Taloudellinen korruptio - mitä korruptio yksityisellä sektorilla ilmenee?

Palvelus

Jokainen meistä tietää mitä korruptio on. Vaikka joku ei pysty antamaan sille määritelmää, hän voisi antaa esimerkkejä siitä. Yhdistämme korruption yleensä poliitikkoihin, jotka "työntävät" tietyn teon sopivalla summalla, virkamiehiin, jotka myöntävät tarvittavan luvan taloudellisen edun saamiseksi, tai lääkäreihin, jotka lähettävät potilaan leikkaukseen aikaisemmin lahjaa varten. pöytä". Kaikki mainitut tapaukset ovat esimerkkejä julkisesta korruptiosta, jossa virkamies käyttää asemaansa väärin vastineeksi asianmukaisista taloudellisista eduista. Yksityisellä sektorilla on kuitenkin myös korruption kaltainen ilmiö, ns taloudellinen korruptio. Maan taloudellisen tilanteen kannalta se on yhtä vaarallista ja ei-toivottavaa kuin julkinen lahjonta. Mitä taloudellinen korruptio oikein on? Miten se ilmenee? Mikä on sen riski? Vastaamme näihin kysymyksiin tässä artikkelissa.

Yksityisellä sektorilla esiintyvä korruptioilmiö on niin sanottu taloudellinen korruptio tai yrityskorruptio. Vaikka lahjontaa on vaikeampi määritellä, tulkita tai lopulta havaita, yritystoiminnan lahjonta on rikos ja voi johtaa siihen, että tekijät tuomitaan vankeuteen jopa 8 vuodeksi. Tätä lakia säätelee pykälä. Rikoslain (jäljempänä rikoslaki) 296 a §. Jokainen, joka toimii yrityksessä johtotehtävässä tai on työsuhteessa, toimeksiantosopimuksessa tai sopimuksessa tiettyä työtä varten, voidaan tuomita.

Mitä on taloudellinen korruptio?

Taloudellinen korruptio taiteessa.Rikoslain 296 a pykälä määriteltiin johdon lahjontarikokseksi. Tämä on art.:ssa kuvattu erityinen rikostyyppi. Rikoslain 228 ja 229 §:n mukaan tämä rikos, toisin kuin edellä mainitut pykälät, koskee vain yksityistä taloussektoria. Johdon lahjonta voidaan jakaa passiiviseen ja aktiiviseen lahjontaan.

Oikeuskäytännön ja opin mukaan käsitellyllä säännöksellä suojatut tavarat ovat reilun kaupan periaate, mukaan lukien erityisesti reilun kilpailun periaate, yksityisten yritysten sekä tämän yrityksen tarjoamien tavaroiden ja palvelujen ostajien taloudelliset edut. Näin ollen tällä säännöksellä suojellaan sekä taloustoimiin liittyviä abstrakteja yleishyödykkeitä että taloustoimiin osallistuvien henkilökohtaisia ​​ja yksilöllisiä etuja.

Kuka voi olla vastuussa taloudellisesta korruptiosta?

Ihmisten piiri, jotka voivat olla vastuussa taiteessa määrätystä rikoksesta. Rikoslain 296a § on varsin laaja, sillä vastuuseen voi olla kuka tahansa taloudellista toimintaa harjoittavassa organisaatioyksikössä johtoasemassa oleva tai työsuhteessa, toimeksiantosopimuksessa tai sopimuksessa tiettyä tehtävää varten.

