Työntekijän lähettäminen palvelu- ja verovelvollisuutena

Palveluvero

Puolassa toimii useita ulkomaisten yritysten tytäryhtiöitä. Kansainväliset huolenaiheet puolalaisten työntekijöiden vuoksi avaavat tuotanto- tai palveluyrityksensä Puolassa. Kansainvälisen ryhmän yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä. Lisäksi puolalaiset yrittäjät osana laajentumistaan ​​uusille markkinoille avaavat tehtaitaan myös maan ulkopuolelle. Edellä mainitut syyt siihen, että Puolan tehtaiden työntekijät on delegoitu suorittamaan palveluita muihin Puolan ulkopuolisiin yrityksiin. Tässä artikkelissa yritämme vastata kysymykseen, voidaanko työntekijän tilapäistä lähettäminen tällaisessa tapauksessa ymmärtää arvonlisäverolain tarkoittamana palveluna ja jos on, milloin verovelvollisuus syntyy tässä verossa.

Mikä on arvonlisäveron alaista?

Artiklan säännöksen mukaisesti. 5 sek. Tavaroiden ja palveluiden verosta 11. maaliskuuta 2004 annetun lain 1 § (eli Lakilehti 2017, kohta 1221), jäljempänä "alv-laki" - edellä mainittujen verotus verotukseen sovelletaan:

  • maksullinen tavaroiden toimitus ja maksulliset palvelut maan alueella,

  • tavaroiden vienti,

  • tavaroiden tuonti maan alueelle,

  • tavaroiden yhteisöhankinta vastiketta vastaan ​​maan alueella,

  • yhteisön sisäinen tavaroiden luovutus.

Art. 7 sek. 1 §:ssä tarkoitettujen tavaroiden toimituksella. 5 sek. 1 kohdan 1 alakohta on ymmärrettävä tavaran omistajalle kuuluvan määräysvallan siirtymisenä.

Art. 8 sek. ALV-lain 1 §:ssä tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen kautta. 5 sek. Artiklan 1 alakohdan 1 alakohdalla tarkoitetaan luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle tai organisaatioyksikölle, jolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä, suoritettua palvelua, joka ei ole 11 artiklan mukainen tavaran luovutus. 7.

Edellä mainitun artiklan säännöksen sisällöstä 8 sek. Arvonlisäverolain 1 §:stä seuraa, että palvelut ovat maksullisia palveluita, jotka eivät ole tavaran luovutuksia. Palvelujen tarjoamisen määritelmä täydentää siis tavaroiden toimituksen määritelmää. Yllä oleva määritelmä on ilmaus arvonlisäverollisen verotuksen yleismaailmallisuuden periaatteesta veronmaksajien liiketoimintaan kuuluvissa liiketoimissa.

Jotta palvelu katsottaisiin vastikkeelliseksi toimitukseksi, palvelun tarjoajan ja vastaanottajan välillä on oltava oikeussuhde ja palvelun suorittamisesta on maksettava korvaus. Näin ollen tarjotun palvelun ja siitä maksetun korvauksen välillä on oltava suora yhteys. Tämä tarkoittaa, että tietyn oikeussuhteen, jonka perusteella palvelu suoritetaan, tulee tuottaa selkeää, välitöntä hyötyä palveluntarjoajalle. Työntekijän tilapäinen lähettäminen on siis arvonlisäveron alaista palvelua, mikäli se täyttää edellä mainitut ehdot.

Alv-velvollisuuden syntyhetki

Art. 19a kohta. arvonlisäverolain 1 §:n mukaan verovelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan tai palvelu suoritetaan, jollei 1 momentista muuta johdu. 5 ja 7-11, art. 14 sek. 6, art. 20 ja taide. 21 sek. 1. Art. 19a kohta. arvonlisäverolain 2 §:n mukaan osittain hyväksytyn palvelun osalta palvelu katsotaan suoritetuksi myös silloin, kun on suoritettu osa palvelusta, josta maksu on määrätty.

Edellä mainittuja verovelvollisuuden syntymistä koskevia säännöksiä täydennetään 1 momentilla. 19a kohta. 3 §, jonka mukaan palvelu, jolle sen tarjoamisen yhteydessä määrätään peräkkäiset maksu- tai selvityspäivät, katsotaan suoritetuksi jokaisen sen jakson lopussa, jota nämä maksut tai selvitykset koskevat, tämän palvelun tarjoamiseen asti. palvelu on valmis. Yli vuoden yhtäjaksoisesti suoritettu palvelu, jonka tiettynä vuonna tarjonnan vuoksi maksu- tai selvitysmääräajat eivät umpeudu, katsotaan suoritetuksi kunkin verovuoden lopussa siihen asti, kun tämän palvelun tarjoaminen on saatu päätökseen.

