Yhdistämällä poikkeuksen subjektiivisesta ja objektiivisesta kassakoneesta

Verkkosivusto

Luonnollisille henkilöille myyvien yrittäjien on merkittävä tämä tosiasia kassakoneeseen. Tietyissä olosuhteissa on kuitenkin mahdollista hyödyntää subjektiivista tai objektiivista vapautusta kassasta. Tässä artikkelissa pohditaan, onko mahdollista yhdistää nämä kaksi poikkeustyyppiä.

Velvollisuus kirjata myynti kassakoneeseen

Todettakoon heti aluksi, että 1999/2004 17 artiklan mukaisesti. 111 sek. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan verovelvolliset, jotka myyvät elinkeinotoimintaa harjoittamattomille luonnollisille henkilöille, ja kiinteäkantaiset viljelijät ovat velvollisia pitämään kirjaa myynnistä kassakoneilla. Samanaikaisesti arvonlisäverolaissa on valtuutus valtiovarainministerille antaa säädös, jossa tietyt verovelvollisten ryhmät voidaan vapauttaa tästä velvoitteesta. Tämä laki on valtiovarainministerin asetus 28.12.2018 kirjanpitovelvollisuuden poikkeuksista kassakoneen käytön yhteydessä. Kuten olemme jo alussa todenneet, asetuksessa määritellään kahdenlaisia ​​poikkeuksia: objektiivisia ja subjektiivisia.

Objektiivinen vapautus kassasta

Ensimmäinen niistä koskee toiminnan aihetta ja on kuvattu asetuksen 2 §:ssä, josta voidaan lukea, että asetuksen liitteessä luetellut toiminnot vapautuvat kirjaamisvelvollisuudesta tiettynä verovuonna, kuitenkin enintään 31.12.2021 asti. Tiettyjen asetuksen liitteessä lueteltujen toimintojen osalta sovelletaan kassakonevapautuksia kyseisessä liitteessä vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Se koostuu kahdesta osasta. Osa I käsittelee tavaroiden luovutuksia tai palvelujen tarjoamista, joiden kohteena ovat 33 kohdassa luetellut tavarat tai palvelut. Osa II puolestaan ​​kattaa tiettyihin toimintoihin liittyvän myynnin.

Huomaa, että edellä mainittua vapautusta ei rajoita liikevaihdon määrä. Näin ollen, jos verovelvollinen suorittaa liitteessä mainittuja toimintoja, hän hyötyy kuvaillusta kassavapautuksesta myynnin määrästä riippumatta.

Ensimmäinen vapautus velvollisuudesta kirjata myynti kassakoneella on objektiivinen vapautus, joka koskee liitteessä tarkasti määriteltyjä tavaroita ja palveluita, eikä sitä rajoita liikevaihdon määrä.

Poikkeus kassasta

Toinen asetuksessa kuvattu vapautus kassakoneesta on määritelty henkilökohtaiseksi. Sitä säädettiin 3 §:ssä. 1 kohdan 1 alakohta, jossa todettiin, että verovelvolliset, joiden liikevaihto taloudellista toimintaa harjoittamattomien luonnollisten henkilöiden ja kiinteämääräisten viljelijöiden hyväksi ei ylittänyt edellisen vuoden kirjausvelvollisuutta tiettynä verovuonna, mutta enintään 31.12.2021 veron määrä 20 000 zlotya ja veronmaksajien osalta, jotka aloittavat tavaroiden tai palvelujen toimittamisen luonnollisille henkilöille, jotka eivät harjoita liiketoimintaa, ja kertakorvausviljelijöille edellisenä verovuonna, jos tältä tililtä kertyi liikevaihto ei ylitä 20 000 Puolan zlotya suhteessa edellisen verovuoden toimintojen suorittamisjaksoon.

Tällöin ei siis ole tärkeää, millaista toimintaa verovelvollinen harjoittaa, vaan liikevaihdon määrän määrittäminen tulee ratkaisevaksi. Jos tämä arvo ei ylitä 20 000 zlotya, yrittäjä hyötyy vapautuksesta liikevaihdon kirjaamisvelvollisuudesta kassakoneeseen.

Toinen kassavapautuksen tyyppi on subjektiivinen vapautus, joka määräytyy liikevaihdon perusteella. Asetuksessa poikkeuksista kirjanpitovelvollisuudesta kassakoneiden käytön yhteydessä otetaan käyttöön 20 000 zlotyn raja.

Onko mahdollista yhdistää molemmat vapautukset kassakoneesta?

Tiedämme jo kaksi veronmaksajien käytettävissä olevien vapautusten perusluokkaa. Mietitään nyt, onko mahdollista, että yrittäjä vapautuu kassasta sekä liikevaihdon että toiminnan tyypin vuoksi. Oletetaan, että yrittäjä suorittaa osittain asetuksen liitteessä lueteltuja toimintoja (joten hän voi tältä osin hyötyä objektiivisesta poikkeuksesta), kun taas loppuosa suorittaa muita palveluja, joiden arvo ei kuitenkaan ylitä PLN 20 000 euroa liikevaihdosta. Onko tällaisessa tapauksessa mahdollista soveltaa yhdistetyn kokonaisuuden ja esineen vapautusta?

