Ilmaiset edut työntekijälle ja arvonlisävero

Palveluvero

Työnantajat tarjoavat usein työntekijöille erilaisia ​​etuja palkan lisäksi, mutta he eivät aina ole tietoisia, että tällaiset työntekijän edut ovat arvonlisäverollisia.

Arvonlisävero on pääsääntöisesti verotettavaa liiketoimia eli maksullisia tavaroiden toimituksia ja maksullisia palveluja. Tietyissä tilanteissa kuitenkin myös maksuton toiminta on verotettavaa, mukaan lukien verovelvollisen ilmainen tavaran siirto.

Työsuhde-etuudet - määritelmä

Laki määrittelee myös tietyt toiminnot, jotka tulee rinnastaa maksulliseen tavarantoimitukseen. Tällaisia ​​tekijöitä ovat myös tietyt verovelvollisen palkattomat toimet. Verollisena tavaran luovutuksena pidetään myös verovelvollisen yritykselleen kuuluvien tavaroiden luovuttamista, erityisesti:

  1. tavaroiden luovuttaminen tai kuluttaminen verovelvollisen tai sen työntekijöiden henkilökohtaisiin tarkoituksiin, mukaan lukien entiset työntekijät, osakkaat, osakkeenomistajat, osakkeenomistajat, osuuskuntien jäsenet ja heidän kotitalousjäsenensä, oikeushenkilöiden hallintoelinten jäsenet, yhdistyksen jäsenet,

  2. mikä tahansa muu lahjoitus

- jos verovelvollisella oli oikeus alentaa maksettavan veron määrää kokonaan tai osittain näiden tavaroiden tai niiden osien hankinnasta, maahantuonnista tai valmistuksesta perittävän veron määrällä.

Työsuhde-etuuden siirto on veronalaista, jos seuraavat ehdot täyttyvät yhdessä:

  1. siirto tehtiin työntekijän henkilökohtaisiin tarpeisiin,

  2. verovelvollisella oli oikeus vähentää ostoihin sisältyvä arvonlisävero ostetuista tavaroista.

Tästä säännöstä on poikkeuksia. Kaksi laissa lueteltua maksuttomien tavaroiden luovutusten luokkaa on jätetty verotuksen ulkopuolelle:

  • arvoltaan vähäisiä lahjoja

  • näytteet.

Lainsäätäjä on määritellyt nämä molemmat termit yksityiskohtaisesti. Art. 7 sek. Arvonlisäverolain 4 §:n mukaan vähäarvoisilla lahjoilla tarkoitetaan verovelvollisen yhdelle henkilölle luovuttamia tavaroita:

  • joiden kokonaisarvo ei ylitä 100 Puolan zlotya verovuonna, jos verovelvollinen pitää kirjaa, joka mahdollistaa näiden henkilöiden tunnistamisen,

  • jonka siirtoa ei ole kirjattu 1 kohdassa tarkoitettuun kirjanpitoon, jos tavaran yksikköhinta (ilman veroa) ja jos hankintahintaa ei ole - luovutushetkellä määritetty tuotantoyksikköhinta tavarat eivät ylitä 10 PLN.

Alla esitellään yleisimmin esiintyvät edut, joiden verotuksen välttämättömyys herättää tulkinta-epäilyjä.

Elintarvikkeiden luovutus

Elintarvikkeet, kuten vesi, kahvi, tee ja muut juomat, jotka yritys antaa työntekijöille heidän kulutukseensa työskentelyn aikana, on katsottava yrityksen toimintaan liittyväksi luovutukseksi, koska se palvelee työolojen parantamista ja sen tavoitteena on lisätä sen tehokkuutta.

Lisäksi lahjoitetut tuotteet käytetään vain työpaikalla. Tämä sulkee pois mahdollisuuden, että siirtoa pidettäisiin työntekijöiden henkilökohtaisena lahjoituksena tai lahjoituksena. Siirto ei siten ole arvonlisäveron alainen.

Esitetty kanta on myös veroviranomaisten vahvistama, esimerkkinä on Bydgoszczin verokamarin johtajan kirje 30.7.2010, nro ITPP1 / 443-423a / 10 / BK, jossa luemme:

(...) Hakemuksen mukaan työntekijöille luovutetut tavarat liittyvät harjoitettuun toimintaan, eikä niitä luovuteta työntekijöiden henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Edellä mainitun huomioon ottaen on otettava huomioon, että työnantajan suorittama juomien jakaminen työntekijöille osana edellä mainittujen säännösten mukaisten velvoitteiden täyttämistä, ei heidän henkilökohtaisiin tarkoituksiinsa, ei ole tavaraveron alaista. ja palvelut. Muussa tilanteessa työnantaja, joka myöntää edellä mainitun artikkelit työntekijöille - taiteen sisällön vuoksi. 7 sek.Lain 2 1 momentin 1 momentti - on velvollinen verottamaan tavara- ja palveluverolla niiden tavaroiden arvoa, joiden ostosta oli oikeus vähentää ostoihin sisältyvä vero kokonaan tai osittain. Edellytykset tämän toimituksen tunnustamiselle maksetuksi tavaroiden toimitukseksi työntekijöiden henkilökohtaisiin tarkoituksiin täyttyvät. Lisäksi, koska tämä toiminta ei ole veronalaista, hakijalla ei ole velvollisuutta dokumentoida yllä mainittuja toimintoja sisäisellä laskulla. (...)

