Korvaus tavaroiden tuhoamisesta - ALV-verotus

Palveluvero

Veronmaksajien on yritystoimintaa harjoittaessaan otettava huomioon, että osa tavaroista voi vaurioitua. Tämä tapahtuu joko veronmaksajan laiminlyönnistä tai muiden ihmisten syynä. Veronmaksajat, joiden tavarat ovat vahingoittuneet, voivat vaatia vahingonkorvausta niitä vahingoittaneilta henkilöiltä. Tarkista, miten tavaravahingon korvaus ratkaistaan ​​arvonlisäveron perusteella!

Mikä on arvonlisäveron alaista?

Aluksi on syytä muistaa, että arvonlisäveroa koskee:

  • tavaroiden toimittaminen vastikkeellisesti ja palvelujen tarjoaminen vastiketta vastaan ​​maan alueella;
  • tavaroiden vienti;
  • tavaroiden tuonti maan alueelle;
  • tavaroiden yhteisöhankinta vastikkeellisesti maan alueella;
  • yhteisön sisäinen tavaroiden luovutus.

Art. Arvonlisäverolain - jäljempänä arvonlisäverolaki - 2 momentin 6 kohta tavarat ovat tavaroita ja niiden osia sekä kaikkia energiamuotoja. Tavaran toimituksen määritelmä löytyy Art. 7 sek. arvonlisäverolain 1 §. Tämän määräyksen valossa toimituksella tarkoitetaan tavaran omistajalle kuuluvan määräysvallan siirtoa. Toisaalta palvelujen tarjoamisella tarkoitetaan luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle tai oikeushenkilöllisyyttä vailla olevalle organisaatioyksikölle suoritettua palvelua, joka ei ole tavaran luovutusta. Lisäksi tarjoamalla palveluita tarkoitamme:

  • aineettomiin hyödykkeisiin liittyvien oikeuksien siirto riippumatta siitä, missä muodossa oikeustoimi on suoritettu;
  • velvollisuus pidättäytyä toimenpiteen suorittamisesta tai sietää toimintaa tai tilannetta;
  • palvelujen tarjoaminen sen puolesta toimivan viranomaisen tai yhteisön määräyksen tai laista johtuvan määräyksen mukaisesti.

Palvelu on siis mikä tahansa palvelu, jonka verovelvollinen tarjoaa osana toimintaa, joka ei ole tavaroiden luovutusta, mukaan lukien mm. velvollisuus pidättäytyä toimenpiteen suorittamisesta tai sietää toimintaa tai tilannetta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tietty toiminta on veronalaista vain silloin, kun sitä harjoitetaan velvoitesopimuksen perusteella, ja jompaakumpaa kaupan osapuolta voidaan pitää tämän toiminnan välittömänä edunsaajana. Samalla saadun maksun ja maksajalle koituvan hyödyn välisen suhteen tulee olla riittävän suora ja selkeä, jotta voidaan todeta, että maksu suoritetaan vastineeksi tästä palvelusta.

Veropohja

Art. 29a kohta. arvonlisäverolain 1 §:n mukaan veron peruste, jollei momentista muuta johdu 2-5, art. 30a-30c, art. 32, art. 119 ja art. 120 kohta 4 ja 5 on kaikki se maksu, jonka tavaran toimittaja tai palveluntarjoaja on saanut tai saavansa myynnistä ostajalta, vastaanottajalta tai kolmannelta osapuolelta, mukaan lukien saadut avustukset, avustukset ja muut vastaavanlaiset maksut jolla on välitön vaikutus verovelvollisen toimittamien tavaroiden tai tarjoamien palvelujen hintaan.

Veropohja sisältää:

  • verot, tullit, maksut ja muut vastaavanlaiset maksut, lukuun ottamatta veron määrää;
  • toimittajan tai palveluntarjoajan ostajalta tai vastaanottajalta veloittamat liitännäiskustannukset, kuten provisio-, pakkaus-, kuljetus- ja vakuutuskulut.

Korvauksen käsite

Korvaus on tietyn rahasumman maksaminen, joka on korvaus kolmannelle osapuolelle aiheutuneesta vahingosta. Se on tarkoitettu korvaamaan sille aiheutuneet tappiot. Korvaussäännökset löytyvät siviililaista. Art. Siviililain 361 §:n 1 momentin mukaan "korvausvelvollinen vastaa vain vahingon aiheuttaneen teon tai laiminlyönnin tavanomaisista seurauksista". Korvauksen määrää laskettaessa on siis otettava huomioon vahinkoa kärsineen osapuolen kärsimien menetysten arvo sekä hyödyt, jotka olisi voitu saada, jos vahinkoa ei olisi aiheutunut hänelle.

Tilanteessa, jossa vahinkoa kärsinyt on myötävaikuttanut vahingon syntymiseen tai lisääntymiseen, velvollisuus korjata se pienenee vastaavasti. Perustuu artikkeliin. Siviililain 363 §:n 1 momentin mukaan vahingonkorvaus on tapahduttava vahingon kärsineen osapuolen valinnan mukaan joko palauttamalla aikaisempi tila tai maksamalla asianmukainen rahasumma. Useimmissa tapauksissa selvitys perustuu kuitenkin rahan maksamiseen. Korvauksen määrä rahana tulee pääsääntöisesti määrätä korvauksen määräytymispäivän hintojen mukaan. Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Korvaus tavaroiden tuhoamisesta - ALV-verotus

Kuten olemme jo edellä kuvailleet, tavarat vaurioituvat hyvin usein. Useimmiten se liittyy omistajan velvollisuuksien laiminlyöntiin. Useimmissa tapauksissa vahinko on kuitenkin asiakkaan syytä.

Esimerkki 1.

Veronmaksaja on mukana verkkokaupassa. Hän myy kodinkoneita. Heinäkuussa hän sai jääkaapin asiakkaalta, joka sanoi, että se oli vaurioitunut. Asiantuntijan tuloksena verovelvollinen totesi, että vahinko oli luonteeltaan mekaaninen ja aiheutui ohjeiden vastaisesta käytöstä. Hän sopi asiakkaan kanssa, että tämä maksaa hänelle korvauksen tavaran tuhoutumisesta. Onko yllä oleva hyvitys arvonlisäverollinen?

Tässä tapauksessa vaurioituneen tavaran määrän maksaminen on eräänlainen korvaus. Se ei vastaa palvelujen tarjoamista tai tavaroiden toimittamista. Se ei siis ole arvonlisäveron alainen. Tärkeää on, että tässä tapauksessa verovelvollisen tulee korjata lasku. Tällaisessa tilanteessa laskun summa pieneni.

Esimerkki 2.

Tavarat vaurioituivat kuljetuksessa. Tästä syystä veronmaksaja sai hyvityksen. Se oli erittäin korkea. Veronmaksajat sopivat, että se ei ole arvonlisäveron alainen. Molemmat verovelvolliset ovat aktiivisia arvonlisäveron maksajia ja ihmettelevät, voivatko he laskuttaa tässä tapauksessa.

Edellä esitetyn perusteella on huomioitava, että koska korvauksen maksaminen ja vastaanottaminen ei ole arvonlisäveron alaista, sitä ei tule dokumentoida ALV-laskulla. Tapahtuma tulee dokumentoida muulla kirjanpitoasiakirjalla kuin laskulla, esimerkiksi veloituslaskulla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaurioituneen tavaran korvaus ei pääsääntöisesti ole arvonlisäveron alaista. Siksi näitä toimintoja ei tule dokumentoida ALV-laskulla.