Epäluotettavasti tehty remontti - mitä tehdä?

Palvelus

Tilojen omistaja tai vuokralainen harvoin päättää tehdä remonttia itse. Yleensä se tilataan korjaus- ja rakennusalan yrityksille tai jopa tätä toimintaa harjoittaville luonnollisille henkilöille, usein ilman kirjallista sopimusta. Mikäli peruskorjaus on tehty virheellisesti, hyvän rakennustavan sääntöjen tai osapuolten tekemien järjestelyjen vastaisesti, tilaajalla on oikeus esittää tiettyjä vaatimuksia urakoitsijaa vastaan. Tarkista, mitä tehdä, jos remontti on tehty epäluotettavasti!

Remontti on työ

Peruskorjaussopimus on ns sopimus tuloksesta, mikä tarkoittaa, että korjausurakoitsijan hyvillä aikomuksilla ei ole väliä - vain vaikutus, joka on ymmärretty tilattujen töiden suorittamiseksi osapuolten tekemän sopimuksen mukaisesti. Tämäntyyppinen sopimus on erotettava toimeksiantosopimuksesta, jossa se on huolellinen, usein syklinen toimenpide. Siviililain 627 artikla
Tietyn työn sopimuksella tilauksen vastaanottaja sitoutuu suorittamaan määrätyn työn ja tilaaja sitoutuu maksamaan palkkion.

Peruskorjaus on siviililain säännösten mukaista työtä. Tämä tarkoittaa, että remontin tilaaja eli tilaaja on velvollinen maksamaan palkkion, kun taas tilauksen vastaanottajan tehtävänä on työn suorittaminen. Kunnostukseen - työnä - sovelletaan siviililain (siviililain 627 §) määräyksiä riippumatta sopimuspuolten asemasta. Lisäksi Puolassa sovellettava sopimusvapauden periaate sallii osapuolten vapaasti muokata oikeussuhdetta, mikä tarkoittaa, että korjausurakoitsija ja hankintaviranomainen voivat vapaasti (soveltuvia säännöksiä ja sosiaalisen rinnakkaiselon periaatteita kunnioittaen) muotoilla sopimuksen määräyksiä. sopimus, jossa vahvistetaan muun muassa muita väärin täytettyyn sopimukseen liittyviä vaateita.

Peruskorjaus on suoritettava virheettömästi ja sopimuksen mukaisesti

Kunnostuksen yhteydessä monet sen elementit voivat olla epäluotettavia. Jos osapuolet eivät ole muuttaneet yleisiä sääntöjä eivätkä ole toisin sopineet, sovelletaan siviililain säännöksiä.

Jos remontti suoritetaan seuraavasti:

  • viallinen (eli rakennuskäytännön periaatteiden vastainen ja tilaustyössä virheitä aiheuttava)

tai

  • sopimuksen vastainen (eli tavalla, joka on ristiriidassa osapuolten tekemien järjestelyjen ja hankintaviranomaisen kohtuullisten odotusten kanssa),

työn tilaaja voi:

  1. kutsua urakoitsijaa korjaamaan puutteet asettamalla tähän tarkoitukseen sopiva määräaika;

  2. määräajan jälkeen - peruuttaa sopimus

tai

  1. antaa vikojen korjaamisen ja töiden loppuun saattamisen toisen urakoitsijan tehtäväksi.

Jos virheen korjaamisesta aiheutuvien kustannusten tarkka laskeminen on mahdotonta, hankintaviranomainen voi vaatia korvausta arvioidun suuruisena pykälän 2 momentin säännöksen perusteella. 322 siviiliprosessilain (ks. korkeimman oikeuden tuomio 8.3.2019 asiassa nro III CSK 106/17). Yllä kuvatut oikeudet eivät tyhjennä hankintaviranomaisen oikeusluetteloa - artiklan säännöksen mukaisesti. Siviililain 638 §:n mukaan remonttiurakoitsija vastaa remontin virheistä kauppasopimukseen sovellettavien takuuehtojen perusteella. Ainoa poikkeus tästä säännöstä on tilanne, jossa viat ovat syntyneet yksinomaan tilaajan toimittamasta materiaalista johtuvista syistä (esim. lattian halkeamat syntyivät yksinomaan tilan omistajan ostamien paneelien viasta). Peruskorjausurakan vaatimuksen vanhentumisaika on 2 vuotta ja se lasketaan työn luovutuspäivästä tai siitä päivästä, jona työ oli määrä luovuttaa. Hankintaviranomaisella on erityisesti oikeus vaatia havaittujen puutteiden poistamista, ja jos puutteet ovat olennaisia, hänellä on oikeus peruuttaa sopimus. Epäluotettava urakoitsija vastaa mahdollisista korjauksista aiheutuvista kustannuksista. Jos puutteet ovat merkittäviä, remontin tilaajan ei tarvitse noutaa työtä ja maksaa urakoitsijalle sen palkkiota (vrt. Korkeimman oikeuden päätös 17.4.2015, annettu asiassa nro III CZP 8/ 15). Korjausurakoitsija voi antaa hankintaviranomaiselle takuun suorittamistaan ​​töistä. Myönnettyyn takaukseen sovelletaan vastaavasti Siviililain säännöksiä myyntisopimuksen takauksista.

