Työnantajan vastuu työntekijän väärinkäytöksistä

Palvelus

Huolimatta siitä, että työnantaja määrää työntekijän velvoitteet ja luo työ- ja palkkasäännökset yrityksessä, hän ei ole "kaikkivaltias" ja "erehtymätön" kokonaisuus. Työlaki on työnantajan asettamien määräysten yläpuolella. Se on normi, joka normalisoi työnantajan ja työntekijöiden välisiä suhteita ja sisältää myös luvun "Vastuu työntekijän oikeuksia vastaan". Työnantajan vastuu on hyvin laaja, se sisältää mm. väärinkäytökset työsopimusten, työkorvausten tai työntekijän lomalupien myöntämisen alalla.

Pääsääntöisesti työnantajan vastuu koskee luonnollisia henkilöitä. Näin ollen työnantaja on itse vastuussa, jos hän johtaa yhtiötä omilla nimillään taikka yhtiön puolesta esimerkiksi pääomayhtiön puolesta toimiva henkilö voi toimia itsenäisesti hallituksen puheenjohtajan toimesta. Työlaissa kuvattujen työntekijöiden rikkomusten tekemisestä seuraa aina 45 000 zlotyn sakko yhdestä rikkomuksesta. Kuten näette, työnantajien ei pidä aliarvioida heille asetettuja velvoitteita, sillä muutama huolimaton tai rohkea käytös voi johtaa konkurssiin.

Työnantajan vastuu - säännöt

Kuten johdannossa todettiin, työntekijän oikeuksiin kohdistuvan loukkauksen voi tehdä vain luonnollinen henkilö eli työnantaja, jos hän johtaa yksityistä elinkeinonharjoittajaa, tai hänen puolestaan ​​toimiva henkilö, jos olemme tekemisissä yrityksen kanssa.

Kyseiset rikokset on kuvattu 1999/2004. 281–282 työlain. Koska puhumme rikoksista, sovellemme niihin rikoslain säännöksiä. Näin ollen työnantajan tekemät rikokset ovat julkisoikeudellisia (niitä käsitellään sosiaalisesti haitallisina), ja tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia ​​käsittelemään tällaisia ​​tapauksia, ovat yleiset tuomioistuimet - käräjäoikeus.

Rikoslaissa säädettyjen periaatteiden mukaan rikoksesta on vastuussa vain se, joka syyllistyy tekohetkellä voimassa olleessa laissa kiellettyyn yhteiskunnallisesti haitalliseen teon uhalla mm. sakot. Jotta tietty teko voitaisiin luokitella rikokseksi, sen tekijälle on kuitenkin osoitettava virhe. Rikos voidaan tehdä tahallisesti tai tahattomasti, ellei laissa säädetä, että tietty rikos voidaan tehdä vain tahallisesti.

Käsittelemme tahallista rikosta, kun tekijä aikoo tehdä sen, eli haluaa tehdä sen tai näkee sen tekemisen mahdollisuuden, hän suostuu siihen. Toisaalta tahattomasta rikoksesta on kyse, kun tekijä, jolla ei ole aikomusta tehdä sitä, tekee sen johtuen siitä, että hän ei ole noudattanut kulloinkin vaadittua varovaisuutta, vaikka hän näki tällaisen teon mahdollisuuden, mutta uskoi perusteettomasti, että rikoksen tekeminen välttyisi tai ei osannut ennakoida sitä, vaikka hän osasi ennustaa.

Tämä artikkeli käsittelee vain kysymystä työnantajan vastuusta, joten työterveys- ja turvallisuusrikoksia ei ole otettu huomioon. Tässä asiassa vastuuta ei aseteta työnantajille itselleen (tietyissä tapauksissa myös heille), vaan tiettyä työntekijäryhmää suoraan johtaville henkilöille (useimmiten he ovat esimies, työnjohtaja, työnjohtaja).

