Laskun CN-koodit – ovatko ne tarpeellisia?

Verkkosivusto

1.11.2019 lain säännökset uuden arvonlisäverokantojen matriisin käyttöönottamisesta tulivat voimaan, mutta sen soveltaminen on mahdollista vasta 1.7.2020 alkaen. Sen avulla veronmaksaja valitsee myymilleen tavaroille tai palveluille oikean arvonlisäverokannan. Siksi artikkelissa analysoimme, onko tarpeen sisällyttää CN-koodit myyntilaskuun.

Uusi arvonlisäverokantojen matriisi - mitä sinun pitäisi tietää siitä?

Tällä hetkellä arvonlisäverokantajärjestelmä perustuu vuoden 2008 PKWiU:hun. Se on laaja ja monimutkainen johtuen siitä, että liitteissä on luettelo alennettujen verokantojen alaisista tavaroista, sekä lukuisista poikkeuksista PKWiU-ryhmittymistä (ex). Lisäksi tällainen järjestelmä on puutteellinen, koska saadut Tilastokeskuksen antamat luokittelulausunnot eivät sido veroviranomaisia.

Kuitenkin, kuten edellä mainittiin, 1.11.2019 alkaen astuivat voimaan uudet arvonlisäverokantoja koskevat määräykset ja tarkemmin sanottuna verokantamatriisin käyttöön ottavat säännökset (mutta ne tulevat voimaan vasta 1.7.2020 alkaen). Tämä muutos määrättiin tariffi- ja tilastonimikkeistöstä sekä yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 annetusta neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 2658/87. Marraskuusta 2019 alkaen alennettua arvonlisäveroa sovelletaan kirjajulkaisuihin, nuotteihin, karttoihin ja lehtijulkaisuihin. Uusi ALV-matriisi, joka tunnetaan nimellä Combined Nomenclature (lyhenne CN), on jäsennelty tavaraluettelo, jonka avulla tavarat voidaan luokitella kansainvälisen kaupan, EU:n ulkomaankauppatilastojen ja yhteisön sisäisen kaupan tarpeita varten. Yhdistetty nimikkeistö on saatavilla valtiovarainministeriön verkkosivuilla olevasta tariffiselaimesta.

Uuden ALV-matriisin tuntemus on tarpeen muun muassa, jotta voidaan todeta:

  • onko jaettu maksu tarpeen;
  • onko mahdollista soveltaa arvonlisäverovapautusta;
  • kun verovelvollisuus syntyy kyseisistä tavaroista;
  • onko mahdollista soveltaa vapautusta kassarekisteröintivelvollisuudesta.

Veroviranomaista sitovan yhdistetyn nimikkeistön mukaisen oikean arvonlisäverokannan määrittäminen on mahdollista WIS-hakemuksella (sitova verokantatieto). Lisää tästä aiheesta artikkelissa: Binding Rate Information (WIS) – kuka voi lähettää hakemuksen?

Laskun CN-koodit – ovatko ne pakollisia?

Art. 106e kohta. ALV-lain 1 §:n mukaan laskussa tulee olla vähintään:

  • myöntämispäivä;
  • järjestysnumero yhdestä tai useammasta sarjasta, joka yksilöi sen;
  • verovelvollisen ja tavaran tai palvelun ostajan nimet ja sukunimet taikka nimet ja osoitteet;
  • numero, jolla verovelvollinen tunnistetaan verotusta varten;
  • numero, jolla tavaroiden tai palvelujen ostaja tunnistetaan veroa tai arvonlisäveroa varten, jolla hän vastaanotti tavarat tai palvelut;
  • tavaran toimituksen tai toimituksen tai palvelun suorittamisen päättymispäivä taikka maksun vastaanottopäivä, jos se on tapahtunut ennen myyntiä, jos päivämäärä on määritelty ja poikkeaa laskun päivämäärästä;
  • tavaroiden tai palvelujen nimi (tyyppi);
  • toimitettujen tavaroiden mitta ja määrä (lukumäärä) tai tarjottujen palvelujen laajuus;
  • tavaran tai palvelun yksikköhinta ilman veroa (nettoyksikköhinta);
  • mahdollisten hinta-alennusten tai hyvitysten määrä, mukaan lukien ennakkomaksualennus, jos niitä ei ole sisällytetty nettoyksikköhintaan;
  • liiketoimen kattamien toimitettujen tavaroiden tai suoritettujen palvelujen arvo ilman veron määrää (nettomyyntiarvo);
  • veroaste;
  • liikevaihdon arvon summa jaettuna yksittäisiin verokantoihin ja verovapaisiin myyntiin;
  • veron määrä nettomyyntiarvon summasta eriteltynä yksittäisiin verokantoihin liittyviin määriin;
  • maksettava kokonaissumma.

Edellä mainitun yhteydessä pykälässä määritellyt tiedot. 106e kohta. ALV-lain 1 pykälä, joka tulee sisällyttää laskuun, ei sisällä CN-koodia pakollisena elementtinä. Veronmaksajat voivat siis vapaasti liittää CN-koodit laskuun omasta tahdostaan, koska näin ostaja voi epäilemättä tarkistaa myyjän soveltaman arvonlisäverokannan.