Epäluotettava remontti - mitä tehdä, kun suunniteltu remontti viivästyy?

Vaikka remontti on työ ja osapuolten välillä tehdyn sopimuksen luonteesta johtuen tärkeintä on urakoitsijan saavuttama tulos, itse työn kulku on myös hankintaviranomaisen valvonnassa. Peruskorjauksen tilaajalla on oikeus tarkastaa töiden kulku ja sillä on oikeus reagoida töiden viivästyessä. Taiteen tarjoaminen. Siviililain 635 §:ssä
Jos tilaaja viivästyy työn aloittamisessa tai valmistumisessa siinä määrin, että on epätodennäköistä, että se kykenee saamaan sen päätökseen sovitussa ajassa, hankintaviranomainen voi lisäaikaa asettamatta vetäytyä tilauksesta. sopimuksen jo ennen työn suorittamisen määräaikaa.

Tässä tapauksessa työn tilaaja voi irtisanoa sopimuksen - jopa ennen korjauksen vastaanottamisen määräaikaa. Peruuttamisoikeus on voimassa riippumatta siitä, onko urakoitsija aloittanut työt vai ei. Tärkein ehto on, että peruskorjauksen valmistumisen määräajassa ei ole todellista todennäköisyyttä. Tästä syystä jokaiseen peruskorjaustyösopimukseen tulee sisällyttää töiden toimituspäivämäärä - jotta viivästyessä hankintaviranomaisella on mahdollisuus todistaa sovittu päivämäärä ja sen seurauksena irtisanoutua. Sopimuksesta irtisanominen johtaa siihen, että sopimusta käsitellään ikään kuin sitä ei olisi koskaan tehty. Osapuolet ovat velvollisia palauttamaan toisilleen sopimuksen solmimisen yhteydessä saamansa (esim. remonttiryhmän on palautettava töistä maksettu summa). Sopimuksen peruuttamisoikeudella ei ole väliä, mistä syystä viivästys tapahtui, kunhan se johtuu korjausurakoitsijan eikä tilaajan toiminnasta. Kuten Białystokin muutoksenhakutuomioistuimen 8. joulukuuta 2017 antamassa asiassa nro. I ACa 540/17:

ei ole väliä, johtuuko työn suorittamisen epätodennäköisyys sovitussa ajassa olosuhteista, joista tilaaja on vastuussa. Tilaaja voi siis vetäytyä sopimuksesta, vaikka viivästys ei johtuisi tilauksen vastaanottajan puutteellisesta huolellisuudesta. On kuitenkin tärkeää, että työn ajallaan suorittamisen uhka tai epäonnistuminen ei johdu hankintaviranomaisesta johtuvista syistä, jotka muodostuvat sen yhteistyökyvyttömyydestä työn suorittamisessa. Tällaisessa tilanteessa on mahdotonta puhua sopimuspuolen viivästymisestä, joka on edellytys hankintaviranomaisen kyvylle vetäytyä sopimuksesta."

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Kuinka välttää virheet remonttitilauksen yhteydessä?

Jokaisessa sopimussuhteessa osapuolten tekemä sopimus on avainasemassa. Siviililaki ei velvoita osapuolia tekemään kirjallista korjaussopimusta, muuten mitätöntä, mutta molempien osapuolten turvallisuuden vuoksi tämä sopimus tulee tehdä tässä muodossa. Sopimuksen liitteissä tulee kuvata tarkasti, mitkä työt on määrä suorittaa, ja täsmentää niiden suorittamistapa ja päivämäärä. Jos urakoitsija on vastuussa rakennusmateriaalien toimituksesta, tulee sopimuksen liitteenä olla niiden erittely. Osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien tarkka määrittely auttaa välttämään mahdollisia väärinkäsityksiä ja helpottaa myös vaateiden esittämistä riitatilanteessa. Peruskorjauksen tilaaja voi myös harkita sopimussakkomääräysten sisällyttämistä sopimukseen.