Työntekijän asiakirjoihin liittyvät rikokset

Taiteen tarjoaminen. Työlain 281 §:ssä käsitellään työntekijöiden asiakirjoja, erityisesti työsopimuksia. Sen mukaan työnantaja, joka:

  1. tekee siviilioikeudellisen sopimuksen niissä olosuhteissa, joissa työsopimus tulee tehdä;

  2. ei ilmoita asianomaiselle piirityötarkastajalle toisen määräaikaisen työsopimuksen solmimisesta huolimatta velvoitteesta tehdä toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja ilmoittaa syitä tällaisen sopimuksen tekemiseen 5 arkipäivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. sen tekemispäivä;

  3. ei vahvista kirjallisesti työntekijän kanssa tehtyä työsopimusta ennen työntekoa;

  4. irtisanoo tai irtisanoo työsuhteen työntekijän kanssa ilman irtisanomisaikaa rikkoen törkeästi työlain säännöksiä;

  5. soveltaa työntekijöihin muita kuin työlain työntekijöiden vastuuta koskevissa säännöksissä säädettyjä seuraamuksia;

  6. rikkoo työaikasäännöksiä tai nuorten vanhemmuuteen ja työllistymiseen liittyviä työntekijöiden oikeuksia koskevia säännöksiä;

  7. ei säilytä tai säilytä työntekijöiden asiakirjoja tai jättää työntekijän asiakirjoja olosuhteisiin, jotka voivat vaurioitua tai tuhoutua;

- siitä määrätään sakko 1 000–30 000 zlotya.

Lisäksi lainsäätäjä määräsi pätevän rikoksen. Artiklan 2 §:ssä Työlain 281 §:ssä todettiin, että rikokseksi katsottiin työntekijän kanssa tehdyn työsopimuksen kirjallisen vahvistamatta jättäminen, työntekijän palkkaaminen "laittomalla tavalla", jos työntekijä on henkilö, jota vastaan ​​elatusapua pannaan täytäntöön ja maksetuista etuuksista syntyneiden valtion talousarviosaamisten ulosotto, jos elatusmaksujen täytäntöönpano on tehotonta ja hän on näiden etuuksien suorittamisesta myöhässä yli 3 kuukautta, häntä koskee ankarampi sakko - 1 500 - 45 000 PLN. Valitettavasti tämä säännös ei aseta vastuun ehdoksi työnantajan tietämystä, ja näin ollen myös työnantajat, jotka eivät ole tietoisia työntekijän elatusajoista, saavat kovemman rangaistuksen.

  1. Siviilioikeudellinen sopimus

Kohdassa 1 tarkoitetun rikoksen tekee siviilioikeudellisen sopimuksen tekijä siitä huolimatta, että työntekijä täyttää työllään työsopimuksessa asetetut ehdot. Näin ollen, jos työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle ja hänen alaisuudessaan ja velvoitteen ydin on työntekijän henkilökohtainen työn suorittaminen työnantajalle olosuhteissa, joissa työntekijä on työnantajan alaisuudessa työhön liittyvissä asioissa , työsopimuksen korvaaminen siviilioikeudellisella sopimuksella on rikos.

  1. Ilmoittamatta jättäminen piirin työtarkastajalle

Määräaikaisen työsopimuksen solmimisesta ilmoittamatta jättäminen piirityötarkastajalle ja työnantajasta johtuvat objektiiviset syyt, jotka oikeuttavat noudattamatta niitä säännöksiä, joissa määräaikaisen työsuhteen enimmäispituus on 33 kuukautta. työsopimus ja kolmen tällaisen työsopimuksen enimmäismäärä on rikos. Ilmoitusvelvollisuus on työnantajalla, jonka tulee tehdä ilmoitus kirjallisesti tai sähköisesti 5 työpäivän kuluessa sen tekemisestä. Määräaika katsotaan täytetyksi, jos kirje on ennen sen umpeutumista postitettu Puolan postitoimistoon tai lähetetty sähköisenä asiakirjana ja lähettäjä on saanut virallisen vahvistuksen vastaanottamisesta.

  1. Ei kirjallista vahvistusta työsopimuksesta

Jokaisella työtä tekevällä työntekijällä on oikeus saada kirjallinen työsopimus tai kirjallinen vahvistus työsopimuksen tekemiseen liittyvistä perusjärjestelyistä muussa muodossa kuin kirjallisesti. Lainsäätäjä käytti ilmaisua "ennen työnteon lupaa". Tämä tarkoittaa, että työnantajan on täytettävä mainittu velvollisuus ennen varsinaisen työn aloittamista (sen ei tarvitse olla sopimuksen tekopäivä).

