Puolison vastuu verovelvollisen veloista – mitä ne koskevat?

Palveluvero

Aviopuolison vastuusta verovelvollisen veloista säädetään veroasetuksessa. Tämä vastuu on laaja ja voi koskea sekä verovelvollisen lyhytaikaisia ​​velkoja että verorästiä. Alla on analyysi tilanteista, joissa puoliso voi olla vastuussa verovelvollisen veloista.

Puolison vastuu verovelvollisen veloista verovelkojen muodossa

Art. Veroasetuksen 29 §:n 1 momentin mukaan vastuu naimisissa olevien henkilöiden verovelvollisuudesta kattaa verovelvollisen koko omaisuuden eli sekä verovelvollisen ja hänen puolisonsa erillis- että yhteis(avio-)omaisuuden. On syytä huomata, että tässä tapauksessa veronmaksaja on edelleen veronmaksaja eikä hänen puolisonsa. Tämän vastuun ydin on veronmaksajan ja hänen puolisonsa yhteisen omaisuuden tavoitteleminen. Häntä ei kohdella veronmaksajana vain siksi, että hän on naimisissa. Vastuu puolisoiden yhteisestä omaisuudesta on vain osa verovelvollisen vastuuta.

Edellä mainittu vastuu koskee yhteisomistuksessa olevaa avioliittoa. On kuitenkin muistettava, että yhteisomaisuus voidaan sulkea pois tai rajoittaa aviovarasopimuksella (ns. yhdyntää), purkaa tuomioistuimen päätöksellä, se voi myös lakata puolison toimintakyvyttömyyden tai asumuseropäätöksen sattuessa. . Seurauksena on kiinteistömassan rajoitus, josta veroviranomaiset voivat täyttää vaatimuksen. Valtion omaisuuden turvaamiseksi veroasetuksessa säädetään, että omaisuuden avioliiton lakkauttamista, poissulkemista tai lopettamista sovelletaan yhdynnän solmimispäivän tai tuomioistuimen päätöksen jälkeen syntyviin verovelkoihin.

Yhteisomaisuuden täytäntöönpanon osalta on huomautettava, että veroviranomaiset voivat nostaa saatavia tästä omaisuudesta ilman, että toiselle puolisolle on annettava veropäätöstä. Lisäksi yhteisomaisuudesta saatavaa tyydytystä ei ole millään tavalla rajoitettu.

Esimerkki 1.

Avioliittoon jääneet verovelvolliset selvittivät tuloverovelvollisuutensa erikseen. Aviomiehen velvollisuuteen liittyvien havaittujen sääntöjenvastaisuuksien vuoksi veroviranomainen aloitti veromenettelyn häntä vastaan. Puolisot tekivät yhdyntäsopimuksen epäedullisen veropäätöksen mahdollisuudesta pelättyään. Koska verovelka kuitenkin syntyi ennen avioliiton päättymispäivää, veroviranomainen voi vaatia hyvitystä puolisoiden yhteisestä omaisuudesta.

Velvollisuus verorästistä

Verovelvollisuuden lisäksi puolisolla voi olla myös verovelvollisen verorästejä kolmannen osapuolen vastuun perusteella. On syytä korostaa, että tämä vastuun muoto koskee verorästiä eli verovelvollisen velkoja, joissa veronmaksuaika on umpeutunut. Kyseessä on siis tässä tapauksessa puolison välitön ja henkilökohtainen vastuu, joka saattaa olla vastuussa jonkun muun velasta erillisellä omaisuudellaan. Kolmannen osapuolen vastuun perusteena on veroviranomaisen päätös.

Puolison vastuu kolmannelle osapuolelle säädettyjen sääntöjen mukaan voi muodostua eronneen puolison vastuuna tai elinkeinotoiminnassa yhteistyössä toimivan puolison vastuuna.

Eronneen puolison vastuu

Verovelvollisen eronnut puoliso vastaa verorästistään kolmantena osapuolena. Tällainen henkilö on velvollinen yhteisvastuullisesti kaikella omaisuudellaan verorästään yhteisomaisuuden aikana syntyneistä veroveloista, mutta vain hänen osuutensa arvoon asti.

Veronmaksajan eronneen puolison vastuu on henkilökohtainen vastuu, joka kattaa paitsi puolison osuuden yhteisomaisuudesta myös hänen henkilökohtaisen omaisuutensa. Kuten jo todettiin, sitä rajoittaa yhteisomaisuuteen kuuluvan osuuden enimmäismäärä. Säännöksen sanamuodosta seuraa, että eronnut puoliso on velvollinen maksamaan verovelvollisen verorästiä vain, jos heidän välillään oli avioliiton aikana yhteistä omaisuutta.

Esimerkki 2.

Puolisot erosivat vuonna 2017. Veroviranomainen panee täytäntöön aviomiehen vuonna 2016 syntyneet velvoitteet. Verovirasto onnistui maksamaan vain osan summasta jälkikäteen, minkä vuoksi viranomainen teki päätöksen vaimon vastuusta. Hänen vastuunsa laajuus on määrältään rajoitettu eli yhteisomaisuuden osuutta vastaavaan määrään, mutta se kattaa kaiken omaisuuden eli avioeron jälkeen hankitun omaisuuden, avioliiton kestosta hankitun omaisuuden sekä kaatuneen omaisuuden. yhteisomaisuuden avioeron jaon jälkeen.

Puolison vastuu verovelvollisen perheenjäsenenä

Lain säännösten mukaan perheenjäsen, joka tekee yhteistyötä verovelvollisen kanssa elinkeinotoiminnassa, on yhteisvastuussa hänen kanssaan koko omaisuudellaan tästä toiminnasta aiheutuneista verosaateista, jotka ovat syntyneet ajalta, jona hän on jatkuvasti toiminut yhteistyössä verovelvollisen kanssa. veronmaksajan suorituksessaan, hyötyen siitä.

Edellä olevaa säännöstä sovelletaan vastaavasti myös puolisoihin, jotka ovat tehneet sopimuksen yhteisomaisuuden rajoittamisesta tai poissulkemisesta, joiden yhteisomaisuus on tuomioistuimen lakkautettu ja jotka ovat asumuserossa. Puolisoa, jolla on edellä mainitut omaisuus- ja avioliitot verovelvollisen kanssa, käsitellään näin ollen verovelvollisen perheenjäsenenä.

On korostettava, että myös tässä tapauksessa puolison vastuu rajoittuu harjoitetussa liiketoiminnassa yhteistyöstä saatujen hyötyjen määrään.

Esimerkki 3.

Aviomiehen harjoittaman liiketoiminnasta johtuen puolisot tekivät yhdyntäsopimuksen. Osana toimintaa aviomies palkkasi vaimonsa markkinointiosastopäällikön tehtävään. Hän joutui elinkeinotoiminnassaan verorästiin, jota ei voitu kattaa täysin hänen omaisuudestaan. Näin ollen viranomainen teki päätöksen vaimon vastuusta. Sen vastuun laajuus on rajoitettu määrällisesti eli liiketoiminnassa tehdystä yhteistyöstä saatujen hyötyjen määrään.