Ulosottomiehellä on oikeus ottaa haltuunsa asiat, jotka eivät kuulu velalliselle - tarkista milloin

Palvelus

Täytäntöönpanomenettelyjä ja erityisesti esineiden takavarikointia suorittavien ulosottomiesten toimivaltaa on säännelty siten, että usein epäilemme lainsäätäjän rationaalisuutta. No, ulosottomiehellä on oikeus ottaa haltuunsa asioita, jotka eivät kuulu velalliselle, mutta ovat hänen hallinnassaan. Lisäksi ulosottomiehen velallisen omaisuudeksi tunnustamien asioiden periminen osoittautuu piinaksi.

Ulosottomiehellä on oikeus takavarikoida esineitä, jotka eivät kuulu velalliselle vuokraamalla velalliselle kuuluvan asunnon

Säännösten sisältö huomioon ottaen yksityisomistajien asuntojen vuokralaisten tulee olla erityisen huolellisia. Se, että velallisen asunnon omistaja ei ole rekisteröitynä tai asuu siinä, ei estä ulosottomieheltä oikeutta takavarikoida velallisen asunnossa olevaa irtainta omaisuutta. Tämä oikeus johtuu Art. Siviiliprosessilain (jäljempänä siviiliprosessilaki) 845 §, jonka mukaan ulosottomies voi takavarikoida velallisen irtaimen omaisuuden, joka on hänen hallussaan tai velkojan itsensä hallussa, joka määräsi täytäntöönpanon.

Huomio!

Jos velallisen irtain omaisuus on kolmannen hallussa, ulosottomies saa takavarikoida sen vain, jos kolmas suostuu tai myöntää, että irtain omaisuus on velallisen omaisuutta.

Tällaisissa tilanteissa ulosottomiehet kuitenkin tulkitsevat säännöksiä siten, että koska velallinen on asunnon omistaja, hän luonnollisesti hallitsee kyseisessä asunnossa olevaa irtainta omaisuutta. Tämä on kuitenkin väärin sovellettu olettamus. Koska velallinen on luovuttanut vuokralaisen asunnon, on katsottava, että vuokralainen hallitsee asunnossa olevaa irtainta omaisuutta, joten ulosottomiehellä tulisi olla oikeus takavarikoida vain ne, jotka vuokralainen myöntää olevan velallisen omaisuutta.

Kaikki riippuu kuitenkin siitä, onko velkoja ilmoittanut vuokra-asunnon velallisen asuinpaikaksi. Ulosottomies on velkojan jättämän hakemuksen sisältöön sitoutunut. Jos tällainen seikka tapahtui, ulosottomies ns kenttätoiminta voi viedä tässä asunnossa sijaitsevan irtain omaisuuden. On syytä korostaa, että ulosottomies ei tarkasta tavaroiden omistusoikeutta, vaan ainoastaan ​​toteaa niiden olevan velallisen asunnossa.

Vuokralainen voi pyytää ulosottomiestä tekemään takavarikointipöytäkirjaan merkinnän, että takavarikoidut tavarat ovat hänen omaisuuttaan. Tämä ei kuitenkaan vapauta asioita automaattisesti täytäntöönpanosta.

Ulosottomiehellä on oikeus takavarikoida velallisen irtainta omaisuutta

Kuten edellä on todettu, ulosottomies ei tarkasta, onko velallisen omistama irtain omaisuus hänen omaisuuttaan. Kuten säännöksistä selvästi ilmenee, ulosottomiehen kannalta on tärkeää jo se, että omaisuus on velallisen hallussa.

Tästä seuraa, että ulosottomiehellä on oikeus takavarikoida velallisen asunnossa olevat tavarat, jotka eivät kuulu hänelle. Koska velallisen oma hallussapito on tärkeää, on mahdollista takavarikoida jopa lainattu auto, kannettava tietokone tai polkupyörä ja tällainen ulosottomiehen toiminta on laillista. Näin ollen on myös mahdollista, että ulosottomies takavarikoi ajoneuvoja vuokranantajana toimivan velallisen autotallissa. Vuokra- tai leasingsopimuksilla ei silloin ole merkitystä ulosottomiehen oikeuksien kannalta.

