Rakennuslain muutos vuonna 2021 - mikä on muuttunut?

Palvelus

Rakennuslain säännösten muuttamisesta 13.2.2020 annetulla lailla tehty rakennuslain säännösten muutos, joka tuli voimaan 19.9.2020, muutti rakentamisprosessin alkamista ja kulumista riippuen kohteen luokasta. Monet näistä muutoksista on luettava etuksi kansalaiselle, jolle ei tule ongelmia todeta, vaatiiko pystytettävä / uusittava / peruskorjattava laitos lupaa, ilmoitusta tai mahdollisuutta tehdä edellä mainittu toiminnasta ilmoittamatta arkkitehtiviranomaisille. Mitä muutoksia lainsäätäjä on tehnyt? Vastaus on alla.

"kohteen vaikutusalueen" määritelmä

Yksi 13.2.2020 rakennuslakilain säännösten muuttamisesta annetulla lailla tehdyistä muutoksista on kohteen vaikutusalueen määritelmän muutos.

Aiemmassa sanamuodossaan kohteen vaikutusalueena tulee ymmärtää rakennuskohteen läheisyyteen erillismääräysten perusteella määrätty alue, joka tuo tähän kohteeseen liittyviä rajoituksia tämän kohteen kehittämisessä - mukaan lukien kehittämisessä. alueella.

Esillä olevassa sanamuodossa kohteen vaikutusalueena on ymmärrettävä alue, joka on määrätty rakennuskohteen läheisyyteen erityismääräysten perusteella, jotka asettavat rajoituksia tämän kohteen kehittämiseen.

Objektin vaikutusalueen määritelmän kaventaminen johti seuraavaan:

  1. esimerkiksi rakentamislupamenettelyyn osallistuvien henkilöiden joukkoa kavennetaan;

  2. Rakennusten pystyttämiseen liittyvät rajoitukset koskevat vain rakennuksia, eivät maanrakennusta, ja siten vain tontilla sijaitsevia tiloja tai rakennusten välistä etäisyyttä.

Määritelmän kaventaminen epäilemättä virtaviivaistaa menettelyä ja välttää tarpeen tutkia rakennuksen vaikutusta maankehitykseen.

Muutokset tehty Art. Rakennuslain 29 §

Taiteen sisältö. Rakennuslaki 29 §:ää on merkittävästi nykyaikaistettu ja järjestelmällistetty, jonka ansiosta rakennushanketta suunnitteleva henkilö/yhteisö voi helposti tarkistaa, vaatiiko hänen pystyttämästään kohde rakennuslupaa, vain ilmoitusta vai ei on tarpeen ilmoittaa arkkitehtuuriviranomaisille kaikista toimista.

Johtuen edellä mainitun pituudesta tarkistuksen tuomat tärkeimmät muutokset luetellaan alla.

Ilmoitusta vaativat objektit

Ilmoitusta vaativista tiloista, jotka eivät saa rakennuslupaa, on mainittava seuraavat:

  1. omakotitalon omakotitalon, jonka vaikutusalue sijaitsee kokonaisuudessaan tontilla tai tontilla, joille ne on suunniteltu;

  2. jätevedenpuhdistamot, joiden kapasiteetti on enintään 7,50 m3 päivässä

  3. vapaasti seisova:

  • yksikerroksiset maatilarakennukset,

  • autotallit,

  • turvakoteja

- jonka rakennusala on enintään 35 m2, ja näiden kohteiden kokonaismäärä tontilla ei saa ylittää kahta tonttialueen 500 neliömetriä kohden;

  1. Koti:

  • kuistit,

  • viherhuoneet (talvipuutarhat)

- jonka rakennusala on enintään 35 m2, ja näiden kohteiden kokonaismäärä tontilla ei saa ylittää kahta tonttialueen 500 neliömetriä kohden;

  1. erilliset yksikerroksiset rakennukset, joilla tarkoitetaan määräaikaista lepoa varten tarkoitettuja rakennuksia, joiden rakennusala on enintään 35 m2, ja tällaisten tilojen lukumäärä tontilla ei saa olla suurempi kuin yksi tontin pinta-alan 500 neliömetriä kohden;

  2. maanpäälliset kotiterassit, joiden rakennusala on yli 35 m2.