  1. Työsopimuksen purkaminen törkeällä määräysten rikkomisella

Sana "räkeä määräysten rikkominen" tarkoittaa, että käsittelemme tätä rikkomusta vain silloin, kun työsuhteen irtisanomisen lainvastaisuus on ilmeistä, jokaiselle ilmeistä. Tämä rikos tapahtuu mm. irtisanottaessa työsopimus erityisen suojatun työntekijän kanssa iän, raskauden tai äitiysloman vuoksi.

  1. Muiden kuin työlaissa säädettyjen seuraamusten soveltaminen työntekijään

Järjestäytyneiden seuraamusten luettelo on määritelty Art. Työlain 108 § Nämä ovat: varoitus, varoitus ja taloudellinen rangaistus. Siten ainoa rikos on työnantajan käyttäytyminen, jossa työntekijälle määrätään rangaistus, jota ei ole mainittu edellä mainitussa säännöksessä.

  1. Työaikamääräysten rikkominen

On syytä huomauttaa, että tämän rikoksen aineellinen ulottuvuus on erittäin laaja. Tämä johtuu siitä, että lainsäätäjä ei ilmoittanut konkreettisia seikkoja, vaan totesi vain, että rikkominen oli työlain kuuden, kahdeksan ja yhdeksän pykälän säännösten rikkomista.

Rikkomus voi syntyä esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja ei maksa ylityö-, yötyö- tai sunnuntai- ja pyhäpäivätyöstä lisämaksua tai maksaa niitä, mutta kohtuuttomasti. Rikkomus syntyy myös silloin, kun ylityötuntien enimmäismäärää tai vuorokautista ja viikoittaista lepoaikaa koskevia säännöksiä rikotaan.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

  1. Dokumentointivelvoitteiden rikkominen

Työnantaja on velvollinen varastoimaan mm. työntekijöiden henkilökansiot, työaikakirjanpito, lomavapaan hakemiseen ja käyttöön liittyvät asiakirjat, työkortit (luettelot) työstä maksetuista palkkioista ja muista työhön liittyvistä eduista, työvaatteiden ja jalkineiden ja henkilönsuojainten kohdentamista koskevat tiedot , sekä niihin liittyvät asiakirjat rahavastineen omien vaatteiden ja kenkien käytöstä sekä niiden pesusta ja huollosta. Tämän asiakirjan säilyttämättä jättämisestä, säilyttämättä jättämisestä tai jättämisestä sellaisiin olosuhteisiin, jotka voivat vahingoittaa tai tuhoutua, rangaistaan ​​rangaistuksella.

Säännösten luonteesta voidaan päätellä, että vain työntekijän asiakirjojen säilyttämisen laiminlyönnistä, ei sen puutteista, voidaan rangaista.

Työnantajan vastuu palkkarikoksista

Työlain 282 § on luettelo työnantajan palkkaamiseen, palkallisiin lomiin ja työtodistusten antamiseen liittyvistä rikoksista. Nämä rikokset voidaan tehdä sekä tahallisesti että tahattomasti.

Kyseisen säännöksen mukaan, jos työnantaja:

  1. ei maksa työntekijälle tai tähän etuuteen oikeutetulle työntekijän perheenjäsenelle kuuluvaa työkorvausta tai muita etuja, tämän palkan tai etuuden määrää on kohtuuttomasti alennettu tai se tekee aiheettomia vähennyksiä;

  2. ei myönnä työntekijälle lomaa, johon työntekijä on oikeutettu, tai lyhentää perusteettomasti tämän loman pituutta;

  3. ei myönnä työntekijälle ajoissa työtodistusta;

- siitä määrätään sakko 1 000–30 000 zlotya.

Kuten edellisessä tapauksessa, säännös art. Työlain 282 § sisältää pätevän rikoksen. Sen mukaan rikos, jossa maksetaan työsopimuksesta johtuvaa suurempaa palkkaa tekemättä vähennyksiä elatusmaksujen tyydyttämiseksi, jos työntekijä on elatusmaksun ja valtion budjettisaatavien täytäntöönpanon alainen. Jos elatusapumaksut on pantu täytäntöön tehottomasti ja työntekijä on maksamatta näitä etuja yli 3 kuukauden ajalta maksetuista etuuksista, rangaistaan ​​1 500–45 000 PLN:n sakolla.

  1. Palkan maksamatta jättäminen

Lainsäätäjä sanktioi sekä käyttäytymistä, joka muodostui työkorvauksen tai muiden työntekijälle kuuluvien etujen ajallaan maksamatta jättämisestä (esim. myynti).