Ulosottomies ei ole tuomioistuin, hän ei päätä täytäntöönpanon oikeudenmukaisuudesta tai laillisuudesta, ei voi suorittaa todistelua eikä tee asiallisia arvioita. Kun se käyttää irtainta omaisuutta, se ei tutki, onko se velallisen vai muun henkilön omistuksessa. Ulosottomiehellä on oikeus ottaa haltuunsa velallisen omaisuus esimerkiksi silloin, kun velallinen ajaa anoppilleen, ystävälleen tai vaikka leasingyhtiölle kuuluvalla autolla. Se johtuu suoraan oikeudellista täytäntöönpanoa koskevista säännöksistä - selittää Monika Janus, Wrocławin ulosottomieskamarin tiedottaja.

Ulosottomies voi ottaa vastaan ​​asioita, jotka eivät kuulu velalliselle - täytäntöönpanon vastainen toiminta

Kolmannet, jotka joutuvat johonkin edellä kuvatuista tilanteista, valitsevat väärän ratkaisun ja päättävät valittaa ulosottomiehen toiminnasta vedoten takavarikoidun esineen omistukseensa. Tällainen toiminta johtaa asian menettämiseen.

Asianmukainen toimenpide tämäntyyppisissä tilanteissa on täytäntöönpanon vastainen toimenpide, joka perustuu 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen asetukseen. 841 siviiliprosessilain, joka tunnetaan myös nimellä interventio.

Tärkeä!

Kolmas voi kanteella pyytää takavarikoidun esineen vapauttamista täytäntöönpanosta, jos häntä vastaan ​​kohdistettu täytäntöönpano loukkaa kolmannen oikeuksia.

On syytä korostaa, että kolmannen osapuolen oikeuksia loukataan vain, jos kolmas osapuoli on ulosottomiehen takavarikoiman omaisuuden omistaja.

Yhteiseen tuomioistuimeen nostetaan väliintulokanne sekä todisteet kiinteistön omistajasta. Tässä tapauksessa yrittäjillä on hieman helpompi tehtävä, koska yleensä heillä on ostotositteet ALV-laskun muodossa. Henkilöillä, jotka eivät harjoita yritystä tai toimivat, mutta joilla ei ole ALV-laskua, todisteena voi olla kuitti ja tiliote, jos maksu on suoritettu maksukortilla. Tällaisten todisteiden puuttuessa on vielä viitattava todistajiin.

Kanteen nostamisen määräaika on yksi kuukausi siitä päivästä, jona tavaran takavarikointi on saatu tietää. Jos määräaikaa ei noudateta, tuomioistuin hylkää kanteen, eikä määräaikaa voida palauttaa, joten sen ylittämisen syyllä ei ole merkitystä.

Toinen asia on velkojan haastaminen vapauttamaan takavarikoitu omaisuus täytäntöönpanosta. Velkoja toimii tässä vastaajana. Haaste on toimitettava kirjallisesti kirjattuna kirjeenä, joka on todiste haasteesta ja sillä on merkitystä väliintulomenettelyn kustannusten korvaamista koskevan vaatimuksen kannalta. Mikäli velkoja ei saisi haastetta, menettelyn vaiheet alkaisivat ja velkoja tunnustaisi vaatimuksen 14 artiklan mukaisesti. Siviiliprosessilain 101 §:n mukaan hänellä olisi oikeus saada korvaus oikeudenkäyntikuluista riippumatta asian tuloksesta.

Kuvattu toimenpide on valitettavasti ainoa mahdollinen tapa saada takaisin ei-velalliselle kuuluvia ja ulosottomiehen takavarikoimia asioita.Tästä syystä on syytä korostaa, että velkojan kutsuminen vapauttamaan takavarikoitu esine täytäntöönpanosta on tapahduttava mahdollisimman pian, jotta velkoja voi vastata haasteeseen siten, ettei se jätä kuukausittaista määräaikaa vastaan. - täytäntöönpanotoimet. Muutoin kolmannella ei ole muuta mahdollisuutta saada ulosottomiehen takavarikoimaa omaisuuttaan pakolla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että ulosottomiehellä on oikeus ottaa haltuunsa asiat, jotka eivät kuulu velalliselle, mikä vaikka vaikuttaakin lain vastaiselta teolta, on silti varsin laillista. Yleisin reaktio ihmisiltä, ​​joiden omistusoikeutta ulosottomies loukkaa, on tehdä valitus ulosottomiehen toiminnasta, mikä on sopimaton toimenpide. Tällainen henkilö voi hyödyntää täytäntöönpanon vastaista toimintaa eli väliintuloa ja muistaa vaatia velkojaa vapauttamaan takavarikoitu omaisuus täytäntöönpanosta säilyttäen samalla yhden kuukauden määräajan kanteen nostamiseen.