Kiistanalainen kauppavero

Palveluvero

Vähittäismyyntiverosta 6.7.2016 annetulla lailla otettiin käyttöön uusi verotyyppi, joka tunnetaan nimellä kauppavero tai vähittäismyyntivero. Kuitenkin ns kauppavero herättää epäilyksiä etenkin pandemiatilanteeseen liittyvien kaupan rajoitusten aikakaudella.

Lainsäätäjän kaupallista veroa suunniteltaessa oletettiin, että vähittäismyynti olisi tavaroiden myyntiä kuluttajille Puolan tasavallan alueella osana myyjän liiketoimintaa tiloissa tehdyn sopimuksen perusteella. yrityksen toimitilojen ulkopuolella tehdyn sopimuksen perusteella myös silloin, kun tavaran myyntiin liittyy palvelu.

Vähittäismyyntiveron alainen on vain tavaroiden myynti, joten laki ei koske palveluiden myyntiä. Vain jos tavaroiden maksua vastaan ​​tapahtuvaan myyntiin liittyy palvelun tarjoaminen, tätä palvelua pidetään laissa tarkoitettuna verollisena vähittäismyyntinä (vähittäismyyntiverosta vuonna 2016 annetun lain 3 §:n 5 momentin ensimmäinen luetelmakohta). ).

Artiklan sisältämän lakisääteisen määritelmän mukaisesti. Vähittäismyyntiverosta vuonna 2016 annetun lain 3 momentin 6 momentin mukaan aina kun laissa viitataan tavaraan, se on ymmärrettävä irtaimeksi tavaraksi tai sen osaksi. Yleisesti kansalaistotuuden pohjalta toimivan kaksijakoisen asiajaon mukaan irtainta tavaraa ovat kaikki aineelliset esineet, jotka eivät ole kiinteistöjä.

Annetun lain mukaan veronmaksajina ovat vähittäiskauppiaat ja verotuksen kohteena on vähittäismyyntitulot.

Veropohja on tietyn kuukauden aikana saavutettu yli 17 000 000 PLN vähittäismyyntitulojen ylijäämä. Verovelvoite syntyy, kun tietyn kuukauden tulot ylittävät 17 000 000 zlotya, ja se koskee tuloja, jotka ylittävät tuosta hetkestä kuukauden loppuun. On olemassa kaksi veroasteikkoa: 0,8 % veropohjasta - siinä osassa, jossa veropohja ei ylitä 170 000 000 zlotya ja 1,4 % veropohjan ylittävästä osasta 170 000 000 zlotya - siinä osassa, jossa veropohja ylittää määrä 170 000 000 PLN.

Veronkannon keskeyttäminen

Vähittäismyyntiveroa ei ole toistaiseksi peritty huolimatta siitä, että itse laki tuli voimaan vuonna 2016 Euroopan komission (EY) estämisen vuoksi valtiontukisääntöjen rikkomisesta johtuvan väitteen vuoksi - 31. joulukuuta asti. , 2020.

On syytä selventää, että Euroopan komissio teki päätöksen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisesta 11 artiklan mukaisesti. 108 sek. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 2 artiklan yhteydessä vitsi. 4 sek. 13. heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 4 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan mukaisesti. Tämä päätös liittyi myös ns keskeytysmääräys. Puola valitti yllä olevasta päätöksestä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen. Euroopan unionin yleinen tuomioistuin antoi 16. toukokuuta 2019 tuomion, joka koski Puolan hallituksen kantelua komission päätöksestä. Annetun tuomion mukaan komission päätös oli pätemätön ja Puolalla on oikeus ottaa käyttöön uusi vero. Siitä huolimatta komissio valitti tuomiosta, ja asia oli vireillä EU:n tuomioistuimessa.