Vastuullinen ryhmä on siis taloudellista toimintaa harjoittavan organisaatioyksikön johtohenkilöstö ja henkilöstö. Mutta mikä on mainittu organisaatioyksikkö? Kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yritykset on katsottava yksiköiksi. Toisaalta taloudellisen toiminnan käsite on määritelty 1999/2003. Yrittäjälain 3 §. Tämän säännöksen mukaan taloudellinen toiminta on järjestäytynyttä ansiotoimintaa, jota harjoitetaan omaan lukuun ja jatkuvasti. Samaan aikaan taloudellista toimintaa harjoittavaa organisaatioyksikköä ei voida rinnastaa yrityksen käsitteeseen. Taiteen ainepiiri. Rikoslain 296 a § on laajempi ja voi viitata mihin tahansa taloudellista toimintaa harjoittavaan järjestäytyneeseen rakenteeseen.

Organisaatioyksiköt voivat olla myös yksiköitä, joiden omistajat tai osakkeenomistajat ovat Valtiokonttori tai kuntayksiköt. Jotta heitä voitaisiin pitää rikoslaissa tarkoitettuina yksiköinä, he eivät kuitenkaan voi harjoittaa ainoastaan ​​suvereenia toimintaa, vaan heidän on harjoitettava myös taloudellista toimintaa.

Lahjusrikoksen kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka suorittavat johtotehtävää organisaatioyksikössä tai ovat tämän yksikön palveluksessa työsopimuksen, toimeksiantosopimuksen tai määrättyä työtä koskevan sopimuksen perusteella. Subjektiivinen soveltamisala koskee siis kaikkia tietyn yksikön työntekijöitä ja kaikkia henkilöitä, jotka tekevät yhteistyötä tietyn yksikön kanssa. Tällä hetkellä toimeksiantosopimustyötä on melko vaikea tulkita. Jos tämä sopimus jätettäisiin pois rikoksen kuvauksesta, näyttäisi siltä, ​​että tämäntyyppisen sopimuksen perusteella työskentelevät ihmiset jäisivät subjektiivisen piirin ulkopuolelle. Samankaltainen lähestymistapa koskee myös muita siviilioikeudellisia sopimuksia - doktriini herättää ääniä, että jos edustussopimus ei kuulu 1 artiklan soveltamisalaan. Rikoslain 296 a §:n mukaan samoin pitäisi tapahtua myös mm. rakennusurakka, huolintasopimus tai varastointisopimus. Tässä oikeuskäytäntö kuitenkin meni päinvastaiseen suuntaan. Korkein oikeus päätti, että nimettyjen sopimusten osalta, jotka on kuvattu siviililaissa (jäljempänä siviililaki) ja ns. Nimeämättömien sopimusten osalta on olennaista, että palveluntarjoaja suorittaa toimeksiantosopimuksen tai erityistehtäväsopimuksen olennaiset osat. Tärkeintä on siis sopimuksen sisältö, ei sen nimi.

Kokonaisuuden johtotehtävä liittyy yrityksen tietyn divisioonan johtamiseen. Se voidaan suorittaa työsuhteen, siviilioikeudellisen sopimuksen, hallintopäätöksen tai jopa tuomioistuimen päätöksen perusteella (esim. On syytä muistaa, että hallintoyksikön puolesta toimintaa harjoittava asianajaja tai asiamies ei ole 1999/2004 säännön alainen. Rikoslain 296a §:n mukaan valtakirjat suorittavat tahdonilmaisujen antamisesta huolimatta vain edustajatehtävän, eikä heillä ole johtamisominaisuuksia. Siten johtotehtävää ei voida rinnastaa edustavaan ulkoiseen kokonaisuuteen. Johtaminen on sisäistä valtaa - se on yrityksen tietyn divisioonan tai ihmisryhmän johtamista, joka voidaan yhdistää edustusoikeuteen. Näin ollen tätä tehtävää voivat hoitaa johtajat, toimitusjohtajat, johtokunnan jäsenet, pääkirjanpitäjät, osastopäälliköt sekä selvitysmiehet tai pesänhoitajat.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Mikä on taloudellisen korruption rikoksen luonne?