Tietysti edellä mainittu objektit ovat vain viitteitä joistakin objekteista, yksityiskohtainen luettelo löytyy Art. 29 sek. Rakennuslain 1 §.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Tilat, jotka eivät vaadi rakennuslupaa tai ilmoitusta

Se ei edellytä rakennuslupapäätöstä ja §:ssä tarkoitettua ilmoitusta. 30, rakentaminen:

  1. maataloustuotantoon liittyvät ja nykyisen luontotontin maatilarakennuksia täydentävät rakennukset:

a) yksikerroksiset maatilarakennukset, joiden kehityspinta-ala on enintään 35 m2 ja joiden rakennusväli on enintään 4,80 m,

b) konttikuivaimet, joiden rakennusala on enintään 21 m2;

  1. 50 m2:n rakennusalaltaan enintään 50 m2:n suojakatokset, jotka sijaitsevat asuinrakennuksen tontilla tai jotka on tarkoitettu asuntorakentamiseen, ja näiden katosten kokonaismäärä tontilla saa olla enintään kaksi kutakin 1000 tontti-alan neliömetriä kohden;

  2. vapaasti seisovat huvimajat, joiden rakennusala on enintään 35 m2, ja näiden kohteiden kokonaismäärä tontilla ei saa ylittää kahta tonttialueen 500 m2 kohden;

  3. siirtolapuutarhoista 13.12.2013 annetussa laissa tarkoitetut huvimajat ja maatilarakennukset;

  4. linja-autokatokset ja laiturikatokset;

  5. yksikerroksiset rakennuksia, joiden kehityspinta-ala on enintään 35 m2 ja jotka toimivat rautateiden jatkuvan kunnossapidon tiloina, sijaitsevat Valtiokonttorin omistamilla alueilla, lukuun ottamatta Natura 2000 -alueella sijaitsevia rakennuksia;

  6. henkilöautojen pysäköintipaikat, enintään 10, paitsi Natura 2000 -alueella;

  7. ulkorakennukset, joiden rakennusala on enintään 35 m2 ja joiden rakennusväli on enintään 4,80 m sekä lammet ja vesialtaat, joiden pinta-ala on enintään 500 m2 ja syvyys enintään 2 m aiotusta maa-alueesta yksinomaan metsänhoitotarkoituksiin ja sijaitsevat valtion metsämaavaltioissa, lukuun ottamatta niitä, jotka sijaitsevat Natura 2000 -alueella;

  8. vapaasti seisovat puhelinkopit, tietoliikennekaapit ja -postit;

  9. omatoimiset pysäköintimittarit;

  10. liittymät piirikuntien ja kuntien teiltä ja pysäköintialueet näillä teillä;

  11. rummut, joiden sisäpoikkileikkaus on enintään 0,85 m2;

  12. kodin uima-altaat ja lammet 50 m2 asti;

  13. rakennuskohteet, jotka ovat vedenpoistolaitteita;

  14. rannikkokaistaleet ja muut keinotekoiset, pinta- tai lineaariset linnoitukset jokien ja vuoristopurojen rannoilla sekä meren rannalla, sisämerivesien rannoilla, jotka eivät ole pidätysrakenteita;

  15. vammaisille tarkoitetut rampit;

  16. tietoliikennekaapelilinjat;

  17. Valtion hydrologisen ja ilmatieteen laitoksen ja valtion hydrogeologisen laitoksen mittalaitteet, mukaan lukien aidat ja sisätiet:

a) pylväät: mittarit, säätiedot, sademäärä ja pohjavesi,

b) kohdat: pohjaveden korkeuden tarkkailu ja pohjaveden laadun seuranta,

c) havaintopietsometrit ja kapseloidut lähteet;

  1. arkkitehtuurin pienet esineet, lukuun ottamatta julkisilla paikoilla olevia pieniä arkkitehtuurikohteita;

  2. aidat, joiden korkeus on enintään 2,20 m;

  3. rakennustyömaalla sijaitsevat rakennustöiden aikana tilapäiseen käyttöön tarkoitetut tilat sekä rakennustöiden, geologisten selvitysten ja geodeettisten mittausten suorittamiseen käytettävät kasarmit;

  4. tilapäiset rakennustyöt, jotka ovat vain näyttelyesineitä, ilman aputoimintoja ja jotka sijaitsevat tähän tarkoitukseen varatuilla alueilla;

  5. geodeettiset merkit sekä kolmiomittauskohteet kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden ulkopuolella;

  6. kenttärakennustilat, erityisesti puolustusasemat, risteykset, maarakenteet, linnoitusrakenteet, väliaikaiset laitokset ja konttitilat, jotka sijaitsevat suljetuilla alueilla, jotka maan puolustusministeri on osoittanut sotaharjoituksiin käyttämällä kenttäleirejä ja alueen linnoituksia harjoituksen tekemiseen suora taistelu;

  7. pohjaveden ottopisteiden kotelointi;

  8. latauspisteet, jotka on määritelty Art. Sähköajoneuvoista ja vaihtoehtoisista polttoaineista 11 päivänä tammikuuta 2018 annetun lain 2 § 17, lukuun ottamatta 11.1.2018 tarkoitettua julkisen tieliikenteen latausinfrastruktuuria. 2 tämän lain 3 kohta;

