Ilmainen auton käyttö ja ALV

Palveluvero

Henkilöautot ovat osa lähes jokaista yritystä ja niitä käytetään verolliseen toimintaan. Kun kyseessä on henkilöautojen maksullinen tavaroiden luovutus tai palvelujen tarjoaminen, on selvää, että tällainen myynti on arvonlisäveron alaista. Mutta entä jos henkilöautoa käytetään ilmaiseksi? Pitääkö tässä tapauksessa maksaa tavaroista ja palveluista veroa myös auton ilmaisesta käytöstä?

Auton ilmainen käyttö arvonlisäveron valossa

Maksua vastaan ​​palvelujen tarjoaminen on pääsääntöisesti veronalaista. Arvonlisäverolaissa säädetään kuitenkin tilanteesta, jossa palvelun tarjoamisesta on myös maksettava veroa. Art. 8 sek. 2 pistettä Lain 1 §:n mukaan verovelvollisen yritykseen kuuluvien tavaroiden käyttö muuhun kuin verovelvollisen liiketoimintaan, mukaan lukien erityisesti hänen työntekijöidensä, mukaan lukien entiset työntekijät, osakkaat, osakkeenomistajat, osakkeenomistajat, osuuskunnan jäsenet, henkilökohtaisiin tarkoituksiin. ja heidän kotitalouksiensa jäsenet, oikeushenkilön jäsenet, yhdistyksen jäsenet, jos verovelvollisella oli oikeus alentaa maksettavan veron määrää kokonaan tai osittain näiden tavaroiden hankinnasta, maahantuonnista tai valmistuksesta perittävän veron määrällä tai niiden osia.

Näin ollen, kuten edellä olevasta määritelmästä käy ilmi, henkilöauton ilmainen käyttö yksityisiin tarkoituksiin on verollista toimintaa edellyttäen, että verovelvollisella oli oikeus vähentää ostoihin sisältyvä vero auton hankinnan tai valmistuksen yhteydessä. Tästä johtuen, jos ajoneuvon hankinnassa ei olisi vähennysoikeutta, verovelvollisuutta ei syntyisi.

Näin ollen henkilöauton ilmaisen käytön verotus riippuu seuraavista ehdoista:

  • Moottoriajoneuvo on osa veronmaksajan liiketoimintaa.

  • Autoa käytetään muihin tarkoituksiin kuin verovelvollisen liiketoimintaan, erityisesti kenen tahansa henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

  • Käyttöönotto on maksutonta.

  • Henkilöauton tai sen osien hankinnasta verovelvollisella oli oikeus vähentää ostoihin sisältyvä vero kokonaan tai osittain.

Esimerkki 1.

Lääkintätoimintaa harjoittava veronmaksaja osti henkilöauton. Koska lääkintätoiminta on verovapaata, verovelvollisella ei ollut oikeutta vähentää ostoihin sisältyvää veroa tästä hankinnasta. Veronmaksaja lainasi vaimolleen auton tämän yksityiskäyttöön maksutta. Tällainen toiminta ei johda arvonlisäveron maksamisen tarpeeseen.

Esimerkki 2.

Verovelvollinen osti henkilöauton ja vähensi hankinnasta ostoihin sisältyvän veron. Osana liikesuhteiden solmimista ja uuden asiakkaan hankkimista hän lainasi auton toiselle urakoitsijalle. Tällöin voidaan olettaa, että autoa käytettiin sen liiketoimintaan liittyviin tarkoituksiin, jolloin veronmaksuvelvollisuutta ei synny.

On myös huomioitava, että jos auton hankinta itsessään ei antanut vähennysoikeutta, vaan tämä oikeus johtui tämän ajoneuvon osien hankinnasta, on auton ilmainen käyttö veronalaista toimintaa. Tämä ei kuitenkaan edellytä koko auton yksityiskäyttöä, vaan ainoastaan ​​sen osia.

Lisäksi on huomioitava, että jos verovelvollisella on vain rajoitettu oikeus vähentää henkilöauton ostoon sisältyvä vero, niin sen luovuttaminen vapaaseen käyttöön ei johda tällaisen liiketoimen verotusvelvollisuuteen. Tämä todetaan Art. 8 sek. arvonlisäverolain 5 §, joka liittyy suoraan ostoihin sisältyvän veron 50 %:n vähennysrajoitukseen tämän ajoneuvon yksityis- ja yrityskäytössä. Tämä todetaan Art. arvonlisäverolain 86 a §.

Esimerkki 3.

Yritystoimintaa harjoittava verovelvollinen on ostanut henkilöauton, jota hän aikoo käyttää sekä liike- että henkilökohtaiseen käyttöön. Veronmaksaja vähensi 50 % ostoihin sisältyvästä verosta tämän auton oston yhteydessä. Jos auto luovutetaan yksityiskäyttöön veloituksetta, arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa.

Veron peruste ajoneuvon lainaamisesta ilmaiseksi

Jos katsomme, että ajoneuvon maksuton lainaus muihin tarkoituksiin kuin elinkeinotoimintaan johtaa tämän toiminnan verotusvelvollisuuteen, tulee määrittää veropohja, jonka perusteella myyntivero lasketaan. Analysoimassamme tapauksessa veropohja on verovelvolliselle kyseisen palvelun tarjoamisesta aiheutunut kustannus. Arvonlisäverolaissa ei ole ohjeistusta tällaisen kulun määrittämiseen. Vakiintuneena käytäntönä on kehitetty menetelmä, jossa palvelun hinta lasketaan asianmukaisena osana poistomaksua lisättynä sen hetkisillä käyttökustannuksilla ajoneuvon käyttöönoton aikana.

Esimerkki 4.

Yrityksessä henkilöauton kuukausipoisto on 1 000 zlotya. Vakuutus-, korjaus- ja käyttökulut kuukausittain ovat kuitenkin 200 PLN. Yritys lainaa työntekijälleen ilmaisen auton hänen yksityiskäyttöön 10 päiväksi kuukaudessa. Veropohja on siis 10/30 x (1000 + 200) = 400 PLN. Yrityksen on maksettava tästä summasta 23 % veroa.

Ajoneuvon ilmaisen lainauksen dokumentointi

Ilmaista palvelua ei kulloinkin voimassa olevien määräysten mukaan tarvitse dokumentoida laskulla. Säännöstöjen muutosten seurauksena sisäisten laskujen instituutio ei tällä hetkellä toimi. On myös syytä korostaa, että kun palvelu tarjotaan luonnolliselle henkilölle, joka ei harjoita liiketoimintaa, ei myöskään ole velvollisuutta antaa kuittia. Maksuttomat toiminnot ovat vapautettuja kassalla ilmoittautumisvelvollisuudesta.