Tähän kysymykseen vastaamiseksi kannattaa kiinnittää huomiota pykälän 3 §:n säännökseen. 1 asetuksen 3 alakohta.Tässä säännöksessä todetaan, että verovelvolliset, jotka luovuttavat asetuksen liitteen I osassa lueteltuja rekisteröintivelvollisuudesta vapautettuja tavaroita tai suorittavat palveluja, ovat vapautettuja rekisteröintivelvollisuudesta, jos verovelvollisista vapautettuja toimintoja koskeva osuus liikevaihdosta. asetuksen liitteessä olevassa I osassa lueteltu velvollisuus rekisteröityä verovelvollisen kokonaisliikevaihtoon elinkeinotoimintaa harjoittamattomien luonnollisten henkilöiden ja kiinteämääräisten viljelijöiden hyväksi, jäljempänä "prosenttiosuus liikevaihdosta", edellisenä verovuonna oli yli 80 prosenttia.

Kokonaiskohdevapautta on mahdollista hyödyntää siinä tapauksessa, että esineestä vapautetun ja asetuksen liitteen osassa I lueteltujen toimintojen liikevaihdon osuus on yli 80 %.

Esimerkki 1.

Veronmaksaja tarjoaa koulutuspalveluita ja kaupallisia palveluja, jotka koostuvat kirjojen kiinteästä myynnistä. Koulutuspalvelujen arvo on 15 000 zlotya ja kirjojen myynnistä saatu liikevaihto 2 000 zlotya. Koulutuspalvelut on lueteltu kohdassa pos. liitteen I osan 30 mukaisesti ja hyötyvät objektiivisesta poikkeuksesta. Koulutuspalvelujen arvo suhteessa kokonaisliikevaihtoon on 88 % (15 000 / 17 000 × 100 %). Tämä tarkoittaa, että verovelvollinen vapautuu kassavelvollisuudesta kaikissa luonnollisille henkilöille tapahtuvissa myynneissä. Liitteen osassa I lueteltujen toimintojen prosenttiosuus on yli 80 prosenttia. Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Milloin on mahdotonta yhdistää subjektiivista ja objektiivista vapautusta kassakoneesta?

Huomautettakoon kuitenkin, että prosenttiosuutta liikevaihdosta koskevassa säännöksessä luetellaan asetuksen liitteen I osassa kuvatut toimet. Samaan aikaan liite sisältää myös suuren ryhmän II osassa lueteltuja toimintoja.

Näin muodostettujen säännösten valossa on todettava, että liikevaihdon suhteellisesta osuudesta johtuvaa vapautusta ei sovelleta, jos yrittäjä käyttää kassavapautta liitteen II osassa kuvattuun toimintaan.

Samoin subjektiivisen vapautuksen osalta ei voida hyväksyä, että liikevaihtorajaa (20 000 zlotya) sovelletaan vain muihin toimiin, jotka eivät kuulu objektiivisen vapautuksen piiriin. Kuten Poznańin verokamarin johtaja 14. maaliskuuta 2016 antamassaan tulkinnassa totesi, ei liikevaihdosta, joka saavutettiin vain tietystä osasta suoritettuja palveluja, erillään muista, velvoite tässä suhteessa olisi määritettävä verovelvollisen koko (kokonais) liikevaihdon perusteella. Tämän seurauksena kaikki myynnit sisältyvät liikevaihtorajaan.

Esimerkki 2.

Veronmaksaja myy tavaraa lähetysjärjestelmässä ja käyttää tässä kohdassa kuvattua objektiivista vapautusta liitteen II osan 36 kohta. Lisäksi se myy myös kiinteitä. Postimyynnin liikevaihto on 30 000 zlotya, kun taas kiinteän myynnin liikevaihto on 10 000 zlotya. Tässä tapauksessa veronmaksaja ei voi hyödyntää subjektiivista vapautusta, koska kokonaisliikevaihto on 40 000 zlotya. Tästä syystä vapautusten yhdistelmä ei ole mahdollista.

Subjektiivisen kassavapautuksen rajaa tulisi soveltaa koko verovelvollisen kuluttajien hyväksi tekemään liikevaihtoon. Jos myynnin kokonaisarvo ylittää 20 000 zlotya, subjektiivisten ja objektiivisten vapautusten yhdistelmä suljetaan pois.

Kysymys vapautuksesta kirjanpitovelvollisuudesta kassakoneella on erittäin tärkeä veronmaksajille. Laissa säädettyjen poikkeusten asianmukaisella soveltamisella voidaan välttää kassakoneen tarve. Vaikka asetuksissa säädetään kahdentyyppisistä poikkeuksista, on muistettava, että niiden yhdistäminen ei ole aina sallittua.