Työntekijöiden koulutuskulut - milloin ja minkä suuruisena voit hakea korvausta?

Palvelus

Työnantajan, joka haluaa päteviä työntekijöitä, on panostettava ammatillisen pätevyyden parantamiseen - hän voi tukea opintoja, kursseja tai koulutusta. Pelätään kuitenkin, että hän käyttää varoja työntekijän koulutukseen ja ammattitaitoinen työntekijä lomautetaan. Entä työntekijöiden koulutuksen kustannukset tällaisessa tilanteessa? Voiko työnantaja vaatia aiheutuneita kuluja? Voit lukea siitä artikkelista.

Ammattipätevyyden kohottaminen

Työntekijöiden ammatillisen pätevyyden kohottaminen tarkoittaa tietojen ja taitojen hankkimista tai täydentämistä, joka tapahtuu työnantajan aloitteesta tai hänen suostumuksellaan (työlain 1031 §:n 1 momentti).

Art. Työlain 17 §:n mukaan työnantaja on velvollinen auttamaan työntekijöitä ammatillisen pätevyyden parantamisessa. Jos pätevyyden parantamisesta sovitaan työnantajan kanssa tai se tapahtuu työnantajan aloitteesta, työntekijällä on oikeus pakollisiin etuihin:

  • koulutusvapaata, jonka määrä on:

    • 6 päivää - työntekijälle, joka saapuu lukion päättökokeeseen, kokeisiin tai vahvistaa ammattipätevyyttä;

    • 21 päivää - viimeisenä opiskeluvuonna olevalle työntekijälle diplomityön tekemiseen ja tutkintokokeen suorittamiseen;

  • vapauttaa koko työpäivästä tai sen osasta, jos on välttämätöntä osallistua tai osallistua pakollisille tunneille (työlain 1031 §:n 2 momentti).

Lisäksi työnantaja voi korvata esimerkiksi koulutuksen, matkan, tieteellisen materiaalin, majoituksen tai ruokailukustannukset (työlain 1033 §). Nämä ovat ns valinnaisia ​​etuja.

Huomio!

Koulutusvapaisiin ei sisälly jatko-opintoja. Työntekijällä on oikeus palkkaan koulutusvapaan ajalta tai työstä poissaoloajalta.

Miten työnantajan suostumus tulee antaa? Se voi olla mikä tahansa työnantajan käyttäytyminen, joka osoittaa, että hän hyväksyy työntekijän ammatillisen pätevyyden parantamisen, esimerkiksi myöntämällä vapaaehtoisia etuja.

Ammattipätevyyden parantamisprosessi on suljettu prosessi eli se kattaa koko koulutusajan. Tärkeää on, että työnantaja ei voi suostua tukemaan vain osittain työntekijän oppimista (esim. vain ensimmäisen opiskeluvuoden aikana). Suostumuksen tulee kattaa koko prosessi, joka johtaa ammatillisen pätevyyden kohoamiseen odotetulle tasolle.

Valinnaiset edut työntekijälle

Valinnaiset, ei-pakolliset etuudet ovat vapautettuja verosta ja maksuista, kunhan ne on myönnetty ammattipätevyyden parantamiseen, jota vaaditaan tietyssä työssä tai tulevaisuudessa tietyssä yrityksessä uskottavassa tehtävässä.

Koulutussopimus

Koulutussopimusta ei aina tarvitse tehdä ammattipätevyyttään parantavan työntekijän kanssa. Sopimuksen allekirjoittaminen on tarpeen, kun työnantaja myöntää työntekijälle tämän sopimuksen mukaisia ​​lisäetuja ja kun hän haluaa velvoittaa työntekijän jäämään työsuhteeseen tietyn ajan valmistumisen jälkeen.

Huomio!

Koulutussopimuksessa ei saa olla työntekijän kannalta epäedullisempia määräyksiä kuin työlain 1034 §:n 2 momentti, vaikka työntekijä suostuisi niihin, esim. työnantaja ei voi hakea koulutuskustannusten korvausta kolmen vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä.

Koulutussopimusta solmittaessa kannattaa ilmoittaa kulujen korvausvelvollisuudesta ja ilmoittaa tämän tilin selvityksen säännöistä.

Jos työntekijälle myönnetään valinnaisia ​​etuja, sopimuksessa on mainittava mm.

  • mitä lisäkustannuksia työnantaja maksaa ja missä määrin;

  • maksaako työnantaja kustannukset suoraan vai korvaako se työntekijälle hänelle aiheutuneet kulut;

  • korvausten osalta, minä päivänä ja millä perusteilla ne maksetaan.

Lisäksi sopimukseen voi sisältyä määräys sen välittömästä irtisanomisesta poikkeustapauksissa. Sopimus voidaan myös irtisanoa osapuolten yhteisellä sopimuksella.

