Työntekijän irtisanominen lomavapaalta

Palvelus

Vuosilomalla tarkoitetaan työntekijän erityisoikeutta, joka ymmärretään vuotuisena palkallisena, yhtäjaksoisena työntekijän lakisääteisenä vapautuksena tietyn työnantajan palveluksessa olevasta työvelvollisuudesta, johon työntekijällä on oikeus lepoa ja toipumista varten. työlain säännösten mukaisen määrän ja työnantajan määräämänä ajankohtana. Oikeus lomavapaaseen on ehdottoman sitova säännös, mikä tarkoittaa, että työnantaja on velvollinen myöntämään työntekijälle tietynkokoisen ja -päiväisen lomavapaan, josta työntekijä ei voi luopua. Milloin työntekijän lomalta irtisanominen on lain mukaista?

Työntekijän perusteltu irtisanominen vuosilomasta

Työntekijän irtisanominen lomasta on oikeutettu vain, jos seuraavat kaksi ehtoa yhdessä täyttyvät:

  1. syntyi olosuhteita, joita työntekijän loman alkaessa ei osannut ennakoida, kuten tarve poistaa laitevika, ennalta ilmoittamaton tarkastus jne.
  2. työntekijän läsnäolo työpaikalla on välttämätöntä.

Velvollisuus ilmoittautua töihin

Siinä tapauksessa, että edellä mainittu Edellytyksenä on, että työntekijän määrääminen palaamaan töihin luo hänen puolelleen velvollisuuden ilmoittautua työhön. Työhön palaamisesta kieltäytyminen merkitsee työntekijän työlaissa määritellyn työpaikan hyvinvoinnista huolehtimisvelvollisuuden rikkomista (työlain 100 §:n 2 momentin 4 alakohta). Työnantajan työhön ilmestymisohjeen noudattamatta jättäminen voidaan katsoa perusteettomaksi työstä poistumiseksi, joka oikeuttaa työnantajan kurinpitorangaistukseen sakkona, ja jopa laissa tarkoitettuna vakavana työntekijän perusvelvollisuuksien rikkomisena. . Työlain 52 §.

Muoto päätöksen siirtämisestä työnantajalle

Työntekijän irtisanominen lomalta tehdään työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Työnantajan tahtoilmoitus tulee voimaan, kun se annetaan työntekijälle siten, että hän voi tutustua sen sisältöön. Tässä yhteydessä merkittävältä näyttää Korkeimman oikeuden tuomion (II PK 26/16) teesi, jonka mukaan:Lomavapaalla oleva työntekijä on tilapäisesti vapautettu työntekovelvollisuudesta ja on tilapäisesti työntekijän alaisuudessa. On selvää, että tänä aikana hän ei pidä jatkuvaa päivittäistä yhteyttä työnantajaan. Sen vuoksi sitä ei pitäisi vaatia, kun viitataan 7 artiklaan. Siviililain 60 § §:n yhteydessä. 300 KP, lukea vakuuttavista tosiseikoista työnantajan aikomus palauttaa lomavapaa, esimerkiksi puhelimesta toiseksi viimeisenä lomapäivänä, jossa hän saa tiedon, että häntä tarvitaan työssä. Korkein oikeus ilmaisi edellä mainitussa tuomiossa näkemyksen, että lomavapaalla olevalla työntekijällä ei ole velvollisuutta valvoa yksityissähköpostia päivittäin, etenkään silloin, kun työnantaja ei ole osoittanut käyttäneensä tätä viestintätapaa työntekijä aiemman ammatillisen yhteydenpidon yhteydessä.

Käyttämättömän loman myöntäminen eri ajankohtana

Jos osa lomasta jätetään käyttämättä irtisanomisen vuoksi, noudatetaan työ- ja sosiaaliministerin asetuksen vuosiloman myöntämisen, lomakorvauksen ja rahavarojen määräämisen ja maksamisen yksityiskohtaisista säännöistä 5 §:stä johtuvaa sääntöä. lomaa tulee soveltaa uuden loman päivämäärän määrittämiseksi. Tämän säännöksen mukaan työnantaja myöntää työntekijälle käyttämättömän vapaan työntekijän kanssa sovittuna päivänä, jos loman siirtäminen muuhun kuin lomasuunnitelmassa mainittuun tai työntekijän kanssa sovittuun ajankohtaan on perusteltua. Jos tätä lomaa ei käytetä sinä kalenterivuonna, jona työntekijä on saanut siihen oikeuden, siitä tulee erääntynyt loma, joka tulee käyttää seuraavan kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä - lomasuunnitelmassa mainittuna päivänä tai yksilöllisesti työntekijän kanssa neuvoteltuaan.

Työntekijän korvaus

Työnantaja, joka on tehnyt päätöksen työntekijän kutsumisesta lomalta, on velvollinen korvaamaan työntekijälle aiheutuneet kulut, jotka liittyvät välittömästi lomalta kutsumiseen.

Edellä oleva tarkoittaa, että korvausvelvollisuus ei kata kaikkia työntekijälle lomasta aiheutuneita kustannuksia. Välittömiin kustannuksiin sisältyvät useimmiten erityisesti matkakulut loma- ja paluupaikalle sekä majoituskulut loma-asunnoissa yms. siltä osin kuin työntekijä ei saanut mahdollisia kulukorvauksia aikainen lähtö. Myös sellaisten kulttuuri-, matkailu- ja viihdetapahtumien kulut, joihin irtisanottu työntekijä aikoi osallistua, on korvattava.

Lomalta irtisanomiseen välittömästi liittyvät kulut eivät ole työntekijän menettämiä etuja, jotka olisi voitu saavuttaa ilman irtisanomista (esim. sadonkorjuun kausityöstä odotettavissa olevat tulot) tai matkailuvälineiden hankintakustannuksia.

On syytä muistaa, että velvollisuus dokumentoida aiheutuneet kulut on työntekijän vastuulla. Edellä mainittujen kulujen korvausvaatimus vanhenee 3 vuoden kuluttua vaateen erääntymispäivästä.

Katarzyna Nowicka