Arvonlisäveron palautustarpeet ja osto avustuksesta

Palveluvero

Yrittäjillä on yritystä perustaessaan tai kehittäessään ongelmia ulkoisen rahoituksen saamisessa (lainat, leasing jne.). Käytännössä ratkaisu yllä olevaan ongelmaan voi olla tuen saaminen. Tuen saaminen mahdollistaa investointikustannusten minimoimisen. Palautuksen saamisessa veronmaksajilla on usein ongelmia sen selvittämisessä. Vaatiiko omaisuuden osto avustuksista saaduilla varoilla arvonlisäveron palautusta? Katsotaanpa se!

Tuet – mistä saamme?

Suurin tukivalikoima on mikro-, pien- ja keskisuurille yrityksille. Niitä on tuettu ensisijaisesti yksittäisten maakuntien alueohjelmissa, mutta myös Älykkään kehitysohjelman ja Itä-Puolan ohjelmissa. Lisäksi työttömät voivat poikkeuksetta hakea yrityksen perustamiseen tukea, jota ei palauteta. Yksittäinen tuki saa olla enintään kuusi kertaa keskipalkka. Rahoitusta tulee hakea paikallisista, kuntien työvoimatoimistoista.

Oikeus ostojen arvonlisäveron vähennykseen

Art. 86 sek. Tavara- ja palveluverosta 11 päivänä maaliskuuta 2004 annetun lain, jäljempänä arvonlisäverolaki, 1 §:n 1 momentin mukaan siltä osin kuin tavaroita ja palveluita käytetään verollisen toiminnan harjoittamiseen, 1 momentissa tarkoitettu verovelvollinen. Lain 15 §:n mukaan, on oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä, jollei 15 §:stä muuta johdu. 114, art. 119 kohta. 4, art. 120 kohta 17 ja 19 sekä artikkeli. 124.

Art. 86 sek. Arvonlisäverolain 2 momentin 1 momentin mukaan ostoihin sisältyvän veron määrä on niiden verojen summa, jotka johtuvat verovelvollisen saamista laskuista:

  1. tavaroiden ja palveluiden osto,

  2. suorittaa maksun kokonaan tai osittain ennen tavaran ostamista tai palvelun tarjoamista.

Tästä seuraa, että oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä myönnetään, kun tietyt ehdot täyttyvät, eli vähennyksen tekee arvonlisäveron maksaja ja veron kohteena olevat tavarat ja palvelut ovat käytetään verollisten toimintojen suorittamiseen, eli sellaisiin, jotka johtavat maksettavan veron määrittämiseen (verovelan syntymiseen).

Lisäksi on korostettava, että lainsäätäjä on luonut verovelvolliselle oikeuden vähentää ostoihin sisältyvä vero kokonaan tai osittain, jos hän täyttää molemmat pykälästä johtuvat myönteiset ehdot. 86 sek. arvonlisäverolain 1 §:ssä tarkoitettujen negatiivisten edellytysten puuttuminen. 88 lain. Tämä säännös sisältää luettelon poikkeuksista, jotka estävät verovelvolliselta oikeuden alentaa maksettavaa veroa ostoihin sisältyvän veron määrällä.

Yksi tällaisista rajoituksista on esitetty 11 artiklassa. 88 sek. arvonlisäverolain 3a 2 momentti, jonka mukaan ne eivät ole perusta myyntiveron alennukselle ja veroeron palautukselle tai ostoihin sisältyvän verolaskun palauttamiselle siinä tapauksessa, että laskulla todistettu liiketoimi ei ole veronalaista. verotetaan tai on vapautettu verosta.

arvonlisäveron maksaja

Art. 15 sek. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan verovelvollisia ovat oikeushenkilöt, organisaatioyksiköt, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä, sekä luonnollinen henkilö, joka harjoittaa itsenäisesti 1 momentissa tarkoitettua taloudellista toimintaa. 2, riippumatta tällaisen toiminnan tarkoituksesta tai tuloksesta. Taloudellinen toiminta - art. 15 sek. Arvonlisäverolain 2 § - kattaa kaiken tuottajien, kauppiaiden tai palveluntarjoajien, mukaan lukien luonnonvarojen hankkijat ja viljelijät, toiminnan sekä freelance-toiminnan. Taloudellinen toiminta sisältää erityisesti toiminnan, joka koostuu tavaroiden tai aineettomien hyödykkeiden jatkuvasta käytöstä kaupallisiin tarkoituksiin.

