Tilitoimiston vastuu JPK_V7:n virheistä - kuka maksaa sakon?

Kirjanpitotoimistot

1.10.2020 alkaen otettiin käyttöön uusi JPK_VAT. Muutosten seurauksena verovelvollisten ei enää tarvitse lähettää erillisiä ilmoituksia ja JPK_VAT. Edellä mainitun mukavuuden lisäksi veronmaksajille on kuitenkin pudonnut monia uusia velvoitteita. Talouskäytännössä ne kohdistuivat yleensä tilitoimistoihin, jotka pitävät yritysten kirjanpitoa. Tarkista miltä tilitoimiston vastuu JPK_V7:n virheistä näyttää!

Kuka vastaa veroilmoituksesta?

Art. Verolain 26 pykälän mukaan verovelvollinen vastaa verovelvollisuudesta kaikella omaisuudellaan. Siten hän on vastuussa veloista, ei hänen kirjanpitoaan pitävä tilitoimisto. Alla on joitain virheitä, joista voit olla vastuussa:

  • verovelvollisuuden aliarviointi;

  • verojen maksamatta jättäminen säädetyn ajan kuluessa;

  • perimättä tai perimättä jättäminen ja sitten perittyjen verojen maksamatta jättäminen maksajatoiminnon suorittamisen yhteydessä;

  • arvonlisäveron palautusten yliarviointi.

Tilitoimiston rikosoikeudellinen vastuu

Kuten edellä olevasta määräyksestä seuraa, tilitoimisto ei pääsääntöisesti ole vastuussa veron selvittämisestä. Edellä oleva ei kuitenkaan tarkoita, etteikö se olisi vastuussa virheistään. Tilitoimisto voi joutua vastuuseen virheellisestä kirjanpidosta. Art. 77 kirjanpitolain 1 momentti, joka lain säännösten vastaisesti sallii olla pitämättä kirjanpitoa, pitää sitä lain säännösten vastaisesti tai antaa kirjanpitoon epäluotettavia tietoja, on tuomittava sakkoon tai vankeuteen. enintään kaksi vuotta tai molemmat näistä seuraamuksista yhdessä.

Lisäksi toimisto voi joutua verotukselliseen vastuuseen. Art. Verorikoslain 9 §:n 2 momentin mukaan jokainen kielletyn teon suorittanut yhteisrikollinen on vastuussa tahallisuutensa tai tahattomuutensa rajoissa muiden tekijöiden vastuusta riippumatta. Tämän määräyksen toisessa osassa luetaan, että verorikoksista tai verorikoksista on vastuussa myös tekijä, joka lain, toimivaltaisen viranomaisen päätöksen, sopimuksen tai tosiasiallisen suorituksen perusteella käsittelee taloudellisia asioita, luonnollisen henkilön, oikeushenkilön tai yhteisön erityiset taloudelliset asiat, organisaatio, joka ei ole oikeushenkilö.

Lisäksi tilitoimisto voi olla siviilioikeudellisessa vastuussa.

Esimerkki 1.

Veronmaksaja uskoi maksunsa tilitoimistolle. Viraston tekemien selvitysvirheiden seurauksena veronmaksaja joutui maksamaan korkoja ja veroseuraamuksia. Edellä mainitulla oli myös kielteisiä seurauksia veronmaksajien maksuvalmiudelle. Voiko verovelvollinen siis vaatia korvausta tilitoimistolta?

Kyllä, veronmaksaja voi vaatia korvausta. Esimerkki osoittaa selvästi, että vahingon syynä olivat tilitoimiston tekemät virheet. Siten viraston virheet ja epäluotettavuus aiheuttivat kielteisiä seurauksia veronmaksajille.

Art. Siviililain 471 §:n mukaan velallinen, tässä tilitoimisto, on velvollinen korjaamaan velvoitteen täyttämättä jättämisestä tai virheellisestä suorittamisesta aiheutuneen vahingon, ellei laiminlyönti tai virheellinen täyttäminen ole seurausta olosuhteista, joista hän ei ole vastuussa. Velallinen voi siis vapautua vastuusta vain, jos hän osoittaa, että hän on täyttänyt velvoitteen tai että velvoitteen täyttämättä jättäminen tai virheellinen täyttäminen ei johdu hänen tuottamuksestaan.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tilitoimisto ei voi täysin välttyä vastuulta. Näin ollen tilitoimistoa pyöritettäessä tulee tilitykset tehdä asianmukaisella huolellisuudella, jotta ne eivät altistu seurauksille.