  9. yleisten teiden ajokaistalla sijaitsevat laitteet, mukaan lukien perustukset, tukirakenteet ja niihin liittyvät laiteelementit:

a) tienhoidossa, mukaan lukien älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönotto,

b) käytetään tieliikenteen hallintaan, mukaan lukien tieturvalaitteet,

c) artiklassa tarkoitetut 13o kohta 1 ja art. 20 g 1 kohdan. Yleisistä teistä 21. maaliskuuta 1985 annetun lain 1 §;

  1. Pankkiautomaatit, lippuautomaatit, käteistalletusautomaatit, myyntiautomaatit, pakettiautomaatit tai automaatit, joita käytetään muuntyyppisten palvelujen suorittamiseen enintään 3 metrin korkeudella;

  2. konttitilat laitteistoineen ja niihin liittyvät liitännät ja verkot:

a) sähkö,

b) vesihuolto,

c) jätevesijärjestelmä,

d) lämpö

- sijaitsevat maan puolustusministerin päätöksellä määrätyillä suljetuilla alueilla;

  1. rakennuskohteena olevat maanpäälliset säiliöt, joita käytetään luokan III nestemäisten polttoaineiden varastointiin, käyttäjän omiin tarpeisiin ja joiden tilavuus on enintään 5 m3;

  2. kotimaan terassit, joiden kehityspinta-ala on jopa 35 m2;

  3. lammet ja vesialtaat, joiden pinta-ala on enintään 1000 m2 ja enintään 3 m ja jotka sijaitsevat kokonaan maatalousmaalla.

Edellä esitetystä seuraa, että luettelo tiloista, joille ei tarvitse hakea rakennuslupaa tai edes tehdä ilmoitusta, on melko laaja, mutta on huomioitava, että kyseessä on suljettu luettelo, eli se koskee vain tiloja kohdassa Art. 29 sek. Rakennuslain 2 §.

Lisäksi taide. 29 sek. Rakennuslain 4 §:ssä otetaan käyttöön neljä urakkaluokkaa, joihin ei vaadita arkkitehti- ja rakennushallintoviranomaisen suostumusta. Heille kuuluvat:

  1. jälleenrakennus,

  2. kunnostus,

  3. asennus ja

  4. rakennustonttien maanpinnan kovettuminen.

Laittomuuden laillistaminen

Joillekin yhtä tärkeä muutos voi olla yksinkertaistettu tapa laillistaa ns luvaton rakentaminen, jonka rakentaminen valmistui yli 20 vuotta sitten.

Art. Rakennuslain 49f §, kun rakennuskohde tai sen osa rakennetaan:

  1. ilman vaadittua rakennuslupaa tai

  2. ilman vaadittua hakemusta tai vaikka tätä hakemusta vastaan ​​on vastustettu

- jos rakentamisen valmistumisesta on kulunut vähintään 20 vuotta, rakentamisvalvontaviranomainen aloittaa yksinkertaistetun laillistamismenettelyn.

Tämä on varsin myönteinen muutos, sillä sen avulla rakennusvalvontaviranomainen saa tietoa rakennuksista, jotka on pystytetty ilman lain edellyttämiä lupia/hakemuksia, mikä mahdollistaa esimerkiksi määräaikaistarkastukset, kun taas rakennusten omistajat välttävät laillistamismaksut edellyttäen, että ne täyttävät laissa asetetut vaatimukset - Art. 49g rakennuslain.

Tekniset ehdot 2021

Kannattaa myös muistaa 1.1.2021 alkaen voimassa olevat tekniset ehdot ympäristöystävällisen ja energiaa säästävän rakentamisen alalla.

WT 2021:n tekniset ehdot - tai muuten "WT2021-energiastandardi" - on päivitetty infrastruktuuri- ja rakentamisministerin 8.4.2019 antamalla määräyksellä rakennusten teknisistä ehdoista ja niiden sijainnista.

Nämä lait keskittyvät kolmeen pääalueeseen, nimittäin:

  1. rakennusten primäärienergian tarpeen vähentäminen;

  2. rakennusvaipan ja muiden talorakenteen osien energiatehokkuuden lisääminen,

  3. lämmityskattiloiden modernisointi ja uusiutuvaa energiaa tuottavien laitteiden levittäminen.

Siksi vuonna 2021 talon rakentamista suunniteltaessa kannattaa muistaa WT2021:een liittyvät tekniset standardit, mukaan lukien se, täyttävätkö asentamamme laitteet (ikkunat, ovet, kattilat) energiatehokkuusstandardeihin liittyvät ehdot (asianmukainen eristys ja lämpö tappiokertoimet).