Sellaisen luonnollisen henkilön konkurssiin julistaminen, joka ei ole koskaan täyttänyt yrityksen rekisteröintivelvollisuutta

Palvelus

Mitä pitäisi tehdä henkilölle, joka on tosiasiallisesti pyörittänyt yritystä, mutta jolla on epävirallisesti paljon velkoja ja joka ei täytä maksamattomia velvoitteitaan? Voiko luonnollinen henkilö julistaa konkurssiin, vaikka hän ei ole koskaan rekisteröinyt varsinaista yritystään?

Konkurssilain säännökset säätelevät tilannetta, jossa varsinaista taloudellista toimintaa harjoitetaan, mutta se ei ole muodollista, koska tällainen henkilö ei ole koskaan jättänyt hakemusta asianomaiseen rekisteriin. Jos tällainen henkilö ei pysty maksamaan vaadittuja velkojaan, on mahdollista julistaa konkurssi, mutta aikaehto on silti täytettävä.

Art. Konkurssilain 9 §:n mukaan velkoja voi hakea yritystoimintaa tosiasiallisesti harjoittaneen luonnollisen henkilön konkurssiin, vaikka hän ei olisi täyttänyt velvollisuuttaan ilmoittaa siitä asianomaiseen rekisteriin, jos päivästä on kulunut alle vuosi. yritystoiminnan lopettamisesta.

Erityisen tärkeää on selventää muodollista liiketoimintaa ja yhden vuoden määräaikaa. On selvää, että elinkeinotoiminnan muodollisuus liittyy sen kirjaamiseen asianmukaisiin rekistereihin. Usein on kuitenkin tapauksia, joissa toiminnan rekisteröintivelvollisuus ei todellisuudessa täyty, mutta sen säilyttäminen tapahtuu.

Taloudellisen toiminnan välttämättömät ominaisuudet

Taloudellisen toiminnan määritelmä on annettu Yrittäjälain 3 §:ssä, jonka mukaan taloudellista toimintaa on omaan lukuunsa ja jatkuvasti harjoitettua ansiotoimintaa. Nämä ominaisuudet tekevät toiminnoista taloudellista toimintaa.

Käytännössä on muodostunut kanta, että luonnollisen henkilön elinkeinotoimintaa harjoittavan tunnustamisen kannalta asianomaisen rekisterin rekisteröintitiedostolla ei ole merkitystä, joten tämän velvoitteen noudattamatta jättäminen ei ole täysin relevanttia velkojan mahdollisuuksien kannalta. konkurssihakemuksen jättämisestä. On tärkeää, että konkurssin asettamisen ehdot ja edellä mainittu vuoden määräaika täyttyvät.

Pätevyyskausi

Vuotuisen määräajan osalta on huomattava, että se on ennallaan eikä sitä palauteta, jos se ylittyy, eli sitä ei voida palauttaa. Vaikka siviiliprosessilaki, jonka säännöksiä sovellemme tässä myös §:n mukaisesti. Siviiliprosessilain 168 § Pykälän 1 momentin mukaan määräaika voidaan palauttaa, kun asianosainen ei ole suorittanut prosessitoimia tuottamuksellisesti, mutta ei tässä tapauksessa. Säännökset ns aineellista oikeutta ei voida palauttaa, joten jos konkurssihakemuksen jättämiselle asetettua yhden vuoden määräaikaa ei noudateta, hakemus hylätään aineellisten edellytysten vastaisena.

Esimerkki 1.

Jan Kowalski ei ollut muodollisesti työsuhteessa missään, hän ei pitänyt virallisia yritysrekistereitä. Siitä huolimatta paikallisyhteisössä kaikki tiesivät, että hän oli erinomainen rakentaja ja että hän teki viimeistelytöitä erilaisissa investoinneissa. Jan Kowalski on asunut epävirallisesti vähintään 10 vuotta. Viimeisen puolentoista vuoden aikana hän ei kuitenkaan maksanut tukkojen ja asiakkaiden valitusten vuoksi velvollisuuksiaan tukkuliikkeissä, jotka myivät hänelle tavaroita pitkällä maksuajalla. Lisäksi hän ei myöskään maksanut useiden lainanantajien velvoitteita, jotka hän oli solminut yksityisiin tarkoituksiinsa. Kun lopulta Jan Kowalski lakkasi vastaamasta erilaisiin kehotteisiin ja maksupyyntöihin puoleksi vuodeksi, hän ei myöskään toteuttanut yhtään tilausta, ystävä lainasi hänelle rahaa 50 000 zlotya. zlotya, päätti hakea Jan Kowalskin konkurssiin. Velkoja kokoontui aikomuksenaan jättää hakemusta vielä 3 kuukautta ja meni sitten toimistoon hankkimaan oikeudellista neuvontaa ja ohjeita konkurssihakemuksen laatimiseen. Hän ei teettänyt tapausta ja päätti itse laatia konkurssihakemuksen velalliselleen. Lopulta kuukauden kuluttua velkoja jätti hakemuksen lähettämällä sen kirjattuna kirjeenä. Onko hakemuksen jättämiselle asetettu lakisääteinen määräaika noudatettu?

