Milloin urakoitsijan on maksettava sopimussakko?

Palvelus

Mikä on sopimussakko?

Sopimussakko vastaa korvausta. Jos velallinen ei ole täyttänyt velvoitteitaan, täyttänyt ne myöhässä tai suorittanut ne virheellisesti, voidaan vahingonkorvausta vaatia. Sopimussakon maksuvelvollisuus ja sen suuruus voidaan asettaa riippuvaiseksi erityisten olosuhteiden esiintymisestä tai määrätä, että velallisen on maksettava se mahdollisen laiminlyönnin yhteydessä. Tarkista, milloin urakoitsijan on maksettava sopimussakko.

Huomio!

Sopimussakko korvaa korvauksen ja sillä on kannustava ja tukahduttava rooli!

Sopimussakkojen käyttö on hyvin yleistä. Mahdollisuus vaatia sopimussakkoa riippuu vain velvollisen toimimisesta (tai toiminnasta pidättäytymisestä - mikä on myös toimintaa) muodostuvan ei-varallisen velvoitteen syntymisestä.

Perusteet sopimussakon vaatimiselle

Sopimussakon vaatimisen perusteena voi olla vain sopimuslauseke ja sopimussakko voidaan määrätä vain sopimusvelvoitteen laiminlyönnistä tai virheellisestä suorittamisesta edellyttäen, että velvoite on ei-varallinen. Jos palkkio on maksuvelvollinen, hinta, vuokra, osamaksut veloitetaan korkoa.

Sopimussakkoja sovelletaan myös määrättyyn tulokseen johtaviin työtehtäväsopimuksiin tai huolellisen toiminnan edellyttämiin provisiosopimuksiin.

Sopimussakon maksun määräaika

Maksuaika määräytyy sopimuksessa esimerkiksi 14 päivän sisällä tai tietyllä päivämäärällä, esimerkiksi 10. joulukuuta. Sopimussakkoa voidaan periä määrättyä päivämäärää seuraavasta päivästä alkaen.

Mikäli sopimuksessa määritellyn maksupäivän ja laskun maksupäivän välillä on eroja, sopimuksessa mainittu päivämäärä on sitova.

Sopimussakon määrä

Mitään erityistä ylä- tai alarajaa, joka rajoittaisi sopimussakkon määrää, ei ole. Sen korkeus voi siis olla mikä tahansa. Käytännössä se ei kuitenkaan ylitä sen palvelun arvoa, jonka suorittaminen on turvattava sopimussakkoriskillä.

Art. Siviililain 484 §:n 1 momentin mukaan velallisen tulee maksaa sopimuksessa määrätty sopimussakko kokonaisuudessaan. Sopimussakkoja koskevaa säännöstä käytetään useimmiten kauppa- ja siviilioikeudellisissa sopimuksissa, kuten toimeksiantosopimuksissa tai työsopimuksissa.

Art 484 § 1. Velvoitteen laiminlyönnistä tai virheellisestä suorittamisesta seuraa sopimussakko velkojalle tähän tapahtumaan varatun suuruisena riippumatta vahingon määrästä. Varatun sakkosumman ylittävän vahingonkorvauksen vaatiminen ei ole sallittua, elleivät osapuolet toisin sovi.

Sopimussakkoon on kuitenkin mahdollista määrittää eri (pienempi) määrä kuin sopimuksessa on määrätty, erityisesti jos:

  • velvoite on suurelta osin täytetty tai
  • rangaistuspelit ovat törkeän liiallisia.

Jos velvoite täytetään osittain, sen määrää tulee vähentää prosentteina, ei määrällä.

Siviililain 484 §:n 2 momentti
Jos velvoite on suurelta osin täytetty, velallinen voi vaatia sopimussakkon alentamista; Sama koskee tapauksia, joissa sopimussakko on erittäin kohtuuton.

Onko urakoitsijan aina maksettava sopimussakko?

Korkeimman oikeuden seitsemän tuomarin kokoonpanon - siviilijaoston 6. marraskuuta 2003 antaman päätöslauselman, III CZP 61/03, mukaisesti: Sopimussakon pidättäminen velvoitteen täyttämättä jättämisen tai virheellisen suorittamisen yhteydessä ei vapauta velallista maksuvelvollisuudesta, jos osoitetaan, ettei velkojalle ole aiheutunut vahinkoa.