisen hyödyn toisen kustannuksella, on velvollinen antamaan luontoisedun, ja jos se ei ollut mahdollista, palauttamaan sen arvon). Lue lisää yritys konkurssista:
Yrityksen konkurssi – miten ja milloin se ilmoitetaan?
Sanitaatio ja konkurssi – mitä eroja on?
Konkurssimenettely ja velkojen anteeksianto Varsovan hovioikeuden 20. huhtikuuta 2010 antaman tuomion mukaan tiedostoviite. Laki I ACa 39/10 "Täytäntöönpanovelvoitteiden palauttamista koskevalla vaatimuksella, jonka täytäntöönpanoviranomainen jakaa velkojille sen jälkeen, kun se on keskeytetty lain nojalla. 146 kohta. 1 Pr. ylös. täytäntöönpanomenettelyssä kantajalla on oikeus saatavaan, mutta niitä velkojia vastaan, jotka ovat saaneet nämä määrät ja joiden saatavat on täytettävä konkurssimenettelyssä (Pr. up:n 146 §:n 2 momentti).

Siksi ulosottomiesten tulisi erityisesti tutkia konkurssimenettelyn kohteena olevan velallisen tilannetta ja valvoa sen jokaista vaihetta. On syytä muistaa, että 1.12.2020 alkaen tulevat voimaan 6.12.2019 annetun lain säännökset valtakunnallisesta velallisrekisteristä, jonka tehtävänä on valvoa velkatilannetta. Rekisteri sisältää tiedot konkurssiin ja saneerausmenettelyyn liittyvistä tiedoista, elinkeinonharjoittamisen kieltoa koskevista lainvoimaisista päätöksistä, velallisten tunnistetiedot, konkurssihakemuksen hylättyjen kaupallisten yhtiöiden osakkaat, velallisen saneeraushakemuksen jättäminen, konkurssihakemus sekä hakemuksen käsittelyä koskevan menettelyn lopullinen hylkääminen tai keskeyttäminen.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Saneerausmenettelyn aloittaminen järjestelyn hyväksymiseksi ja mahdollisuus toteuttaa täytäntöönpanomenettely

Poikkeuksena saneerausmenettelyn aloittamiseen liittyvien täytäntöönpanomenettelyjen keskeyttämisen periaatteesta on järjestelymenettely. Velkojilla on tällöin oikeus panna ulos velallisen omaisuuteen koko järjestelyn hyväksymismenettelyn ajan. Järjestelyn hyväksymismenettelyn suorittaa velallinen yhdessä järjestelyn valvojan kanssa, ja tuomioistuin päättää järjestelyn hyväksymisestä.

Yhteenvetona on korostettava, että konkurssimenettelyn aloittaminen vaikuttaa maksukyvyttömän velallisen omaisuuden turvallisuuteen. Tuomioistuimen konkurssipäätöksen antaminen lopettaa konkurssimenettelyn aikana aloitetun täytäntöönpanomenettelyn. Jos velkojat haluavat periä velkansa, he voivat tehdä sen osallistumalla konkurssimenettelyyn. Sinä päivänä, jona velallisen konkurssipäätös tulee lainvoimaiseksi, kaikki täytäntöönpanomenettelyt lopetetaan. Täytäntöönpanon keskeyttämismahdollisuus mahdollistaa omaisuuden suojaamisen ehtymiseltä, kun taas konkurssimenettelyn aikana perittävät saatavat voidaan sisällyttää konkurssipesään.