Vuonna 2020 Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies antoi Puolan tasavalta vastaan ​​Euroopan komissio lausunnon, jonka mukaan vähittäismyyntivero ei riko Euroopan unionin oikeutta. Nyt tuomiota ei ole vielä annettu, mutta toimijat spekuloivat aiemmat tapaukset huomioon ottaen, että tuomioistuin ilmaisee saman kannan kuin oikeusasiamies.

Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion vaikutus

Tuomioon liittyvistä spekulaatioista käsiteltäessä on syytä huomauttaa, että mikäli tuomioistuin toteaa, että vähittäismyyntivero ei riko EU:n lainsäädäntöä, on mahdollista, että vähittäiskaupan alalla toimivat yrittäjät joutuvat maksamaan veroa. Tällainen näkemys on erittäin todennäköinen, sillä valtiovarainministeriö ei tee töitä, jotka tähtäävät vähittäiskaupan veronkannon lykkäyksen jatkamiseen. Ei myöskään ole tietoa, että sejmille esitettäisiin esityksiä tähän asti lykätyn veron voimaantulon lykkäämisestä.

Epidemia ja vähittäiskaupan vero

Se, että koko marraskuun 2020. Suurin osa myymälöistä oli kiinni, ja asiakkaita on avaamisen jälkeen huomattavasti normaalia vähemmän koronavirusepidemian vuoksi, mikä vaikuttaa olennaisesti yrittäjien tuloihin. SARS-CoV-2-koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin vuoksi vähittäiskauppaveron alaisten myymälöiden kannattavuus on laskenut selvästi. Siksi ekonomistit ehdottavat päätöksen muuttamista ja elinkeinoveron voimaantulopäivän lykkäämistä. Korostetaan, että sen käyttöönotolla epidemian aikaan voi olla kielteisiä seurauksia asiakkaille ja puolalaisille toimittajille. Tämä saattaa liittyä vähittäismyyntihintojen nousuun. Muita elinkeinoveron käynnistämisen uhkia COVID-19-pandemian aiheuttaman kriisin aikana ovat työpaikkojen tuhoutuminen, investointien väheneminen, mahdollisuus palvella vähemmän asiakkaita kuin ennen pandemiaa.

Nykyinen todellisuus ei kannata kauppaveron käyttöönottoa. Vähittäismyyntiveron käyttöönotto talouden taantuman olosuhteissa aiheuttaa liiallisen hankkeiden kannattavuuden laskun ja ennen kaikkea voi johtaa monien yrittäjien konkurssiin.

Yrittäjät itse vastustavat kauppaveron käyttöönottoa vuodesta 2021 alkaen, ja tätä kantaa tukevat monet järjestöt ja taloustieteilijät. Kaupan ja talouden tietämyksen ja kokemuksen omaavien ihmisten vaatimukset edistävät tarpeellista verojärjestelmän muutosta. Ehdotuksia ovat tällä hetkellä kotiutusverojen alentaminen mahdollisten investointien tekemiseksi, nopeampi veronpalautus sekä vähittäismyyntiveron asteittainen poistaminen.

Oikeusperusta:

  • Laki, annettu 6.7.2016, vähittäismyyntiverosta, Journal of Laws 2020.1293, ts.
  • Asetus, annettu 18.10.2016, vähittäismyyntiveron kantamisesta luopumisesta (Lakilehti, kohta 1723).

  • Laki 15.11.2016 vähittäismyyntiverosta annetun lain muuttamisesta (Lakilehti, kohta 2099).

  • Laki, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, vähittäismyyntiverosta annetun lain muuttamisesta (Lakilehti, kohta 2178).

  • Laki, annettu 22 päivänä marraskuuta 2018, vähittäismyyntiverosta annetun lain muuttamisesta (Lakilehti, kohta 2402).

  • Laki, annettu 12.12.2019, vähittäismyyntiverolain muuttamisesta, Lait 2019.2497.

"Tak Prawnikin" tiimin laatima materiaali.

Tuotemerkin "Tak Prawnik" omistaja on BZ Group Sp. z o.o.