Verovelvollisuus arvonlisäverossa ja sen syntyminen

Palveluvero

Yleinen verovelvollisuus arvonlisäveron osalta määräytyy melko yksinkertaisin ehdoin. Koko vaikeus on siinä, että määräykset ovat täynnä poikkeuksia, ts. erityisiä hetkiä, jolloin verovelvollisuus syntyy. Niiden oikea käyttö estää rikosoikeudellisen vastuun.

Art. Arvonlisäverolain 5 §:n mukaan verollisia ovat:

  1. maksullinen tavaroiden toimitus ja maksulliset palvelut maan alueella,
  2. tavaroiden vienti,
  3. tavaroiden tuonti maan alueelle,
  4. tavaroiden yhteisöhankinta vastiketta vastaan ​​maan alueella,
  5. yhteisön sisäinen tavaroiden luovutus.

Yleinen periaate verovelvollisuuden syntymisestä arvonlisäverotuksessa

Art.:ssa esitetyn yleissäännön mukaisesti. 19a kohta. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan verovelvollisuus syntyy, kun tavara luovutetaan tai palvelu suoritetaan.

Osittain hyväksyttyjen palvelujen osalta palvelu katsotaan suoritetuksi myös silloin, kun osa maksun määrätystä palvelusta on suoritettu. Toisaalta, kun palvelu, jolle sen tarjoamisen yhteydessä vahvistetaan peräkkäiset maksu- tai selvityspäivät, sen katsotaan suoritetuksi jokaisen jakson lopussa, johon nämä maksut tai selvitykset liittyvät, tämän palvelun tarjoamiseen asti. on suoritettu. Yli vuoden yhtäjaksoisesti suoritettu palvelu, jonka tiettynä vuonna tarjonnan vuoksi maksu- tai selvitysmääräajat eivät umpeudu, katsotaan suoritetuksi kunkin verovuoden lopussa, kunnes tämän palvelun tarjoaminen on saatu päätökseen.

Ennakkomaksu ja arvonlisäverovelvollisuus

Jos ennen tavaran toimittamista tai palvelun suorittamista maksu on kokonaisuudessaan tai osittain vastaanotettu, erityisesti: ennakkomaksu, ennakkomaksu, käsiraha, arvonlisäverovelvollisuus syntyy sen vastaanottamisesta saatuun määrään nähden.

Erityissäännöt arvonlisäveron verovelvollisuuden syntymiselle

Tavara- ja palveluverolaissa on myös otettu käyttöön lukuisia erityistapauksia arvonlisäveron verovelvollisuuden syntymiselle, jotka riippuvat mm. maksun vastaanottamisesta tai laskun lähettämisestä.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat toiminnot, joissa verovelvollisuus syntyy, kun maksu kokonaan tai osittain vastaanotetaan. Tämä koskee sellaisia ​​liiketoimia kuin:

  • komissaarin luovuttama tavaroita komission asiamiehelle provisiosopimuksen perusteella,

  • tavaroiden omistusoikeuden siirto viranomaisen tai tämän puolesta toimivan yksikön määräyksestä korvausta vastaan,

  • §:ssä tarkoitettu tavaran toimittaminen toteutuksen yhteydessä. 18,

  • tarjota erillisten määräysten perusteella yleisten, hallinto- ja sotilastuomioistuinten tai syyttäjän pyynnöstä tuomioistuin- tai valmistelevaan menettelyyn liittyviä palveluja, lukuun ottamatta palveluja, joille 11 §. 28b, joka muodostaa palvelujen maahantuonnin,

  • 11 §:n mukaisten verovapaiden palvelujen tarjoaminen. 43 sek. 1 pisteet 37-41.

Art. 19a kohta. 6, verovelvollisuus syntyy edellä mainituissa tapauksissa suhteessa saatuun määrään. Seuraava toimintoryhmä liittyy liiketoimiin, joista verovelvollisuus syntyy, kun arvonlisäverovelvolliselle laskutetaan, ja se koskee muun muassa:

  • rakennus- tai rakennus- ja kokoonpanopalvelujen tarjoaminen,

  • painettujen kirjojen - lukuun ottamatta karttoja ja esitteitä - sekä sanomalehtien, aikakauslehtien ja painettujen aikakauslehtien toimitus,

  • toiminta, joka koostuu kirjojen painamisesta - karttoja ja esitteitä lukuun ottamatta - sekä sanoma- ja aikakauslehtien painamisesta, lukuun ottamatta palveluja, joihin liittyy taidetta. 28B, jotka ovat palvelujen tuontia.

Viimeinen, kolmas toimintoryhmä, josta verovelvollisuus erityissääntöjen mukaan syntyy, koskee:

  • sähkön, lämmön tai jäähdytyksen sekä linjakaasun toimitus,

  • palvelujen tarjoaminen:

  • tietoliikenne,

  • lueteltu kohdassa lain liitteen 3 24-37, 50 ja 51 kohta,

  • vuokraus, leasing, leasing tai vastaavat palvelut,

  • henkilöiden suojelu ja turvapalvelut, omaisuuden valvonta ja varastointi,

  • pysyvät laki- ja toimistopalvelut,

  • sähkön, lämmön tai jäähdytyksen ja kaasun jakelu.

- lukuun ottamatta palveluja, jotka koskevat 28B, jotka ovat palvelujen tuontia.

Tässä tilanteessa verovelvollisuus riippuu laskun laatimishetkestä, mutta viimeistään maksuajan päättymisestä.