Jotta korruptiota voitaisiin pitää johtajien lahjontarikoksena, sen on oltava tarkoituksellista. Ne voidaan tehdä suoraan tai mahdollisella tarkoituksella. Jos halutaan puhua passiivisesta korruptiosta, sen tekijän on sisällettävä tietonsa edun vastaanottamisesta tai sen lupauksesta, lisäksi tämän tietoisuuden tulee sisältää vastavuoroisuussuhde ja lopuksi se tosiasia, että korruptio on käyttänyt väärin oikeuksiaan. Tekijän tulee aiheuttaa vahinkoa yritykselle tai muulle ulkopuoliselle taholle. Aktiivisen korruption tapauksessa tekijän tietoisuus korruptoituneesta ammatillisesta asemasta ja sen vaikutuksista organisaatioyksikön mekanismeihin on erityisen tärkeää.

Millaista toimintaa pitäisi pitää rikollisena tekona?

Käsiteltävänä olevan säännöksen mukaan taloudellisen tai henkilökohtaisen edun tai sen lupauksen hyväksyminen on rikollista. Tämän edun hyväksyminen tapahtuu vastineeksi myönnetyn toimivallan väärinkäytöstä tai vastaanottajalle kuuluvan velvollisuuden laiminlyönnistä. Lisäksi tämä toimenpide voi (ei tarvitse) aiheuttaa omaisuusvahinkoa tietylle taholle tai se voi olla vilpillistä kilpailua tai ei-hyväksyttävää etusijaa tavaroiden, palvelujen tai etujen ostajan tai vastaanottajan eduksi. Näin ollen kaikki rahasumman tai lahjan lahjoittamiseen liittyvä toiminta ei ole korruptiota. Toimeksisaajan kiitoksena antaman pienen lahjan ottamista vastaan, eikä vastineeksi tietyn toiminnan suorittamisesta tai nopeuttamisesta osana sen oikeuksien väärinkäyttöä, ei todellakaan voida pitää lahjona.

On syytä korostaa, että rikosoikeudellinen vastuu ei riipu rikoksentekijän erityisistä toimista. Rikos tehdään myös tilanteessa, jossa tekijä on sitoutunut ilmoitettuihin tekoihin, vaikka hän ei niitä tehnyt. Tekijän hyväksikäytöistä saatavat edut puolestaan ​​voidaan ottaa vastaan ​​sekä ennen rikoksen suorittamista että sen jälkeen.

Jotta rikos tapahtuisi, rikoksentekijän käyttäytymisen ei tarvitse aiheuttaa vahinkoa tietyn yksikön omaisuudelle. Tämä johtuu siitä, että korruptiorikokseksi tulee myös käyttäytyminen, joka huolimatta siitä, että se on hyödyttänyt yritystä, on loukannut reilun kilpailun periaatetta. Art. Vilpillisen kilpailun torjumisesta annetun lain 3 §:n mukaan vilpillinen kilpailu on lain tai moraalin vastaista toimintaa, jos se uhkaa tai loukkaa toisen yrittäjän tai asiakkaan etua. Vilpillisen kilpailun teot ovat erityisesti:
- yrityksen harhaanjohtava nimitys,
- tavaroiden tai palvelujen maantieteellisen alkuperän väärä tai vilpillinen maininta,
- tavaroiden tai palvelujen harhaanjohtava nimitys,
- liikesalaisuuden rikkominen,
- kannustaa irtisanomaan tai laiminlyömään sopimuksen,
- tuotteiden jäljitelmät,
- kunnianloukkaus tai epäreilu ylistys,
- markkinoille pääsyn estäminen,
- julkisessa virassa olevan henkilön lahjonta,
- epäreilua tai kiellettyä mainontaa,
- lumivyörymyyntijärjestelmän järjestäminen,
- toiminnan johtaminen tai järjestäminen konsortiojärjestelmässä.

Aineellisten ja henkilökohtaisten etujen käsite

Lahjontarikoksesta rangaistuksen tyypistä ja määrästä johtuen on tärkeä käsitys edusta, jonka tekijä sai tai hänen piti saada vastineeksi ammatillisen pätevyyden väärinkäytöstä.

