Investoinnin poistoarvo kuluna

Verkkosivusto

Ennen yrittäjän omistuksessa olevien tilojen toiminnan aloittamista yrittäjät tekevät usein sopeutustöitä omiin tarpeisiinsa. Niiden kustannuksia tulee käsitellä - pääsääntöisesti - sijoituksena ulkomaiseen käyttöomaisuuteen ja tehdä poistot. Ongelma syntyy, kun sijoituksen koko arvoa ei ole poistettu ja sopimus on irtisanottu. Siksi seuraavassa artikkelissa pohditaan, voidaanko sijoituksen poistamatonta arvoa pitää kuluna.

Molempien tuloverolakien säännösten mukaan poistettavissa oleva käyttöomaisuus on verovelvollisen omistuksessa tai yhteisessä omistuksessa, hankittu tai valmistettu yksinään täydellisenä ja käyttökelpoisena käyttöönottopäivänä:

  • erikseen omistetut rakenteet, rakennukset ja tilat,

  • koneet, laitteet ja kuljetusvälineet,

  • Muut tavarat

- jonka oletettu käyttöaika on yli vuoden, verovelvollisen käyttämä liiketoimintaansa liittyviin tarkoituksiin tai otettu käyttöön vuokra-, vuokra- tai leasingsopimuksen perusteella.

Käyttöomaisuus on myös niiden odotetusta käyttöajasta riippumatta käyttöön otettuja investointeja ulkomaiseen käyttöomaisuuteen, jäljempänä 'investoinnit ulkomaiseen käyttöomaisuuteen' (HV-lain 22 a §:n 2 momentin 1 kohta).

Siviililain mukainen sijoitus ulkomaiseen käyttöomaisuuteen

Art. Siviililain 676 §:n mukaan, jos vuokralainen on parantanut vuokraesinettä, vuokralainen voi, ellei toisin ole sovittu, oman harkintansa mukaan joko pitää parannukset takaisin niiden palautushetken arvoa vastaavalla summalla tai vaatia entisen tilan palauttaminen.

Edellä mainituista määräyksistä seuraa, että kiinteistön omistajasta tulee siviilioikeudellisesti katsottuna sijoituksen omistaja siitä hetkestä lähtien, kun hän tekee sijoitusmenoja kiinteistöihinsä. Toisin sanoen, kun vuokralleottajalle aiheutuu kuluja omistamastaan ​​kiinteistöstä, hänen suorittamansa mukauttamis- ja modernisointityöt tulevat lain mukaan vuokranantajan omaisuudeksi.

Investointien poistoarvo vs. kustannusten poissulkeminen

Ei-täysin poistettujen käyttöomaisuushyödykkeiden realisoinnista syntyneitä tappioita ei kuitenkaan pidetä verotuksessa vähennyskelpoisina kuluina, jos nämä varat ovat menettäneet taloudellisen käyttökelpoisuutensa toiminnan tyypin muutoksen vuoksi.

Siten tilanteessa, jossa ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehtyjen investointien muodossa oleva käyttöomaisuus ei ole menettänyt taloudellista käyttökelpoisuuttaan toiminnan tyypin muutoksen seurauksena, voidaan investoinnin poistamaton arvo kirjata kuluksi.

Tämän kannan vahvistavat myös veroviranomaiset, josta esimerkkinä on Verohallinnon johtajan yksilöllinen tulkinta, viite. 0111-KDIB2-3.4010.36.2017.2.KB, 18. elokuuta 2017 alkaen, josta voimme lukea:

