Ulkomaiset polttoaine- ja tietullit yrityksen kuluina

Palveluvero

Yrittäjälle syntyy liiketoiminnassaan monia erilaisia ​​kuluja. Jos toiminta on globaalia, menot voivat koskea myös maan ulkopuolella maksettuja kustannuksia. Tällaisten kulujen osalta hyvin usein ulkomailla maksetaan tietulleja polttoaineesta ja moottoriteistä. Tällaisten kulujen oikea selvitys voi olla mielenkiintoista ja tärkeää sekä arvonlisäverolain että henkilöverolain säännösten perusteella.

Ilmoitettujen kulujen selvitys arvonlisäveron perusteella

Ensinnäkin on syytä huomauttaa, että hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti ulkomailla maksettavia polttoaine- ja moottoritiemaksuja käsitellään samalla tavalla kuin kotimaisia ​​tällaisten kulujen maksuja. Tämän seurauksena puolalainen arvonlisäveron maksaja ei ole hankkinut tavaroita yhteisössä. Tämän seurauksena verovelvollisen ei tarvitse maksaa tällaisesta ostosta maksettavaa veroa. Perustuu artikkeliin. 22 sek. Arvonlisäverolain 1 momentin 3 momentin mukaan ei-lähettämän ja kuljettamattoman tavaran toimituspaikka on maa, jossa tavarat luovutushetkellä sijaitsevat. Tästä johtuen ulkomailla tankkauksesta aiheutuneita kuluja ei näytetä arvonlisäveroilmoituksissa.

Saman opinnäytetyön esitti verokamarin johtaja Bydgoszczissa yksilöllisessä tulkinnassa 28. lokakuuta 2014, ITPP3 / 443-442 / 14 / MD: Hakijan näkemyksen mukaan polttoaineen osto Euroopan unionin alueella proomun säiliöön, jota hakija käyttää vain yhteisön sisäisten kuljetuspalvelujen tarjoamiseen Euroopan unionin maiden alueella. (pääasiassa Alankomaat), ei ole yhteisön sisäistä tavaroiden hankintaa 8 artiklan säännösten mukaisesti. 5 sek. 1 kohta 4 ja art. 9 sek. arvonlisäverolain 1 §:n mukaan, koska tätä polttoainetta ei kuljeteta tai kuljeteta toisen jäsenvaltion alueelta Puolan alueelle.

Yhteisön sisäisen tavaroiden hankinnan toteuttamiseksi on siis tarpeen kuljettaa tavarat lähetyksen alkamismaasta toiseen EU-maahan ja hankkia oikeus määrätä tavarasta omistajana. Siis edellä mainitussa mielessä määräysten mukaan tavaroiden yhteisöhankinnalla Puolan alueella tarkoitetaan yleensä tavaroiden hankintaa, jotka toimituksen seurauksena toimituksen suorittava henkilö, ostaja tai heidän puolestaan ​​lähettää tai kuljettaa toisen jäsenvaltion alueelta Puolan alueelle.

Kun tankkauksen yhteydessä on kyse tavaroiden toimituksesta, niin palvelujen tarjoaminen tapahtuu moottoriteiden käyttömaksuilla. Tältä osin on siksi viitattava säännöksiin, jotka koskevat suorituspaikan määritysmenetelmää. Lain mukaan moottoritietä käsitellään kiinteistönä. Tämän seurauksena asiaankuuluva säännös on tässä tapauksessa Arvonlisäverolain 28e pykälä, jonka mukaan kiinteistöpalveluissa suorituspaikka on paikka, jossa kiinteistö sijaitsee. Tämä tarkoittaa, että moottoritien käyttö esimerkiksi Saksassa verotetaan Saksassa. Toinen seuraus tällaisesta säännösten tulkinnasta on toteamus, että puolalaiset yrittäjät eivät tuo palveluita.

Tämän vahvistavat monet verotulkinnat, mm Łódźin verokamarin johtaja 7. joulukuuta 2015, no.IPTPP2 / 4512-531 / 15-5 / IR: Edellä mainitun valossa, kun kyseessä on palvelu, joka koostuu maksullisten moottoriteiden, tunneleiden tai siltojen tarjoamisesta Belgiassa, Alankomaissa, Luxemburgissa, Tanskassa ja Ruotsissa, edellä mainittujen hollantilainen yritys hakijan eduksi, tämän palvelun tarjoamispaikka edellä mainitun valossa taide. Lain 28e § kiinteistöihin liittyvänä palveluna ei ole Puolan alue. Kyseinen palvelu on veronalaista niissä maissa, joissa edellä mainitut ovat moottoriteitä, tunneleita tai siltoja. Näin ollen on katsottava, että nyt esillä olevan asian olosuhteissa valittaja ei ole laissa tarkoitettu verovelvollinen. 17 sek. 1 lain 4 kohta. Näin ollen kyseinen toiminta 12 artiklan mukaisesti. Lain 2 kohdan 9 alakohta, ei ole palvelujen maahantuontia.

Tuloveron perusteella ulkomailla syntyneet tietullit polttoaineesta ja moottoriteistä

Yleisesti ottaen polttoaine- ja moottoritiemaksut täyttävät 8 artiklan säännökset. ALV-lain 22 §:n mukaan, mitkä kulut voidaan katsoa verotuksessa vähennyskelpoisiksi kuluiksi. Tästä seuraa, että jos tällaisilla maksuilla on syy-seuraussuhde harjoitettuun liiketoimintaan ja niiden kerryttämisen tarkoituksena on tuottaa tuloja tai säilyttää tai turvata tulonlähde, niitä voidaan pitää verokuluina.

Verokulu on kulujen bruttomäärä eli sisältäen toisessa maassa maksetun arvonlisäveron, mukaan lukien ulkomaille maksetut polttoaine- ja moottoritiemaksut. Kuten Art. 23 sek. 1 piste 43 lit. a) arvonlisäverolain mukaan verokustannus voi olla ostoihin sisältyvä vero:

  • jos verovelvollinen on vapautettu verosta tavaroista ja palveluista tai ostaa tavaroita ja palveluita tuottaakseen tai jälleenmyydäkseen tavaroita tai palveluita, jotka on vapautettu tavaroista ja palveluista,

  • siinä osassa, jossa verovelvollisella ei ole tavara- ja palveluveroa koskevien säännösten mukaisesti oikeutta tavara- ja palveluveron määrän alennukseen tai palautukseen (jos tavara- ja palveluvero on ei nosta käyttöomaisuuden arvoa tai aineettoman ja oikeudellisen arvon arvoa).

Veroviranomaiset hyväksyvät kirjanpitotodisteena ulkomaisen laskun lisäksi myös verokuitin, jos se on asianmukaisesti kuvattu kirjanpitovaatimusten mukaisesti. Tuloverotuksen kannalta ei ole välttämätöntä, että verovelvollisella on aina oltava laskua verotuksen kirjaamiseksi.

Käytännössä yleensä oletetaan, että jos tosite täyttää kirjanpitolaissa säädetyt vaatimukset kirjanpitoasiakirjaksi hyväksymiselle, sitä voidaan pitää tositteena, jonka perusteella kulu kirjataan verotuksessa vähennyskelpoiseksi kuluksi, joka tarkoittaa, että ulkomailla polttoaineesta ja moottoriteistä maksetut maksut, jos ne on asianmukaisesti dokumentoitu, sisällytetään KPIR:iin.