Art. 15 sek. arvonlisäverolain 6 §:n mukaan - viranomaisia ​​ja näitä toimielimiä palvelevia virastoja ei pidetä verovelvollisina niissä erillisissä säännöksissä asetettujen tehtävien piirissä, joiden täytäntöönpanoa varten ne on perustettu, lukuun ottamatta viranomaisilla harjoitettavaa toimintaa. tehtyjen siviilioikeudellisten sopimusten perusteella.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Työvoimatoimiston apuraha ja ALV-palautustarve

Kuten edellä on jo osoitettu, yhä useammat aloittavat yrittäjät käyttävät työvoimatoimiston ei-palautettavaa tukea. Edellä mainitun tuen saa helposti, eikä sitä myöskään tarvitse palauttaa (tietyin ehdoin). Lisäksi yrittäjät käyttävät työvoimatoimiston tukia uusien työpaikkojen hankkimiseen. Arvonlisäverolaissa ei ole säännöksiä, jotka olisivat asettaneet investointihankintojen arvonlisäveron vähennysoikeuden riippuvaiseksi rahoituslähteestä. Siten siinä tapauksessa, että hankinta on rahoitettu avustuksilla, sovelletaan edellä mainittua pykälässä tarkoitettua määräystä. 86 sek. arvonlisäverolain 1 §. Yhteenvetona voidaan todeta, että sillä ei ole väliä, miten investointihankinta on rahoitettu, olipa kyseessä tuki, laina tai omat varat.

Esimerkki 1.

Veronmaksaja sai työvoimatoimistolta avustusta käyttöomaisuuden hankintaan (laitepalautus). Käyttöomaisuuden hankintahinta oli 200 000 zlotya netto ja arvonlisävero 46 000 zlotya. Verovelvollinen vähensi arvonlisäveron JPK_V7-tiedostossa. Työvoimatoimisto haluaa kaluston palautuksen yhteydessä verovelvollisen palauttavan myös arvonlisäveron. Hyvityksen määrä on brutto. Onko yllä oleva valtion viranomaisen menettely oikein?

Analysoidussa tapauksessa aktiivinen arvonlisäverovelvollinen, joka oikeutensa perusteella on vähentänyt palautuksella rahoitettujen tavaroiden ja palvelujen ostoista perittävän ostoihin sisältyvän veron, on velvollinen palauttamaan työvoimatoimistolle arvonlisäveron, joka vastaa yhteisrahoitusta. vastaanotettu (tässä tapauksessa kaikki ostokset hyvitetään).

Yllä oleva johtuu § 8 sek. Perhe-, työ- ja sosiaaliministerin määräyksen 14.7.2017 työpaikan varuste- tai jälkiasennuskustannusten korvaamisesta työrahastosta ja rahoituksen myöntämisestä yrityksen perustamiseen 14.7.2017 annetun määräyksen 5 kohta (Lakilehti 2017, kohta 1380). Tämän säännöksen mukaan yhteisrahoitussopimukseen tulee sisältyä velvollisuus palauttaa arvonlisäverolain mukaisesti vähennetty tai palautettu ostettujen tavaroiden ja palvelujen ostoihin liittyvät verot osana myönnettyä yhteisrahoitusta. ajanjakso:

  1. yhteisrahoitussopimuksessa määrätty, mutta enintään 90 päivää tavara- ja palveluveroa koskevan veroilmoituksen jättämispäivästä, josta käy ilmi tältä tililtä ostoihin sisältyvän veron määrä - jos ilmoitus tietystä tilikaudesta näyttää toimistoveroon maksettavan veron määrän tai seuraavalle tilikaudelle siirrettävän määrän,

  2. 30 päivää siitä päivästä, jona verovirasto palauttaa veron työttömältä, IVY-tutkinnon suorittaneelta, KIS-tutkinnon suorittaneelta tai huoltajalta - jos arvonlisäveroilmoitus, joka osoittaa tältä tililtä maksetun veron määrän, tietyltä tilikaudelta tulossumma takaisinmaksuun.

Esimerkki 2.

Veronmaksaja osti käyttöomaisuuden 200 000 zlotylla. Tällä kertaa osto oli kuitenkin yhteisön sisäistä tavarahankintaa. Tällaisessa tilanteessa veronmaksaja näytti JPK_V7-tiedostossa sekä lähtöarvonlisäveron että ostoihin sisältyvän arvonlisäveron. Samalla hän teki sopimuksen työvoimatoimiston kanssa kaluston korvaamisesta. Veronmaksaja sai työvoimatoimistolta palautuksen käyttöomaisuuden ostosta (bruttopalautus). Eikö hänen tarvitse palauttaa arvonlisäveroa tässä tapauksessa?

Kuten edellä on jo todettu, arvonlisäverovelvollisen on palautettava vero ostaessaan bruttopalautuksilla rahoitetun käyttöomaisuuden. Meidän tapauksessamme se veloitti arvonlisäveron ja vähensi sen. Näin ollen vero oli veroneutraali.

Analysoidussa tapauksessa arvonlisäveron palautus on tarpeen. Veronmaksaja sai ostetun käyttöomaisuuden bruttopalautuksen (sisältäen arvonlisäveron määrän) yhteisöverolain nojalla. Jos tavara- ja palveluveroa ei palauteta, aktiivinen arvonlisäveronmaksaja saisi kaksinkertaisen edun. Ensimmäinen etu on mahdollisuus maksaa JPK_V7-tiedostossa verovelvollisen perimä vero samassa määrässä kuin ostoihin sisältyvä vero. Toinen etu on, että vero palautetaan julkisista varoista.