Ennaltaehkäisevät ateriat

Työntekijöille tarjottavien pakollisten ennaltaehkäisevien aterioiden vuoksi tätä siirtoa ei ole arvonlisäverotuksessa. Tässä tapauksessa Art. 7 sek. arvonlisäverolain 2 §. Ei voida katsoa, ​​että kyseessä olisi tavaroiden luovutus verovelvollisen henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Arvonlisäveroa ei veroteta myöskään silloin, kun ennaltaehkäisevän aterian tarjoaminen on ilmaista palvelua. Tällaisessa tilanteessa sitä ei siirretä työntekijöiden henkilökohtaisiin tarkoituksiin, eikä se ole palvelujen vapaata tarjoamista muihin tarkoituksiin kuin verovelvollisen elinkeinotoimintaan (arvonlisäverolain 8 §:n 2 momentin 2 kohta).

Veroviranomaiset vahvistavat tämän kannan, josta esimerkkinä on Katowicen verokamarin johtajan kirje 2. helmikuuta 2012, nro.IBPP1 / 443-1565 / 11 / MS, josta luemme:

(...) Näin ollen, kun otetaan huomioon hakijan harjoittaman liiketoiminnan luonne ja hakemuksessa mainitut erityiset olosuhteet tiettyjen työntekijöiden ruokailun järjestämiseksi, ei ole syytä uskoa, että tässä nimenomaisessa tapauksessa kyseessä olisi tavaroiden tai palvelujen siirto työntekijöiden henkilökohtaisiin tarkoituksiin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa yrityksen tarpeet ovat ensiarvoisen tärkeitä ja ylittävät työntekijöiden henkilökohtaiset tarpeet (…).

Varastopula

Tavaran toimituksella tarkoitetaan arvonlisäverotuksessa tavaran määräysvallan siirtoa omistajana ja muuta 11 §:ssä lueteltua toimintaa. arvonlisäverolain 7 §. Syyllisiä puutteita ei mainita tässä säännöksessä, mikä tarkoittaa, että ne eivät ole arvonlisäveron alaisia. Näin ollen ei ole velvollisuutta periä veroa havaittujen puutteiden arvosta. Syyllisten puutteiden esiintyminen ei myöskään vaikuta näiden tavaroiden hankinnasta perittävään vähennettyyn arvonlisäveroon.

Toisaalta termi "palvelujen tarjoaminen" määritellään 1999/2004 11 artiklassa. arvonlisäverolain 8 §:n mukaan palvelujen tarjoamisella tarkoitetaan luonnolliselle henkilölle, oikeushenkilölle tai oikeushenkilöllisyyttä vailla olevalle organisaatioyksikölle suoritettua palvelua, joka ei ole 1999/2003 11:ssä tarkoitettua tavaran luovutusta. 7.

Edellä mainitun yhteydessä on oletettava, että tappiot eivät ole pykälässä tarkoitettuja tavaroiden luovutuksia tai palvelujen suorittamista. 7 ja art. arvonlisäverolain 8 § eivät ole tämän veron alaisia. Todettujen tappioiden arvosta ei siis ole velvollisuutta laskea myyntiveroa, eikä tätä tosiasiaa voida dokumentoida arvonlisäverolaskulla.

Malborkin veroviraston johtaja ilmaisi tällaisen kannan 25. toukokuuta 2005 päivätyssä kirjeessä nro PV-BP / 443-50 / O / 05, josta voimme lukea:

(...) virheettömät puutteet eivät ole pykälässä tarkoitettua tavaroiden luovutusta tai palvelujen suorittamista. Tavaroiden ja palveluiden verosta 11. maaliskuuta 2004 annetun lain 7 ja 8 § / lehti Lakien nro 54 kohta 535 sellaisena kuin se on muutettuna /

Edellä esitetyn perusteella arvonlisäverolaissa ja sen johdetussa oikeudessa ei aseteta velvollisuutta kirjata luonnollisia menetyksiä eikä laatia erityisiä arvonlisäveroa koskevia asiakirjoja ja tietueita (...).

Tärkeää on, että vaikka verovelvollisella olisi ollut oikeus vähentää verotettavaan toimintaan liittyvistä hankinnoista arvonlisävero, havaittu tavarapula ei vaadi oikaisua.