Ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehtyjen sijoitusten selvitystila ja selvitys PIT:n ja arvonlisäveron perusteella

Palveluvero

Yrittäjät sijoittavat usein varansa ulkoiseen käyttöomaisuuteen. Nämä investoinnit ovat usein erittäin kalliita - niihin liittyy yleensä kiinteistöjen peruskorjausta ja modernisointia sen mukauttamiseksi harjoitetun liiketoiminnan tarpeisiin. Useissa tapauksissa ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehtyjen investointien realisointi tapahtuu esimerkiksi liiketoiminnan epäonnistumisen vuoksi.

Verovähennyskelpoiset kulut

Verovähennyskelpoisten kustannusten määritelmä löytyy Art. 22 sek. Tuloverolain 1 § - jäljempänä PIT-laki.Tämän säännöksen mukaan verotuksessa vähennyskelpoisia kustannuksia ovat menot, jotka aiheutuvat tulojen saamiseksi tai tulonlähteen ylläpitämiseksi tai turvaamiseksi, lukuun ottamatta 1 momentissa lueteltuja kustannuksia. 23.

Jotta kulua voitaisiin pitää verotuksessa vähennyskelpoisena kuluna, sen tulee yllä olevan määritelmän mukaisesti täyttää seuraavat ehdot:

  • olla syy-yhteydessä tuloon tai tulolähteeseen ja syntyä tulon saamiseksi tai tulolähteen säilyttämiseksi tai turvaamiseksi;

  • ei ole 1 §:ssä tarkoitetussa luettelossa kuluista, joita ei ole kirjattu verotuksessa vähennyskelpoisiksi kuluiksi. 23 sek. Tuloverolain 1 §;

  • olla asianmukaisesti dokumentoitu.

Investoinnit ulkomaiseen käyttöomaisuuteen

Tuloverolaki ei sisällä lainmukaista määritelmää ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehdyistä investoinneista, mutta niihin oletetaan kuuluvan esimerkiksi kaikki menot, jotka aiheutuvat elinkeinokäyttöön käytettävästä rakennuksesta (tiloista), jonka omistaja ei ole veronmaksaja. , mutta vuokralainen tai vuokralainen. Kyseessä on siis eräänlainen käyttöomaisuus.

Esimerkki 1.

Taloustavarakauppaa harjoittava yrittäjä päätti laajentaa liiketoimintaansa. Hän vuokrasi kaupallisen paviljongin toisesta kaupungista, joka kuitenkin vaati perusteellista modernisointia. Yrittäjä teki vuokranantajan suostumuksella investoinnin paviljonkiin. Vuokrasopimus tehtiin 10 vuodeksi. Tässä tapauksessa tehdyt menot on katsottava investoinneiksi ulkomaiseen käyttöomaisuuteen.

Käyttöomaisuuden osalta poistot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Yllä olevat tulokset Art. 22 sek. PIT-lain 8 §. Tämän säännöksen valossa verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja ovat käyttöomaisuuden ja aineettomien hyödykkeiden kulutuksen alaskirjaukset (poistot), jotka on tehty vain 1999/2004. 22a-22o, ottaen huomioon Art. 23.

Muista, että niihin sovelletaan poistoja Art. 22 c, verovelvollisen omistama tai yhteisessä omistuksessa oleva, yksinään hankittu tai valmistettu, täydellinen ja käyttökelpoinen käyttöönottopäivänä:

  1. erikseen omistetut rakenteet, rakennukset ja tilat,

  2. koneet, laitteet ja kuljetusvälineet,

  3. Muut tavarat,

jonka oletettu käyttöaika on yli vuosi, verovelvollisen käyttämä liiketoimintaansa liittyviin tarkoituksiin tai otettu käyttöön vuokra- tai leasingsopimuksen tai 11 §:ssä tarkoitetun sopimuksen perusteella. 23a 1 alakohta, jota kutsutaan käyttöomaisuudeksi (ks. PIT-lain 22 a §:n 1 momentti).

ATK-laki kirjaa käyttöomaisuuteen myös sijoitukset ulkomaiseen käyttöomaisuuteen. Siten niistä tehdään poistoja (ks. PIT-lain 22 a §:n 2 momentin 1 kohta). Tärkeää on, että tässä tapauksessa investoinnit luokitellaan käyttöomaisuuteen riippumatta odotetusta käyttöajasta, eli käyttöajan ei tarvitse olla yhtä vuotta pidempi.

Ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehtyjen sijoitusten likvidaatio - kustannukset

Muista, että kokonaan poistettujen käyttöomaisuushyödykkeiden realisoinnista syntyneitä tappioita ei pidetä verotuksessa vähennyskelpoisina kuluina, jos nämä varat ovat menettäneet taloudellisen käyttökelpoisuutensa toiminnan tyypin muutoksen vuoksi.