(...) tarkasteltavana olevassa tapauksessa vuokrasopimuksen irtisanominen ei liittynyt millään tavalla hakijan ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tekemien investointien taloudellisen hyödyn menettämiseen tai liiketoiminnan tyypin muutokseen. hakijan suorittama. Myös ulkomaiseen aineelliseen hyödykkeeseen tehtävien investointien suunnitelman mukainen luovutus. Siviililain 676 §:n mukaan, ei johda hakijan ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tekemien investointien taloudellisen hyödyn menettämiseen tai muutokseen hakijan harjoittaman liiketoiminnan tyypissä. Tämän seurauksena ei ole perusteita soveltaa Art. 16 sek. 1 piste 6 u.p.d.o.p. ja verotuksessa vähennyskelpoisten menojen poissulkeminen ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehtyjen poistamattomien sijoitusten arvoa vastaavan arvon osalta. Siten hakija voi sisällyttää ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehdyn sijoituksen poistamattoman arvon verotuksessa vähennyskelpoisiin kuluihin (...).

Kustannukset jätetään arvonlisäveron perusteella

Arvonlisäveron alalla olisi pohdittava, pitäisikö investointimenojen jättämisestä maksaa arvonlisäveroa. Tällä verolla verotetaan mm. maksullinen tavarantoimitus ja maksullinen palvelujen suorittaminen maan alueella.

Art. 7 sek. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan tavaran luovutuksella tarkoitetaan tavaran omistajan määräämisvallan siirtoa.

Tavarat on ymmärrettävä esineiksi ja niiden osiksi sekä kaikkina energiamuotoina (lain 2 §:n 6 momentti).

Kuitenkin art. 8 sek. Palvelun tarjoamisella tarkoitetaan arvonlisäverolain 1 §:n mukaan mitä tahansa palvelua luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle tai oikeushenkilöllisyyttä vailla olevalle organisaatioyksikölle, joka ei ole tavaran luovutusta, mukaan lukien:

  • aineettomiin hyödykkeisiin liittyvien oikeuksien siirto riippumatta siitä, missä muodossa oikeustoimi on suoritettu;

  • velvollisuus pidättäytyä toimenpiteen suorittamisesta tai sietää toimintaa tai tilannetta;

  • palvelujen tarjoaminen sen puolesta toimivan viranomaisen tai yhteisön määräyksen tai laista johtuvan määräyksen mukaisesti.

Investointikustannusten jättäminen käyttöomaisuuteen saamatta siitä korvausta vuokralaiselle ei tarkoita tavaroiden toimittamista vuokranantajalle (tai myöhemmille vuokralaisille) tai palvelujen tarjoamista. Tämä on verotonta toimintaa. Veroviranomaiset vahvistavat tämän kannan, josta esimerkkinä on Bydgoszczin verokamarin johtajan kirje 6. maaliskuuta 2013, nro ITPP2 / 443-1515 / 12 / AK, josta luemme:

(...) Vuokranantajat eivät ole kiinnostuneita ottamaan haltuunsa Yhtiön tekemiä menoja, koska ne liittyvät läheisesti Yhtiön toiminnan tarpeisiin ja luonteeseen ja jäävät vuokranantajan toiminnalle hyödyttömiksi. Yhtiö suunnittelee jättävänsä vuokranantajan suostumuksella sopimuksen irtisanomisen seurauksena hylättyihin tiloihin tekemänsä kulut vastikkeetta.

Kuvatussa tilanteessa, koska Yhtiön tekemät menot liittyivät vuokranantajan omaisuuteen kuuluneeseen vuokrasopimuksen kohteeseen, menojen (parannusten) jättäminen kiinteistöön ei merkitse tavaran määräysvallan siirtoa. omistajana, koska he eivät ole yhtiön omistuksessa. Tämä toiminta ei myöskään tule olemaan ilmaista verollisten palvelujen tarjoamista, koska kaikki Yhtiön toiminnassa käytettävien kiinteistöjen vuokraamiseen liittyvä liittyy myös liiketoiminnan johtamiseen, mukaan lukien vuokrasopimuksen päättymiseen liittyvät tapahtumat. Käsiteltävänä olevassa asiassa ensimmäinen säännöksessä määrätyistä edellytyksistä. 8 sek. 2 § (...).