Kulutusleasing - vaihtoehto lainalle

Palveluliiketoiminta

Leasing on yksi yritysten innokkaasti käyttämistä rahoitusmuodoista. Vuodesta 2011 lähtien se on kuitenkin ollut vapaasti myös yksittäisten asiakkaiden käytettävissä. Miten kuluttajaleasing toimii? Voiko se olla vaihtoehto lainalle?

Mitä kuluttajaleasing on?

Kuluttajaleasing on rahoitusmuoto, joka on suunnattu luonnollisille henkilöille, jotka eivät harjoita yritystä. Voimme tavata myös henkilökohtaisen tai laillisen leasingin nimen. Tällöin sopimus tehdään yleensä leasingyhtiön (vuokralleantajan) ja luonnollisen henkilön (vuokralle ottaja) välillä. Vuokrasopimuksen kohteena ovat kiinteistöt tai irtaimet, kuten autot, laitteet, ohjelmistot. Vuokranantaja antaa luonnolliselle henkilölle mahdollisuuden käyttää vuokrakohdetta sopimuksessa määrätyn ajan. Vastineeksi kuluttaja sitoutuu maksamaan eriä sovitun aikataulun mukaisesti.

On syytä korostaa, että vuokraaja ei hanki omistusoikeuksia, vaan ainoastaan ​​mahdollisuuden käyttää esinettä. On kuitenkin syytä huomioida, että erillisten määräysten perusteella vuokralleottajalla voi olla mahdollisuus ostaa tietty esine. Tältä pohjalta erotetaan kaksi leasingmuotoa. Ensimmäinen olettaa, että leasing-omaisuus on leasingyhtiön omistama käyttöomaisuus. Sen tehtävänä on tehdä poistot. Käyttäjän tarvitsee kuitenkin maksaa säännöllisesti eriä vuokranantajan tilille. Tämä on käyttöleasing. Toisaalta toisessa muodossa oletetaan, että vuokrattu hyödyke on vuokralle ottajan käyttöomaisuus, jolla on oikeus sisällyttää poistot ja lyhennyskorot verokuluihin.

Kulutusleasing ja luotto

Leasingsopimuksen on oltava kulutusluottolain 12.5.2011 (Lakilehti 2011 nro 126, kohta 715) säännösten mukainen. Kuitenkin Art. 4. löydämme tietoa, että ne eivät koske leasingsopimusta, jossa ei ole kuluttajalle velvoitetta ostaa leasingkohdetta. Se koskee vain niitä leasingsopimuksia, joissa velvoitetaan ostamaan esine erillisellä sopimuksella, jolloin se riippuu vuokranantajan pyynnöstä. Mitä eroa voimme löytää tämän rahoituksen ja lainan välillä? Ensimmäinen on sopimuksen tarkoitus. Leasing edellyttää käyttöomaisuuden käyttöä osto-optiolla.Toisaalta kulutuslaina voidaan myöntää mihin tahansa tarkoitukseen. Vuokralaisella ei ole omistusoikeutta sopimuksen kohteeseen. Sen sijaan lainalla ostetun esineen omistusoikeus siirtyy lainanottajalle.

Myös luottokelpoisuuden tarkistuksessa voimme löytää eroja. Pankit tekevät sen tiukasti ja velvoittavat toimittamaan useita asiakirjoja. Toisaalta vuokranantaja käyttää yksinkertaistettua menettelyä ja vaatii yleensä vain henkilöllisyystodistuksen. Leasingkulut ovat ensisijaisesti: oma rahoitusosuus, lyhennykset ja lunastus. Vuokranantaja velvoittaa kuluttajan maksamaan alkumaksun, jonka hän voi itse määrittää. Yleensä se on vähintään 10 % sopimuksen kohteen arvosta. Lainaa päätettäessä on kuitenkin muistettava ennen kaikkea lyhennykset, joilla pääomaa maksetaan takaisin korkoineen, sekä provisio. Siitä voi tulla myös lisäkuluja, kuten vakuutus. Kuluttajaleasingin tärkeimpiä etuja ovat alhaiset kustannukset ja vähimmäismuodollisuudet.

Kuluttajaleasingsopimus ja ostooikeus

Myös leasingsopimuksen kohteen hankintaan liittyviin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Vaihtoehtoja on kaksi. Riippumatta siitä, mitä niistä tietyssä tapauksessa sovelletaan, sen ehdot on kuitenkin sisällytettävä erilliseen sopimukseen. Kiinteistön tapauksessa se on notaarin vahvistama asiakirja. Yksi mahdollisuus on luovuttaa omistusoikeudet maksutta. Toinen puolestaan ​​​​on maksaa tietty summa vuokranantajan tilille sopimuksessa määritellyn ajanjakson jälkeen. Lunastushinta on yleensä tavaran markkina-arvon ja tähän mennessä erissä maksetun summan erotus. Mahdollisuus lunastaa myös jäännösarvoa eli vuokrakohteen omistuskuluja vastaan ​​sopimuksen päätyttyä. Tätä asiaa koskeva määräys on yleensä sopimuslauseke. On syytä huomata, että omistusoikeuden siirtoon sovelletaan 23. huhtikuuta 1964 annetun siviililain (Lakilehti 1964 nro 16, kohta 93) määräyksiä.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!