Maksuton yritystoiminta

Palveluvero

Yrittäjät saavat osana liiketoimintaansa erilaisia ​​ilmaisia ​​etuja. He eivät kuitenkaan aina ole tietoisia siitä, että saadulla vastikkeellisella etuudella on vaikutuksia veroviranomaisten kanssa tehtävään sovitteluun.

Ilmainen etu - mitä se on?

Tuloverolain säännösten perusperiaatteena on verotuksen yleisyyden periaate.

Maksuttomalla palvelulla liiketoiminnassa on ymmärrettävä kaikkia niitä oikeudellisia ja taloudellisia tapahtumia, jotka johtavat vastikkeettoman, eli ei-kustannussidonnaisen tai muun vastaavan omaisuuden tuottamiseen, jolla on erityinen taloudellinen ulottuvuus.

Jotta tietty etu katsottaisiin maksuttomaksi, verotettavan tulon lähteeksi, on oltava oikeussuhde, jossa toinen taho tarjoaa tietyn etuuden, kun taas toinen saa tämän etuuden maksutta, mikä lisää verotulojaan.

Ilmaisen edun arvon määrittäminen

Ilmaisten etujen arvo määräytyy:

  • jos palvelujen kohteena ovat palveluntuottajan taloudellisen toiminnan piiriin kuuluvat palvelut - muihin vastaanottajiin sovellettavien hintojen mukaan,

  • jos etujen kohteena ovat ostetut palvelut - kauppahinnan mukaan,

  • jos edun kohteena on tilojen luovutus - vuokraa vastaava määrä, joka maksettaisiin, jos tästä tiloista tehdään vuokrasopimus,

  • muissa tapauksissa - palvelujen tai samantyyppisten ja -lajisten tavaroiden tai oikeuksien toimittamisessa käytettyjen markkinahintojen perusteella ottaen huomioon erityisesti niiden kunto ja kulumisaste sekä saataville asettamisen aika ja paikka.

Osittain maksettujen tavaroiden tai oikeuksien tai osittain maksettujen etuuksien saamisen yhteydessä tulo määräytyy ilmaisetuuksiin sovellettavien sääntöjen mukaisesti määritetyn tavaran tai oikeuksien tai etujen arvon ja verovelvollisen suorittaman maksun erotuksena.

Ilmainen etu läheisiltä

Ilmainen omaisten etu ei tuota veronalaista tuloa tuloveron perusteella. Lainsäätäjä on antanut tältä osin poikkeuksen. §:n määräysten mukaisesti. 21 sek. Tuloverolain 1 125 momentin mukaan luontoisetuuksien ja muiden vastikkeetta annettavien etuuksien arvo on vapautettu verosta, joka lasketaan 125 §:n mukaisesti. 11 sek. ALV-lain 2-2b §:n mukaan saatu perintö- ja lahjoitusverosäännösten mukaisilta veroryhmiin I ja II kuuluvilta henkilöiltä.

Perintö- ja lahjoitusverolaissa tarkoitettuihin veroryhmiin I ja II kuuluvat: puoliso, jälkeläiset, ylenevät sukulaiset, poikapuoli, vävy, miniä, sisarukset, isäpuoli, äitipuoli ja anoppi (ryhmä I) ), jälkeläiset, vanhempien sisarukset, lastenpuolien jälkeläiset ja puolisot, sisarusten puolisot ja puolisoiden sisarukset, puolisoiden sisarusten puolisot, muiden jälkeläisten puolisot (ryhmä II). Perintö- ja lahjoitusverolain mukaan vanhemmat ovat myös adoptiovanhempia ja myös adoptoidut jälkeläiset ja heidän jälkeläisensä.

Esimerkki 1.

Mr. Jan johtaa yritystä. Janin vaimo on IT-asiantuntija. Hän loi verkkosivuston miehelleen. Tällaisessa tilanteessa Janille ei kerry tuloja ilmaisista eduista, koska palvelun tarjosi lähin henkilö.