Ulkomaankaupan verovelvollisuus

Lainsäätäjä on määritellyt erikseen verovelvollisuuden syntyhetken liiketoimista yhteisön maiden kanssa ja liiketoimista kolmansien maiden eli muiden kuin Euroopan unionin maiden kanssa.

Yhteisön sisäiset liiketoimet

Yhteisön sisäisen tavaran luovutuksen yhteydessä verovelvollisuus riippuu laskun päivämäärästä. Kuten Art. 20 kohta 1 momentin mukaan yhteisöluovutuksessa verovelvollisuus syntyy, kun verovelvollinen laatii laskun, kuitenkin viimeistään luovutuskuukautta seuraavan kuukauden 15. päivänä.

Kun kyseessä on yhteisön sisäinen tavaroiden luovutus, joka suoritetaan yhtäjaksoisesti yli kuukauden ajan, sen katsotaan suoritetuksi jokaisen kuukauden jälkeen, kunnes tavaran toimitus on suoritettu.

On syytä korostaa, että yhteisön sisäisten luovutusten yhteydessä ennakkomaksun vastaanottaminen ei johda arvonlisäveron selvitysvelvollisuuteen.

Yhteisön sisäisessä tavaranhankinnassa verovelvollisuus syntyy, kun verovelvollinen laatii arvonlisäveron laskun, kuitenkin viimeistään sitä kuukautta seuraavan kuukauden 15. päivänä, jona tavara on veron kohteena. yhteisön sisäisiä hankintoja.

Tavaroiden tuonti ja vienti

Määritettäessä ajankohtaa, jolloin verovelvoite syntyy tavaroita vietäessä, on otettava huomioon 1999/2004 3 momentissa säännelty yleissääntö. arvonlisäverolain 19 a §. Verovelvollisuus nimittäin syntyy, kun tavara luovutetaan tai maksu kokonaisuudessaan tai osittain vastaanotetaan.

Päivämäärä, jolloin tavaroiden maahantuonnin verovelvollisuus syntyy, on määritelty 11 §:ssä. 19a kohta. 9, jonka mukaan on tullivelan syntyhetki. Kuitenkin niiden tavaroiden osalta, jotka kuuluvat:

  • tullivalvonnassa tapahtuvan käsittelyn tullimenettely, tavaroiden maahantuonnin verovelvollisuus syntyy, kun tavara asetetaan tähän menettelyyn,

  • tullimenettely: tullivarasto, väliaikainen maahantuonti täysin vapautettuna tuontitulleista, sisäinen jalostus suspensiojärjestelmässä, kauttakuljetus tai tulliselvitysmenettely - tavaroiden saapuminen vapaa-alueelle tai vapaavarastoon, jos nämä tavarat ovat maksullisia tai vastaavat maksut - tavaroiden maahantuontia koskeva verovelvollisuus syntyy näiden maksujen suorittamisesta.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Palvelujen tuonti ja vienti

Palvelujen viennillä tarkoitamme kaikkia palveluita, joita puolalaiset yrittäjät suorittavat urakoitsijoille, joiden kotipaikka, pysyvä toimipaikka, asuinpaikka (tai oleskelu) on Puolan ulkopuolella.

Palvelujen viennin tapauksessa tilanne on hieman erilainen, koska sen määrittämiseksi, missä maassa palvelu tulee verottaa, on tärkeää määritellä ns. suorituspaikka eli verotusmaa. Palvelujen suorituspaikka palvelujen suorittamiseksi verovelvolliselle on periaatteessa paikka, jossa palvelun vastaanottavan verovelvollisen kotipaikka on. Velvollisuus selvittää liiketoimi arvonlisäverollisesti on siten vastaanottajalla.

Ulkomaiselle urakoitsijalle palvelua tarjoava kotimainen yrittäjä on velvollinen laatimaan laskun, joka dokumentoi liiketoimen Puolan säännösten mukaisesti. Tällaisen laskun tulee sisältää kaikki tavallisen arvonlisäverolaskun osatekijät paitsi verokanta ja -summa sekä maksettava summa veroineen. Jos lasku on laadittu EU-yrittäjälle, tulee siinä lisäksi olla toimittajan ja ostajan EU-alv-numero, käännetyn verovelvollisuuden merkintä ja arvonlisäverokannan tilalla - "esim." - se ei koske sitä.

Yksityiskohtaiset säännöt suorituspaikan määrittämisestä sisältyvät Art. arvonlisäverolain 28a-28o. Esimerkiksi Art. 28e kiinteistöpalvelujen suorituspaikka on kiinteistön sijainti.

Art. 2 pykälän 9 momentin mukaan palvelujen tuonnilla tarkoitetaan palvelujen tuottamista, joiden suorittamisesta verovelvollinen on vastaanottaja. Art. 28b kohta. Tavara- ja palveluverolain 1-3 §:n mukaan se voi olla paikka, jossa vastaanottajalla on:

  • toimipaikka,

  • pysyvä toimipaikka, jos se on eri kuin kotipaikka,

  • pysyvä asuin- tai oleskelupaikka, jos toimipaikkaa tai kiinteää toimipaikkaa ei ole.

Palvelujen maahantuonnin verovelvollisuus syntyy palvelun suorittamisesta. Jos ostaja sen sijaan maksaa ennakkomaksun ennen palvelun suorittamista, verovelvollisuus syntyy sen suorittamisesta.