Yrityksen nimi vuoden 2013 laskussa

Palveluvero

Vuoden 2013 alusta alkaen on ollut voimassa uudistettu laskutusmääräys, joka sisältää erityisesti tiedot, jotka näissä asiakirjoissa tulee olla. Nämä muutokset, vaikka niillä pyritäänkin yksinkertaistamaan laskujen laatimista koskevia sääntöjä, herättävät yrittäjissä huomattavia tulkinta-epäilyjä. Hyvin usein säädösten muuttamisen yhteydessä herää kysymys, pitääkö yrityksen nimen olla täydellinen vai voidaanko se lyhentää?

31. joulukuuta 2012 asti, § 5 sek. Laskuasetuksen 1 §:ssä määrättiin, että laskussa tulee olla: "myyjän ja ostajan nimet ja sukunimet tai nimet tai lyhennetyt nimet ja heidän osoitteensa". Tämä säännös ei herättänyt epäilyksiä - oli mahdollista antaa vain lyhennetty nimi (esim. "sp. Z o.o." "vastuuyhtiön" sijaan).

5 §:n uusi sanamuoto. Edellä mainitun 1.1.2013 voimaan tulleen asetuksen 1 §:n 3 momentin mukaan laskussa tulee olla:

  • etu- ja sukunimet tai verovelvollisen ja ostajan nimet,
  • kunkin osoitteet.

Laskussa ei ole enää merkintää lyhennetyllä yrityksen nimellä. Tästä syystä herää kysymys - vaaditaanko veronmaksajien, erityisesti sellaisten, jotka eivät ole luonnollisia henkilöitä, ilmoittamaan laskuillaan yrityksensä koko nimi (joka on usein pitkä ja monimutkainen)? Vakuutamme teidät - uudet määräykset eivät sulje pois mahdollisuutta käyttää "lyhytnimeä" sekä myyjälle että ostajalle.

Tarkkojen tietojen sisällyttäminen laskuun molemmista tapahtuman osapuolista on ensisijaisesti tarkoitettu kummankin oikean tunnistamiseen. Koska jokainen verovelvollinen, joka ei ole luonnollinen henkilö, ilmoittaa yrityksensä rekisteröinnin yhteydessä sekä täydellisen että lyhennetyn nimen, tunnistaminen on mahdollista molempien versioiden perusteella. Tärkeintä on, että laskun tietojen perusteella voidaan määrittää, kuka tarkalleen on tapahtuman osapuoli. Nämä vaatimukset täyttävä asiakirja on ostajan ostoihin sisältyvän arvonlisäveron vähennysperuste.

Lisäksi muutetuissa säännöksissä esiintyvä termi "nimi" on yleinen termi - se voi tarkoittaa sekä koko nimeä että lyhennettä. Yrittäjien epäilyjä hälventää myös valtiovarainministeriön ilmoitus, jonka mukaan verovelvollisen, joka ei ole luonnollinen henkilö, tunnistetiedot koostuvat pääosin koko nimestä ja lyhytnimestä. Siksi laskussa on mahdollista käyttää yhtä tai molempia yhtä aikaa.