Laskut apuohjelmista sekä tulo- ja kulukirja

Verkkosivusto

Vuoden 2014 alussa tehty arvonlisäverolain muutos toi mukanaan monia muutoksia arvonlisäveron selvittämiseen. Tämä sisälsi myös muutoksia mediaratkaisun sääntöihin. Huolimatta siitä, että siitä on kulunut yli vuosi, jotkut verot ihmettelevät edelleen, sisällyttävätkö ne hyvin kuluihin ja vähentävätkö ne arvonlisäveroa sähkölaskuista.

Laskut apuohjelmista - tunnustamishetki KPiR:ssä

Mitä tulee sähkölaskujen kirjaamiseen verotuksessa vähennyskelpoisina kuluina, sääntö ei ole muuttunut. Seuraavaksi sen kuluihin kirjaamisen hetki riippuu verovelvollisen valitsemasta kustannusten selvitystavasta: yksinkertaistettu (käteinen) vai suoriteperusteinen.

Yksinkertaistetulla menetelmällä, jos saat laskun apuohjelmista, sen kirjaamisajankohta verotuksessa vähennyskelpoisiin kuluihin on laskun päiväys. Tällä kustannusselvitysmenetelmällä velvollisuus niiden suorittamiseen syntyy, kun kustannukset ovat syntyneet. Ja tämä on sama kuin apuohjelmien laskun ajoitus.

Sähkölaskun tilitys on erilainen suoriteperusteisella tavalla. Välillisten kulujen osalta myös yleishyödyllisistä kustannuksista tehty lasku luokitellaan pääsääntöisesti verotuksessa vähennyskelpoisiksi kuluiksi laskun tekopäivänä. Mutta siinä on ero - jos tietty kustannus on vuoden vaihteessa, se tulisi jakaa suhteellisesti kuluvan ja seuraavan vuoden kustannuksiin. Tällöin kuluvan vuoden kustannukset tulee kirjata laskun tekopäivänä. Ensi vuoden kustannukset pitäisi kuitenkin sisällyttää tammikuussa.

Sähkölaskut - ALV-selvitys

Art. 19a kohta. Tavara- ja palveluverosta annetun lain 1 §:n mukaan verovelvollisuus syntyy tavaran luovutuksesta tai palvelun suorittamisesta. Arvonlisäveron kirjaaminen sähkölaskuissa ei kuitenkaan noudata yleissääntöä.

Yleishyödyllisistä laskuista ratkaisee laskun ajankohta. Joten Art. 19a kohta. arvonlisäverolain 5 § 4 momentin mukaan verovelvollisuus syntyy, kun lasku on laadittu:

  • sähkön, lämmön tai jäähdytyksen sekä linjakaasun toimitus,

  • palvelujen tarjoaminen:

    • tietoliikenne,
    • lueteltu kohdassa lain liitteen 3 kohdat 140-153, 174 ja 175,
    • vuokraus, leasing, leasing tai vastaavat palvelut,
    • henkilöiden suojelu ja turvapalvelut, omaisuuden valvonta ja varastointi,
    • pysyvät laki- ja toimistopalvelut,
    • sähkön, lämmön tai jäähdytyksen sekä johtokaasun jakelu,
    • lukuun ottamatta palveluja, joihin 28B, jotka ovat palvelujen tuontia.

On myös huomioitava, että sähkölaskuissa laskun eräpäivällä ei ole tällä hetkellä merkitystä. Asia ei kuitenkaan ole täysin selvä, sillä toimittajan tulee lähettää lasku viimeistään maksupäivän eräpäivänä. Jos näin ei siis täyty, syntyy verovelvollisuus myyjää kohtaan tämän ajanjakson sisällä ja siten mahdollisuus vähentää arvonlisävero vastaanottajalta - edellyttäen, että hänellä on lasku.

Koska Art. 86 sek. Arvonlisäverolain 10 §:n mukaan yrittäjällä on oikeus vähentää arvonlisävero siltä ajalta, jolloin myyjän verovelvollisuus on syntynyt. On syytä muistaa, että verovelvollinen ei voi vähentää arvonlisäveroa ennen kuin hän on vastaanottanut laskun, mutta hänellä on siihen oikeus myös kahdella myöhemmällä tilikaudella. Yleishyödyllisistä laskuista ei ole ongelma sen selvittäminen, syntyykö myyjälle verovelvollisuus, sillä kuten edellä on kuvattu, se syntyy laskun tekohetkellä.

Esimerkki 1.

Myyjä laskutti syyskuussa apurahat ja tässä kuussa hän oli verollinen. Ostaja voi vähentää arvonlisäveron laskusta syyskuussa, jos hän saa laskun saman kuukauden aikana. Kuitenkin, kun veronmaksaja saa sähkölaskunsa vasta lokakuussa, arvonlisävero vähennetään 25.11. mennessä (eli lokakuun ilmoituksessa).

Yhteenvetona voidaan todeta, että verovelvollisella on mahdollisuus vähentää arvonlisävero arvonlisäverolaskusta siltä ajalta, jolloin verovelvollisuus on syntynyt myyjän kanssa, kuitenkin aikaisintaan laskun vastaanottopäivänä. Sama koskee vastaanotettua sähkölaskukorjausta. Jos verovelvollinen on saanut arvonlisäveroa alentavan oikaisun, hän voi tehdä sen saatuaan korjauslaskun.