Työntekijän koulutuskulut – voiko työnantaja vaatia hyvitystä?

Joskus työnantaja voi hakea korvausta työntekijän ammatillisen pätevyyden parantamisesta aiheutuneista kuluista. Työntekijä, joka:

  • ei ryhdy ammattipätevyyden parantamiseen tai pidä taukoa (ilman perusteltua syytä);

  • sopimuksessa määrättynä aikana, enintään 3 vuotta, se irtisanoo työsuhteen työnantajaan irtisanomisajalla;

  • edellä mainitun ajan kuluessa irtisanoa työsuhde ilman irtisanomisaikaa §:n mukaisesti. 55 tai artikkeli. 943 näissä määräyksissä eriteltyjen perusteiden puuttumisesta huolimatta;

sekä työntekijä, jonka kanssa työnantaja irtisanoo sopimuksen ilman irtisanomisaikaa hänen syytään ammattipätevyyden parantamisen aikana tai sen päätyttyä, sopimuksessa määrätyn ajan kuluessa, enintään 3 vuoden kuluessa (työlain 1035 § ).

Tärkeää on, että kaikkia työntekijöiden koulutuskustannuksia ei korvata. Työnantajan työntekijälle harjoittelu- tai työvapaan ajalta maksamaa palkkaa ei siis palauteta.

Milloin työntekijän ei tarvitse korvata ammattipätevyyden parantamisesta aiheutuneita kustannuksia?

Ammattipätevyyttään kohottava työntekijä ei ole velvollinen korvaamaan koulutuskustannuksia, jos:

  • työnantaja irtisanoo työntekijän,

  • työnantaja irtisanoo työntekijän ilman irtisanomisaikaa §:n mukaisesti. Työlain 53 §

  • sopimus irtisanotaan osapuolten sopimuksella,

  • työsopimus päättyy,

  • työntekijä irtisanoo työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa työnantajan syyn vuoksi,

  • tapahtuu työpaikan haltuunotto työlain 231 mukaisesti.

Kuinka paljon työntekijän tulee korvata koulutuskustannuksia?

Art. Työlain 1035 §:n mukaan työntekijä on pykälässä mainituissa tilanteissa velvollinen korvaamaan ammattipätevyyden parantamisesta aiheutuneet kustannukset suhteessa:

  • työssäoloaika pätevyyden parantamisen jälkeen tai

  • työsuhteen aikana heidän nostohetkensä.

Tärkeä!

Koulutuskulukorvauksen määrää laskettaessa tulee ottaa huomioon työsuhteen päättymispäivä, ei irtisanomisilmoitus.

Jos työntekijä ei nosta ammattipätevyyttään, hän on velvollinen korvaamaan kaikki työnantajalle aiheutuneet kulut.

Esimerkki 1.

Työnantaja teki työntekijän kanssa koulutussopimuksen, jossa koulutuskustannusten pakolliseksi korvausajaksi merkittiin 2 vuotta. 31. lokakuuta 2016 työntekijä kävi työnantajan kustannuksella koulutuksen, joka maksoi 1 000 zlotya. Työntekijä erosi 31.7.2017. Irtisanomisaika oli 1 kuukausi, joten työsuhde päättyi 31.8.2017. Työntekijä on velvollinen korvaamaan koulutuskulut työsuhteen mukaisessa suhteessa koulutuksen suorittamisen jälkeen eli 583,33 PLN.

  • 24 kuukautta - 1000 PLN

  • 14 kuukautta - 583,33 PLN (aika, joka on jäljellä sopimuksen irtisanomisesta koulutuksen päättymisestä 24 kuukauden ajanjakson loppuun)

Esimerkki 2.

Työnantaja teki työntekijän kanssa koulutussopimuksen, jossa koulutuskustannusten pakolliseksi korvausajaksi merkittiin 2 vuotta. 31. maaliskuuta 2015 työntekijä kävi työnantajan kustannuksella koulutuksen, joka maksoi 1 500 zlotya. Samaan aikaan, koska kyseessä oli työpäivä, jolta työntekijällä oli oikeus korvaukseen, palkkio oli 200 PLN. Työnantaja sitoutui myös korvaamaan matkakulut Wrocławista Varsovaan ja takaisin – 300 zlotya. Työnantaja irtisanoi työntekijän kurinpidollisesti 30.9.2016. Työntekijä ei korvaa koulutusvapaan palkkaa ja matkakuluja, koska nämä olivat valinnaisia ​​kustannuksia. Työntekijä on velvollinen korvaamaan koulutuskulut koulutuksen suorittamisen jälkeen työskentelyjaksoon suhteutettuna, eli 375 zlotya.

  • 24 kuukautta - 1500 PLN

  • 6 kuukautta - 375 PLN