Ilmainen työntekijöiden kuljetus ja ALV

Palveluvero

Kuten käytäntö osoittaa, ilmaista työntekijöiden kuljetusta tarjoavilla yrittäjillä on vaikeuksia selvittää, onko tällainen palvelu arvonlisäverollinen. Tämä asia kiinnostaa erityisesti veroviranomaisia.

Arvonlisävero on pääsääntöisesti verotettavaa liiketoimia eli maksullisia tavaroiden toimituksia ja maksullisia palveluja. Tietyissä tilanteissa on kuitenkin myös maksutonta verollista toimintaa, mukaan lukien verovelvollisen ilmainen tavaroiden siirto tai palvelujen vapaa tarjoaminen.

Palvelujen tarjoaminen maksutta

Palvelu on pääsääntöisesti mikä tahansa vastikkeellinen palvelu, joka ei ole tavaran luovutusta ja jolle on tunnusomaista se, että vastaanottajalla (kuluttajalla) on edes mahdollinen hyöty. Hyötysuhteen ydin on mikä tahansa käyttäytyminen toisen hyväksi. Palvelu on kahdenvälinen oikeussuhde ja edellyttää vastaanottajana (palvelun kuluttaja, palvelun ostaja) ja tarjoajana (toiminnan suorittaja, palvelun tarjoaja) toimivaa tahoa. Palvelujen tarjoaminen on siksi hyvin laaja-alaista.

Tämän tyyppisiksi toimiksi katsotaan myös seuraavat:

  • verovelvollisen yritykseen kuuluvien tavaroiden käyttö muihin tarkoituksiin kuin verovelvollisen liiketoimintaan, mukaan lukien erityisesti verovelvollisen tai sen työntekijöiden henkilökohtaisiin tarkoituksiin, mukaan lukien entiset työntekijät, osakkaat, osakkeenomistajat, osuuskuntien jäsenet ja heidän perheenjäsenensä , oikeushenkilön jäsenet, yhdistyksen jäsenet, jos verovelvollisella oli oikeus alentaa maksettavan veron määrää kokonaan tai osittain näiden tavaroiden tai niiden osien hankinnasta, maahantuonnista tai valmistuksesta maksettavan veron määrällä;

  • palvelujen ilmainen tarjoaminen verovelvollisen tai sen työntekijöiden henkilökohtaisiin tarkoituksiin, mukaan lukien entiset työntekijät, osakkaat, osakkeenomistajat, osuuskuntien jäsenet ja heidän perheenjäsenensä, oikeushenkilöiden hallintoelinten jäsenet, yhdistyksen jäsenet ja kaikki muut palvelut veloituksetta muihin tarkoituksiin kuin verovelvollisen liiketoimintaan .

Tästä syystä on pääteltävä, että työntekijöiden ilmainen kuljettaminen on pääsääntöisesti arvonlisäveron alaista.Jos liiketoiminnan luonne kuitenkin edellyttää työnantajalta kuljetusten järjestämistä työntekijöille - niin kuljetuspalveluita ei suoriteta muihin kuin liiketoimintaan liittyviin tarkoituksiin. Näin ollen kuljetuspalvelujen tarjoaminen työntekijöille ei ole arvonlisäveron alaista toimintaa.

Poznańin verokamarin johtaja vahvisti tällaisen kannan 31. maaliskuuta 2015 päivätyllä kirjeellä, tiedostoviite. ILPP2 / 443-843 / 12/15-S / AK, josta luemme:

”(...) Analysoidussa tapauksessa Yhtiön harjoittaman liiketoiminnan luonne ja paikka tavallaan pakottaa työnantajat järjestämään työntekijöilleen kuljetuksen heidän työpaikalleen. On tilanteita, joissa kolmannelta osapuolelta ostetut kuljetuspalvelut ovat ainoa järkevä mahdollisuus matkustaa työntekijöitä töihin. Tällöin nämä palvelut palvelevat tosiasiassa työnantajan harjoittaman taloudellisen toiminnan tarkoituksia, ja tällöin työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitteet ja edut ovat työnantajan etujen (taloudellisten etujen) kannalta olennaisesti toissijaisia.