Palkan maksupäivämäärän tulee perustua yhtiölainsäädäntöön (työ- ja palkkamääräykset). Jos tällaista säännöstä ei ole, pykälän mukaan. Työlain 85 2 §:n mukaan palkka on maksettava viimeistään seuraavan kalenterikuukauden 10 ensimmäisenä päivänä.

Työnantajan vastuu syntyy, jos työntekijä on hänen syytään jättänyt maksamatta työntekijälle kuuluvia rahaetuuksia. Näin ollen, jotta voidaan puhua syyllisyydestä, on osoitettava, ettei ole ollut syytä, joka olisi asianmukaisesti oikeuttanut erääntyvän palkan maksamatta jättämisen. Korkein oikeus totesi 23.9.2009 antamassaan tuomiossa (viitenumero IV KK 66/09), että "perusteltu syy voi olla mm. työpaikan tulojen puute, mikä tekee sen taloudellisen tilanteen niin vaikeaksi, ettei se mahdollista säännöllistä velkojen maksamista.

  1. Ei lomaa

Tämä rikos voi olla työntekijän loman myöntämättä jättäminen tai sen keston perusteeton lyhentäminen. Työntekijälle lomavapaan myöntämättä jättäminen tai sen myöntäminen pienemmällä määrällä on rikos, jos se on työnantajan tai sen puolesta toimivan henkilön syytä.

Säännöt lomavapaan oikeuden saamiseksi on määritelty 11 §:ssä. 152-173 työlain ja työ- ja sosiaalipolitiikan ministerin määräyksen, annettu 8. tammikuuta 1997, yksityiskohtaisista säännöistä vuosiloman myöntämisestä, lomakorvauksen ja lomarahavastaavien määrittämisestä ja maksamisesta.

  1. Työtodistuksen antamatta jättäminen

Työsuhteen päättyessä tai päättyessä työnantajan on pääsääntöisesti velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus työsuhteen päättymispäivänä. Jos todistusta ei kuitenkaan objektiivisista syistä voida antaa tässä ajassa, työnantaja on velvollinen lähettämään työntekijälle työtodistuksen 7 päivän kuluessa. Tämän velvollisuuden laiminlyönnistä voi seurata vahingonkorvausvastuu sekä työnantajan vahingonkorvausvelvollisuus. Art. Työlain 99 §:n 1 momentin mukaan työntekijällä on oikeus vaatia korvausta työnantajan aiheuttamasta vahingosta, koska hän ei ole antanut tai antanut virheellistä työtodistusta ajoissa.

Sakko määrätään vain, jos työtodistusta ei ole annettu. Jos todistus on virheellinen, työnantaja vastaa vain vahingoista.

Sakko ja lippumenettely

Artiklan säännöksissä kuvatut rikokset. Työlain 281–282 §:stä voidaan tuomita 1 000–30 000 zlotyn suuruinen sakko.

Lisäksi Art. Käytännesäännön 95 §:n 3 momentin mukaan työsuojelutarkastaja voi pikkurikoksissa määrätä työnantajalle tai hänen puolestaan ​​toimivalle henkilölle rikosoikeudellisen toimeksiannon sakon, jos hän katsoo rangaistuksen riittäväksi. Lippumenettelyssä määrätty sakko saa kuitenkin olla enintään 2 000 zlotya. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos työnantaja rikkoo työntekijän oikeuksia vähintään kahdesti kahden vuoden kuluessa siitä, kun viimeinen rangaistus on määrätty. Tämän jälkeen tarkastaja voi määrätä enintään 5 000 zlotyn sakon.

Työnantajan vastuu - yhteenveto

Kuten tästä artikkelista voidaan nähdä, työnantajan velvollisuudet ovat laajat. Useista epäonnistumisista puolestaan ​​rangaistaan. Yleisimmät rikokset liittyvät työntekijän asiakirjoihin ja työn korvaukseen. Koska kyseessä olevat rikokset ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia, tuomio voi syntyä paitsi työntekijän sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamisen seurauksena. Rangaistus voidaan määrätä myös Veroviraston tai PIP:n työntekijöiden tarkastuksen perusteella.

Sakko yhdestä rikkomuksesta voi olla jopa 45 000. zloty. Se on huomattavan taloudellisesti ankara seuraamus, jonka pitäisi myös pitää kurissa joidenkin työnantajien pyrkimykset ohittaa tai "taivuttaa" lakia.