Edellä mainittujen säännösten analyysi osoittaa, että säännös art. 19a kohta. arvonlisäverolain 1 §:ssä on yleinen sääntö, jonka mukaan verovelvollisuus syntyy tavaran luovutuksesta tai palvelun toimituksesta, mikä tarkoittaa, että verosaatava syntyy tilityksessä siltä ajalta, jona tavaran luovutus tai palvelu on suoritettu. sovitaan tälle ajanjaksolle.

Työntekijän tilapäinen palvelu - hetki, jolloin verovelvollisuus syntyy

Esitelläksemme keskustelun aihetta esitämme sen edeltävän esimerkin.

Esimerkki 1.

Puolalainen teräskonttien tuotantoa harjoittava yritys, joka on osa kansainvälistä yhtiötä, delegoi työntekijänsä yrityksen pääkonttoriin Saksaan. Työntekijän komennointi kestää noin neljä kuukautta. Saksalainen yritys maksaa kotimaiselle yritykselle lähetettyjen työntekijöiden palkat kerran kuukaudessa (laskun saatuaan). Saksalaisen työntekijäryhmän palattua puolalainen yritys delegoi lisää työntekijöitä yhtiön pääkonttoriin.

Tässä tapauksessa kyseessä on jatkuva palvelu (korostettakoon, että tämä on suosituin tapa lähettää työntekijöitä ulkomaille). Tässä tapauksessa verovelvollisuus syntyy pykälän mukaisesti. 19a kohta. arvonlisäverolain 3 §.

Yhteenvetona voidaan todeta, että esimerkillistä palvelua on pidettävä jatkuvana palveluna, jolle sen tarjoamisen yhteydessä asetetaan peräkkäiset selvityspäivät tehdyistä töistä jokaisen jakson lopussa, johon nämä selvitykset liittyvät, tarjouksen valmistumiseen asti. tästä palvelusta.

Vahvistus yllä olevalle on Verotiedotusjohtajan 15.3.2017, numero 3063-ILPP1-3.4512.19.2017.1.JN tulkinta, josta luemme:

"Tapauksen olosuhteet osoittavat, että osapuolet ovat sopineet suoritettujen palvelujen jatkuvan luonteen vuoksi, että Hakijan palkkio selvitetään/tulevat joka kerta tietyin, peräkkäisinä kuukausittaisina selvitysjaksoina. Analysoidussa tapauksessa osapuolten valitsema selvitysjakso on kulloinkin kalenterikuukausi.

Tästä syystä hakijan tulee tunnustaa verovelvollisuus pykälällä annetuista palveluista. 19a kohta. Lain 3 §:n mukaan tietty palvelu, jolle sen tarjoamisen yhteydessä vahvistetaan peräkkäiset selvityspäivät, tunnustetaan suoritetuksi kunkin jakson lopussa, johon nämä selvitykset liittyvät, tämän palvelun tarjoamisen päättymiseen asti.

Yhteenvetona arvonlisäverolain mukainen verovelvollisuus hakijan työntekijöiden komennuksesta muille konserniin kuuluville tahoille (joka asetetaan kyseisen palvelun arvonlisäverorekisteriin, arvonlisäveroilmoitus ja yhteenvetotiedot) ) syntyy / perustetaan art. 19a kohta. 1 yhdessä vitsi. 19a kohta. 3 §:n mukaan eli jokaisen Hakijan ja konsernin tietyn yhteisön välillä sovitun selvitysjakson lopussa (eli kalenterikuukauden viimeisenä päivänä)”.

Työntekijän lähettäminen - verotus

Yrityksen, joka delegoi työntekijänsä esimerkiksi Saksaan, tulee laskuttaa yllä olevasta palvelusta. Tässä tapauksessa yllä olevaa palvelua verottaa saksalainen urakoitsija. Art. arvonlisäverolain 28 b §:n mukaan palvelun suorituspaikkana, kun on kyse palvelujen suorittamisesta verovelvolliselle, on paikka, jossa palvelun vastaanottavan verovelvollisen kotipaikka on, jollei 7 momentista muuta johdu. 2-4 ja art. 28e, art. 28f kohta. 1 ja 1a, art. 28 g 1 kohdan. 1, art. 28i, art. 28j kohta. 1 ja 2 sekä artikkeli. 28n. Yllä olevaa laskua tehdessään verovelvollisen ei tule sisällyttää arvonlisäveroa.