Tilitoimiston vastuu alkaa palvelujen suorittamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta. Tästä syystä erittäin tärkeä kysymys on kirjanpitopalvelujen tarjoamista koskevan sopimuksen asianmukainen rakenne. Sopimusta kirjoitettaessa tulee siis määritellä yksityiskohtaisesti yhteistyöehdot ja kuvata tarkasti, mistä osapuolet ovat vastuussa.

SAF-T:hen liittyvät uudet sanktiot

SAF-kirjanpidon uusien merkintöjen käyttöönoton yhteydessä veronmaksajien ja tilitoimistojen välistä yhteistyötä on ehdottomasti lisättävä. Oikeiden tietojen saaminen, jotka tulisi sisällyttää uuteen JPK_VATiin, on mahdollista asianmukaisen yhteistyön ansiosta.

Lainsäätäjä otti käyttöön uusia sanktioita JPK_VAT-tiedoston virheistä. Ensimmäiset tulokset Art. 109 kohta. arvonlisäverolain 3h. Toinen - Art. CC 61a.

Rahallinen sanktio

Ensimmäinen rangaistus on sakko. Lainsäätäjä asetti sen enimmäismääräksi 500 zlotya. Verovelvolliselle voidaan määrätä sakko virheestä, joka estää liiketoimen oikeellisuuden tarkistamisen. Veroviraston päällikkö voi määrätä tämän seuraamuksen, jos verovelvollinen:

  1. Hän ei kutsusta huolimatta lähetä tietueita oikaistuina haasteessa mainittujen virheiden laajuudessa tai hän tekee sen laissa säädetyn määräajan jälkeen;

  2. ei anna selvityksiä tai ei toimita niitä laissa säädetyssä määräajassa;

  3. Hän ei toimittamissaan selvityksissä osoita, etteikö asiakirjoissa olisi haasteessa mainittuja virheitä.

Verovelvollisella on haasteen vastaanottamisesta 14 päivää aikaa lähettää korjatut tietueet tai toimittaa selvitykset.

Jos veronmaksaja on elinkeinoelämää harjoittava luonnollinen henkilö ja jolle on määrätty rangaistus verorikoksesta, hänelle ei aiheudu taloudellista seuraamusta.

Sakko on täsmennetty päätöksessä. Se on maksettava 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta.

Rangaistusvastuu

Toinen seuraamus koskee verotuksellista rikosoikeudellista vastuuta. Tässä tapauksessa se koskee tiettyjen luonnollisten henkilöiden vastuuta. Rikoksen tai verorikoksen tehnyt henkilö on siis vastuussa tästä teosta.

Art. Siviililain 61 a §:n mukaan sakko on 240 päiväkorkoa.

Uudet määräykset (rikosprosessilain 61 a §) edellyttävät enintään 240 päiväsakkoa:

  • tietueiden lähettämättä jättäminen toimivaltaiselle veroviranomaiselle tai

  • epäluotettavien tietueiden lähettäminen.

Vähäisissä tapauksissa näiden tekojen tekijälle tuomitaan sakko verorikoksesta.

Sakon verorikoksesta tuomitaan myös henkilölle, joka:

  • lähettää tiedot määräajan jälkeen tai

  • lähettää viallisia tietueita.

Tilitoimiston vastuu virheistä JPK_V7:ssä

Kuten yllä näkyy, veronmaksaja on vastuussa uuden JPK_VAT:n virheistä. Näin ollen edellä mainittuja seuraamuksia ei voida siirtää tilitoimistolle. Hän ei voi sisällyttää sopimusehtoihin, että toimisto maksaa hänestä sakkoa.

Veronmaksajat voivat kuitenkin muuttaa sopimuksen ehtoja siten, että tälle virastolle aiheutuu sopimussakkoja uudessa JPK_VAT:ssa tekemistään virheistä. Huolimatta siitä, että seuraamuksia ei voida siirtää kirjanpitoon, veronmaksaja voi suojautua suhteellisen tehokkaasti seuraamuksia vastaan. Tietysti sopimuksen määräysten tulee myös suojella toimistoa. Usein asiakirjojen virheet eivät ole toimiston, vaan asiakkaiden, jotka eivät esimerkiksi toimittaneet kaikkia asiakirjoja, vika. Näin ollen tilitoimistojen tulee analysoida sopimustensa määräyksiä ja mukauttaa niitä siten, että vältetään kielteiset seuraukset.

Yhteenvetona voidaan todeta, että uusi JPK_VAT on ehdottomasti vaikeampi täyttää. Siksi varsinkin sen toiminnan alussa tulee olla erityisen huolellinen siitä, että kirjanpito säilytetään oikein. Näin vältetään seuraamusten muodossa olevat kielteiset seuraukset.