Tästä syystä on otettava huomioon, että veloitukseton kuljetuspalvelujen tarjoaminen Yhtiön työntekijöille ja mahdollisille työntekijöille tapahtuu harjoitetun yrityksen/liiketoiminnan yhteydessä. Näin ollen yksi 1 artiklassa tarkoitetuista ehdoista. 8 sek. Lain 2 §:ssä 31.3.2011 saakka voimassa olleessa sanamuodossa ja 1 §:ssä. 8 sek. Lain 2 momentin 2 momentin 1.4.2011 voimaan tullessa sanamuodossa ja Yhtiön tarjoamaa maksutonta kuljetuspalvelua työntekijöille ja mahdollisille työntekijöille ei/ei ole veronalaista tavaroista ja palveluista (...)".

Ilmainen työntekijöiden kuljetus ja ALV-vähennys

Vitsi. 86 sek. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan verovelvollisella on oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä siltä osin kuin tavaraa tai palvelua käytetään verollisen toiminnan harjoittamiseen.

Tästä seuraa, että oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä myönnetään, kun tietyt ehdot täyttyvät, eli vähennyksen tekee aktiivinen rekisteröity arvonlisäverovelvollinen ja kun tavarat ja palvelut, joiden hankinnasta verotetaan. veloitettiin, niitä käytetään verolliseen toimintaan. Edellytyksenä verovelvollisen vähennysoikeuden käyttämiselle on hankintojen ja suoritetun verollisen toiminnan välinen suhde, eli jonka seurauksena on verotettavan veron (verovelvollisuuden) määrittäminen.

Ostosten ja verovelvollisen toiminnan välinen suhde voi olla suora tai välillinen.

Ostojen ja liiketoiminnan välillä on suora yhteys, kun ostettuja tavaroita käytetään esimerkiksi jälleenmyyntiin. Tehtyjen ostojen välillinen yhteys verovelvollisen toimintaan voidaan katsoa silloin, kun tavaroiden ja palvelujen osto ei suoraan vaikuta verovelvollisen tuloihin, esimerkiksi myymällä niitä edelleen, mutta vaikuttamalla koko yrityksen toimintaan, se edistää tietyn kokonaisuuden liikevaihdon tuottamiseen.

Jos tarjoamme työntekijälle kuljetuksen työhön, meillä on välillinen suhde, jolloin verovelvollisella on oikeus alentaa luovutusveroa työntekijöille tarjottujen palvelujen tavaroiden tai palvelujen ostoon liittyvällä verolla, jopa tämä palvelu ei kuitenkaan ole arvonlisäverovelvollinen. Tietenkin edellyttäen, että se harjoittaa arvonlisäveron alaista toimintaa.

Tämän kannan vahvistavat myös veroviranomaiset, josta esimerkkinä on Varsovan verokamarin johtajan yksittäinen tulkinta 4.3.2011, tiedostoviite. IPPP3 / 443-1200 / 10-2 / KC, josta voimme lukea:

”(…) Yhtiöllä on oikeus vähentää ostoihin sisältyvä vero ostetuista kuljetuspalveluista, jotka liittyvät työntekijöiden kuljetuksiin sivuliikkeisiin, eikä se ole samalla velvollinen veloittamaan tältä tililtä maksettavaa veroa. (...) Tässä tapauksessa ostoihin sisältyvä vero on mahdollista vähentää tällaisista ostetuista kuljetuspalveluista. Art. 86 sek. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan siltä osin kuin tavaroita ja palveluita käytetään verollisen toiminnan harjoittamiseen, verovelvollisella on pääsääntöisesti oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä (...) ”.