Eli siinä tapauksessa, että käyttöomaisuuden selvitystila on toteutettu sen vuoksi, että liiketoiminnassa toistaiseksi käytetty käyttöomaisuus on menettänyt käyttökelpoisuutensa toiminnan tyypin muutoksen vuoksi, syntynyt tappio ei ole verokustannus. Jos kaikki käyttöomaisuuden järkevään hallintaan liittyvät toimet osana jo harjoitettua taloudellista toimintaa johtavat osan näiden rahastojen likvidaatioon, ovat taloudellisesti ja taloudellisesti perusteltuja, niitä ei kuitenkaan voida pitää taloudellisen tyypin muutoksena. toiminnasta, jolloin päinvastoin selvitystilatappiot eivät täysin kata tällaisten tapahtumien aiheuttamia poistoja käyttöomaisuushyödykkeistä, jotka voidaan kirjata verotuksessa vähennyskelpoisiksi näiden omaisuuserien poistamattoman arvon määrään.

Esimerkki 2.

Ruokakauppaketjua ylläpitävä yrittäjä vuokrasi ostospaviljongin. Hän teki siihen sijoituksen. Veronmaksaja harjoitti kaupallista toimintaa paviljongissa kahdeksan kuukauden ajan. Lähistölle on avattu uusi markkina. Tämän seurauksena yrittäjä joutui sulkemaan kauppapaviljonkinsa. Voiko verovelvollinen sisällyttää tällaisessa tapauksessa aiheutuneet ja poistamattomat menot verotuksessa vähennyskelpoisiin kuluihin?

Tässä tapauksessa tappiot, jotka aiheutuvat ulkomaisen käyttöomaisuuden kokonaan poistettujen menojen realisoinnista, ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Yrittäjä realisoi kokonaan poistetut käyttöomaisuushyödykkeet ei toimialan muutoksesta johtuen, koska hän jatkaa kaupallista toimintaa, vain muilla paikkakunnilla. Yhteenvetona voidaan todeta, että veronmaksaja voi sisällyttää sijoituksen poistamattoman osan ulkomaiseen käyttöomaisuuteen. Edellä olevan vahvistaa Verohallinnon johtajan tulkinta 26.4.2019, numero 0113 – KDIPT2–1.4011.211.2019.2.RK.

Esimerkki 3.

Nuori yrittäjä päätti avata ensimmäisen vaatekauppansa. Veronmaksaja vuokrasi tilat kauppakeskuksesta ja sijoitti siihen. Veronmaksaja harjoitti kaupallista toimintaa tiloissa kahdeksan kuukautta, mutta kokemuksen puute johti sen lopettamiseen. Hän päätti muuttaa alaa ja aloittaa kuljetusyrityksen. Veronmaksaja jätti toimialan vaihtuessa vuokratiloihin maksamatta kuluja.

Tässä tapauksessa sillä ei ole oikeutta sisällyttää vuokratiloista aiheutuneita menoja verotuksessa vähennyskelpoisiin kuluihin. Yrittäjä asettui selvitystilaan, koska hän muutti yritystään.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehtyjen sijoitusten selvitystila - ALV

Sijoittaessaan ulkomaiseen käyttöomaisuuteen veronmaksajille aiheutuu usein merkittäviä menoja. Jos yrittäjät ovat aktiivisia arvonlisäverovelvollisia, heillä on oikeus vähentää ostolaskuista aiheutuva ostoihin sisältyvä vero. Mutta mitä verovelvollisen tulee tehdä tilanteessa, jossa ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehty sijoitus realisoidaan?

Esimerkki 4.

Vuonna 2017 veronmaksaja vuokrasi kiinteistön, johon oli sijoittanut, ja muutti sen ravintolaksi. Investoinnin arvo oli 200 000 zlotya, josta vähennetty arvonlisävero - 46 000 zlotya. Hän luokitteli kulut ulkomaiseen käyttöomaisuuteen tehdyiksi poistoinvestoinneiksi. Toukokuussa 2019 verovelvollisen oli irtisanottava vuokrasopimus. Vuokranantaja suostui siihen, että vuokralainen jättää kulut. Lisäksi niitä ei palautettu. Tällaisessa tilanteessa verovelvollisen on oikaistava aiemmin vähennetty vero (vain kaksi vuotta on kulunut ostoihin sisältyvän veron vähentämisestä). Veronmaksajan tulee tehdä korjaus toukokuussa 2019. 

Edellä oleva vahvistetaan korkeimman hallinto-oikeuden 13.12.2016 antamassa tuomiossa, tiedostoviite. tiedosto I FSK 255/15. Siinä todettiin, että ulkomaiseen käyttöomaisuuteen (rakennukseen) tehdyn sijoituksen tapauksessa verovelvollisen on tehtävä oikaisu 12 artiklan mukaisesti. 91 kohta. arvonlisäverolain 2 §. Muistutettakoon, että verovelvollisen arvonlisäverosäännösten perusteella sisällyttämien tavaroiden ja palvelujen osalta (lukuun ottamatta niitä, joiden alkuperäinen arvo ei ylitä 15 000 zlotya), on 5 peräkkäisen vuoden sisällä peritty aiemmin vähennetty ostoihin sisältyvä vero. oikaistaan, jos se puretaan. Vuosittainen oikaisu koskee ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetussa tapauksessa viidesosaa ja kiinteistöjen ja maan pysyvän käyttöoikeuden osalta kymmenesosaa niiden hankinnasta tai tuotannosta maksettavan veron määrästä. Joten jos emme saa palautusta, meidän on oikaistava aiemmin sovittu vero.