Omaisuusetu on mikä tahansa omaisuuserä, joka voi koostua varojen lisäyksestä tai velkojen vähenemisestä. Omaisuusedulla tulee olla mitattavissa oleva taloudellinen arvo. Se voi siis olla tietyn arvoinen asia, etu tai omistusoikeus. Henkilökohtainen hyöty puolestaan ​​on mikä tahansa voitto, tiettyjen arvojen lisääminen tai tiettyjen ei-rahallisten haittojen vähentäminen. Tämän edun on oltava ilkeä ja laiton. Tällainen käytös ei ole kohteliasta tekoa, esimerkiksi avun lupaamista hyväntekeväisyyspallon järjestämisessä. Siksi on otettava huomioon, että sen, onko kyseessä taloudellinen vai henkilökohtainen etu, määrää se, onko tietyllä edulla taloudellista arvoa ja voidaanko se muuntaa rahaksi.

Mikä on korruption riski liiketoiminnassa?

Pääsääntöisesti taloudellisesta korruptiosta tuomitaan vankeutta 3 kuukaudesta 5 vuoteen. Toisaalta, jos organisaatioyksikölle aiheutunut vahinko on merkittävä (esim. johtajan epärehellisen toiminnan seurauksena yritys menetti 200 000 zlotya), rangaistus voi nousta jopa 8 vuoden vankeuteen - tämä on ns. pätevä rikostyyppi.

Taiteen tarjoaminen. Rikoslain 296a §:n 3 momentissa säädetään myös ns vähäisemmät tapaukset, joissa rangaistus määrätään lievemmässä muodossa. Laki ei määrittele "pienen tapaturman" käsitettä, mutta on tunnustettava, että kyseessä on triviaalimmasta käytöksestä, jolla on vähän (ei merkityksetöntä) sosiaalista haitallisuutta.

Varsin erityinen poikkeus käsitellyssä säännöksessä on 5 §, jonka mukaan lahjuksen antanut tai luvannut ei ole rangaistavaa ja toinen osapuoli otti lahjuksen tai tarjouksen ja ilmoitti tästä sitten poliisille tai syyttäjälle. ennen kuin nimetyt viranomaiset saivat siitä tiedon. On syytä muistaa, että tämä poikkeus koskee vain rikoksentekijää, joka antoi tai lupasi maksaa lahjuksen. Lahjuksen pyytänyt tai vastaanottanut henkilö on aina rangaistava rangaistuksella.

Taloudellinen korruptio - yhteenveto

Korruptio ei ole vain julkisen sektorin ilmiö. Myös yksityisellä sektorilla voimme kohdata käyttäytymistä, joka tulisi määritellä taloudelliseksi tai yrityslahjukseksi. Lisäksi taloudellinen korruptio voi olla yhtä vaarallista kuin julkinen korruptio, ja sanktiot ovat yhtä korkeat.

Jotta yrityskorruptiosta voidaan puhua, kiellettyyn toimintaan on kuitenkin ryhdyttävä §:n nojalla. Rikoslain 296a §:n mukaiset yhteisöt - yhtiön johto tai sen työsuhteen, toimeksiannon tai erityistehtäväsopimuksen perusteella palkatut työntekijät. Lisäksi tämän toiminnan on oltava tarkoituksellista ja sille on tunnusomaista suuri sosiaalinen haitallisuus - eikä sen tarvitse johtaa taloudellisen yksikön omaisuuden vahingoittumiseen. Tärkeää on myös se, että rikoksentekijää, joka lahjuksen maksamisen tai lupauksensa jälkeen ilmoittaa lainvalvontaviranomaisille, ei joudu vastuuseen. Lahjuksen vaativa tai vastaanottava tekijä on kuitenkin rangaistuksenalainen joka tapauksessa.