Alla esittelemme yrittäjien yleisimmät ilmaiset edut.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Ennenaikainen maksu verrattuna ilmaiseen etuun

Yrittäjillä on usein ongelmia maksujen ajoissa. Art. Siviililain 481 1 §:n mukaan jos velallinen viivästyy maksun suorittamisessa, velkoja voi vaatia viivästyskorkoa, vaikka hänelle ei olisi aiheutunut vahinkoa ja vaikka viivästys olisi seurausta olosuhteista, joista velallinen on ei vastuussa. Näin ollen tällaisessa tilanteessa ilmaista palvelua ei synny.

Se, että velallinen ei suorita palvelua velan maksun muodossa, ei ole ilmaista etua, koska velkojalla on oikeus lakisääteiseen viivästyskorkoon velan maksun viivästymisen vuoksi. Vaikka oletetaan, että velkojan laiminlyönti vaatia tätä velallista, on tahdonilmaus, joka osoittaa hyväksyvänsä tällaisen asiaintilan, se ei estä velkojalta mahdollisuutta vaatia viivästyskorkoa myöhemmin. Toisaalta yhteisöverolaissa ei missään kohtaa sanota, että velallisen tulo vastaa realisoitumattoman velvoitteen korkoa.

Siksi on todettava, että koska veronmaksajat eivät ole maksaneet erääntyviä määriä ajallaan, ilmaisten etuuksien saamisesta ei tule tuloa.

Varsovan toisen masovialaisen verotoimiston päällikkö vahvisti tällaisen kannan, tiedosto nro. 1472 / ROP1 / 423-257-278 / 06 / AJ, 13.9.2006 alkaen, josta voimme lukea: (...) maksuttoman etuuden tuloksi katsomisen välttämätön edellytys on sen saaminen. Siksi, jos suoritusta ei ole ollenkaan, sen ei voida sanoa ansaitseneen tuloja. Yhtiön saamisiin tai velkoihin liittyvän koron peruuttamisella ei ole oikeudellisia seurauksia - velkoja yksinkertaisesti luopuu mahdollisuudesta vaatia korkoa käteismaksun viivästymisestä. Tästä syystä tässä tapauksessa ei tarjota maksutonta palvelua.

Toisaalta, jos velkoja peruuttaa liikkeeseen lasketut korkotodistukset kokonaan tai osittain, velallinen saa tietyn taloudellisen edun mitätöityjen korkojen muodossa. Tässä tilanteessa ei kuitenkaan voida katsoa, ​​että velkoja on suorittanut maksun velallisen eduksi vastikkeetta ja siten velallisen saaneen maksun vastikkeetta.

Onko ilmaisten ohjelmistojen tulo ilmaisista eduista?

Yrittäjät käyttävät usein ilmaisia ​​ohjelmistoja, jotka on hankittu ostaessaan lehteä tai kopioituja verkkosivuilta. On kyseenalaista, voidaanko tällaista tilannetta pitää ilmaisena etuna.

Jos tietyt edut ovat määritelmän mukaan ilmaisia ​​kaikille verovelvollisille, eikä niitä sovelleta yksittäistapauksessa yksittäiseen yhteisöön, verotuloja ei pitäisi määrittää tällaisen tapahtuman yhteydessä.

Tästä syystä on pääteltävä, että ilmaisten ohjelmistojen käyttö liiketoiminnassa ei tuota tuloja ilmaisista eduista, jos ohjelman käyttöoikeus on kaikille kiinnostuneille maksuton.

Veroviranomaiset vahvistavat tämän kannan, esimerkkinä voidaan mainita Bydgoszczin toisen veroviraston päällikön kirje, päivätty 13. kesäkuuta 2007, nro DG / 415-IX / 71-19 / 07, jossa me lukea: Esittämiesi tosiasioiden mukaan uuden freeware- ja shareware-version saattaminen Internetin saataville kaikille kiinnostuneille tahoille ympäri maailmaa ei tuo tuloverolain sisältämien säännösten mukaan tuloja sinulle kumppanina. siviilioikeuteen, koska omaisuushyötyä ei synny.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ilmaisten tietokoneohjelmien tarjoaminen ei aiheuta elinkeinotoiminnasta johtuvaa tuloverovelvollisuutta (...).