Esimerkin tosiasiat osoittavat joitakin tosiasioita, joiden osalta velkojan vuotuinen konkurssiaika on vielä kulumassa. Tätä tukee se, että velkoja seuraa itse viimeisiä keskusteluja velallisen kanssa tai kirjeenvaihtoa ja ennen kaikkea tieto siitä, ettei hän ole ottanut toimeksiantoja vastaan ​​6 kuukauteen, jonka jälkeen velallisen toimittamisen valmistelun ohella. hakemus eli 4 kuukautta, velkoja , haki lopulta velallisen konkurssiin. Siksi meillä on täällä yksinkertainen lasku, josta käy ilmi velallisen toimettomuus yrittäjänä 10 kuukauden ajan, joten vuoden aika (12 kuukautta) ei ole kulunut velallisen liiketoiminnan lopettamisesta.

Tässä vaiheessa kannattaa myös poiketa siitä, mitä vaikutuksia konkurssihakemuksen lähettämisellä tuomioistuimelle kirjattuna kirjeenä on. Sovellettavan lain mukaan, erityisesti ottaen huomioon Art. Siviiliprosessilain 165 §:n 2 momentti - oikeudenkäyntiasiakirjan toimittaminen postilaissa tarkoitetun nimetyn toiminnanharjoittajan Puolan postitoimistolle tai yleispostipalveluja toisessa EU:n jäsenvaltiossa toimivan toimijan postikonttoriin vastaa asian viemistä oikeuteen.

Lähettäessäsi kirjattua kirjettä lähettäjä täyttää erityisen lomakkeen, joka on postin vahvistus siitä, että lähetys on postitettu tiettynä päivänä tai parillisena kellonaikana. Näin ollen on katsottava, että vahvistus kirjeen postittamisesta postissa on lähtökohtaisesti todiste prosessitoimen suorittamisen määräajan noudattamisesta. Epäilemättä lainsäätäjä helpotti tässä menettelyn osapuolia kirjelmien toimittamisessa tuomioistuimelle. Itse nimetyn toiminnanharjoittajan postilaitoksen antamalla vahvistuksella on virallista asiakirjaa, joka vahvistaa kirjelmän tuomioistuimelle lähetyspäivän ja jonka avulla tuomioistuimet voivat valvoa, noudattaako asianosainen menettelyn määräaikaa siinä tapauksessa tältä osin epäilyksiä (korkeimman oikeuden päätös 14.7.2015, nro . viitenumero II UZ 10/15).

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Uusia mahdollisuuksia konkurssilainsäädännössä

On syytä huomauttaa, että edellä mainituille tahoille konkurssikelpoisuuden myöntävä säännös ei aina ollut hyväksyttävä, mutta nykyisessä muodossaan se on tullut mahdolliseksi. Konkurssilaki otti käyttöön ns seka konkurssimalli, jossa konkurssihakemuksen jättämisen jälkeinen menettely suoritetaan kuluttajan konkurssiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti eli luonnollisille henkilöille, jotka eivät harjoita liiketoimintaa, mutta tietyin muutoksin. Kyse on sellaisista muutoksista, joissa laki sulkee pois tiettyjen asetusten ja erityissäännösten soveltamisen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että konkurssiin asettamista koskeva menettely sen jälkeen, kun velkoja on jättänyt hakemuksen epävirallisesti liiketoimintaa harjoittaneen henkilön tapauksessa, on suoritettava konkurssilain kolmannen osan V osaston määräysten mukaisesti. Toimia. Lisäksi on lopuksi korostettava, että se, että henkilö harjoitti liiketoimintaa ilman muodollista rekisteröintiä, ei sulje pois mahdollisuutta julistaa tällainen yritys konkurssiin. Lainsäätäjän tahdon mukaan luonnollinen henkilö, joka ei ole virallisesti rekisteröinyt toimintaansa Keskusrekisteriin ja elinkeinotietoihin, ei saisi olla paremmassa oikeudellisessa asemassa kuin henkilö, joka noudattaa lakisääteistä ilmoitusvelvollisuuttaan asiaankuuluva rekisteri.

Oikeusperusta:

taide. 28. helmikuuta 2003 annetun lain 9 § konkurssilaista (Lakilehti 2019.498, ts.)
taide. 165 § 2, art. 17. marraskuuta 1964 annetun lain 168 § 1, siviiliprosessilain (Journal of Law 2019.1460, s.o.).