Milloin ja voiko yksityinen henkilö olla arvonlisäveron maksaja?

Palveluvero

Monet ihmiset, jotka eivät harjoita yritystä, eivät uskoneet, että heillä olisi velvollisuus rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi, vaikka heillä ei ole rekisteröityä yritystä. Lisäksi yksityishenkilö joutuu arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumisvelvollisuuden vuoksi suorittamaan muun muassa: laskujen laatimista annetulla verotunnisteella tai arvonlisäverorekisterien pitämistä. Missä olosuhteissa on velvollisuus rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi? Voiko yksityinen henkilö olla arvonlisäveron maksaja? Vastaamme artikkelissa!

Arvonlisäverolain verovelvollisen ja elinkeinotoiminnan määritelmä

Art. 15 sek. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan verovelvollisia ovat oikeushenkilöt, oikeushenkilöllisyyttä vailla olevat organisaatioyksiköt ja luonnolliset henkilöt, jotka harjoittavat itsenäisesti taloudellista toimintaa, riippumatta toiminnan tarkoituksesta tai tuloksesta.

Toisaalta lainsäätäjä on määritellyt taloudelliseksi toiminnaksi kaiken tuottajien, kauppiaiden tai palveluntuottajien, mukaan lukien luonnonvaroja hankkivat yhteisöt ja maanviljelijät, toiminnan sekä freelance-toiminnan. Lisäksi se osoitti tässä määritelmässä, että taloudelliseen toimintaan kuuluu erityisesti toimintaa, joka koostuu tavaroiden tai aineettomien hyödykkeiden jatkuvasta käytöstä kaupallisiin tarkoituksiin. On korostettava, että tämä määritelmä poikkeaa yrittäjälaista annetun lain taloudellisen toiminnan määritelmästä.taloudellinen toiminta on järjestäytynyttä ansiotoimintaa, jota harjoitetaan omaan lukuun jajatkuvasti. Kuten arvonlisäverolain säännöksistä näkyy, se kattaa lisäksi kaiken aineettomien ja laillisten hyödykkeiden käyttöön perustuvan toiminnan.

Mikä ei ole taloudellista toimintaa arvonlisäverolain valossa?

Seuraavaa ei katsota itsenäiseksi taloudelliseksi toiminnaksi:

  1. liikesuhteesta, työsuhteesta, osuustoiminnallisesta työsuhteesta ja kotitehtävistä saadut tulot (lukuun ottamatta näiden henkilöiden toimittamien raaka-aineiden ja apuaineiden arvoa sekä heille aiheutuneiden kuljetuksista, energiasta, polttoaineesta, koneiden ja laitteiden kunnossapidosta aiheutuneiden kustannusten korvausta, jne., jos henkilö, jonka hyväksi työ suoritetaan, maksaa näistä nimikkeistä maksettavan summan erillisenä eränä.),

    1. Laissa tarkoitettu työntekijä on liikesuhteessa, työsuhteessa, sopimustyössä tai osuuskuntasuhteessa oleva henkilö,
  2. eri säännösten perusteella työntekijöille maksettavien luontoisetujen rahallinen arvo,

  3. työntekijälle työsuhdeauton yksityiskäytöstä kuuluvan vastikkeen raha-arvo,

  4. muiden maksuttomien tai osittain maksettujen etujen rahalliset arvot,

  5. tulot maatalouden tuotantoosuuskunnan tai muun maataloustuotantoa harjoittavan osuuskunnan jäsenyydestä,

  6. tulot henkilökohtaisesti suoritetusta taiteellisesta, kirjallisesta, tieteellisestä, valmennus-, koulutus- ja journalistisesta toiminnasta, mukaan lukien osallistumisesta tieteen, kulttuurin ja taiteen sekä journalismin alan kilpailuihin, sekä tulot urheilun harjoittamisesta, erillisten määräysten perusteella myönnetyt urheilustipendit ja tulotuomarit juoksuurheilukilpailuihin,

  7. papiston toiminnasta saadut tulot muusta kuin työsuhteesta,

  8. tulot puolalaisten välimiesten toiminnasta, jotka osallistuvat välimiesmenettelyihin ulkomaisten kumppaneiden kanssa,

  9. yhteiskunnallisten tai kansalaistehtävien hoitamiseen liittyvää toimintaa harjoittavien henkilöiden saamat tulot nimitystavasta riippumatta, mukaan lukien korvaus ansionmenetyksestä, lukuun ottamatta 7 kohdassa tarkoitettuja tuloja,

  10. sellaisten henkilöiden tulot, joille valtion tai kuntien viranomainen tai hallinto, tuomioistuin tai syyttäjä on asiaa koskevien määräysten perusteella antanut toimeksiannon tiettyjen toimintojen suorittamiseen, erityisesti tulot asiantuntijoista tuomioistuimissa, tutkinta- ja hallintomenettelyissä sekä julkisoikeudellisten saatavien sekä valtion tai kuntien viranomaisten tai hallinnon asettamiin valiokuntiin osallistumisesta saatavat tulot, lukuun ottamatta tuloja,

  11. johtokuntaan, hallintoneuvostoon, valiokuntaan tai muuhun oikeushenkilöön kuuluvaan elimeen kuuluvien henkilöiden saamat tulot nimitystavasta riippumatta,

  12. Kansallisen medianeuvoston jäsenten saamat tulot,

  13. tulot palvelujen tarjoamisesta toimeksiantosopimuksen tai erityistehtäväsopimuksen perusteella, jotka saadaan vain:

    1. elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö, oikeushenkilö ja sen organisaatioyksikkö sekä organisaatioyksikkö, joka ei ole oikeushenkilö,

    2. sen kiinteistön omistaja (haltija), jossa tilat vuokrataan, tai hänen puolestaan ​​toimiva hoitaja tai hoitaja - jos verovelvollinen suorittaa näitä palveluja vain kiinteistöön liittyviin tarkoituksiin,

- lukuun ottamatta verovelvollisen harjoittaman muun kuin maataloustoiminnan osana tehtyjen sopimusten perusteella saatuja tuloja ja tuloja,

  1. tulot, jotka on saatu yritysjohtamissopimusten, johtamissopimusten tai vastaavien sopimusten perusteella, mukaan lukien tulot tämäntyyppisistä sopimuksista, jotka on tehty osana verovelvollisen harjoittamaa muuta kuin maataloustoimintaa.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Voiko yksityinen henkilö olla arvonlisäveron maksaja?

Yllä olevan analyysin perusteella käy ilmi, että yksityinen henkilö, joka ei harjoita yritystoimintaa (joka ei ole yrittäjä), mutta harjoittaa toimintaa, joka täyttää arvonlisäverolain taloudellisen toiminnan määritelmän, voi olla aktiivinen arvonlisäveron maksaja. . Poikkeuksena ovat edellä mainitut tulotyypit, jotka eivät sisälly arvonlisäveroon.

On syytä huomioida, että jos yksityishenkilön (joka ei ole arvonlisäverovapautuksen piiriin kuuluva) myyntitulot ylittävät subjektiivisen arvonlisäverovapautuksen rajan, joka vuonna 2018 on 200 000 zlotya. PLN, tämän henkilön on rekisteröidyttävä VAT-R-lomakkeella arvonlisäverovelvolliseksi ennen toisen myyntitapahtuman tekemistä, joka aiheuttaa yllä olevan rajan ylittymisen tietyssä kuussa. Ennen ALV-R:n toimittamista hänen on kuitenkin hankittava verotunnus.

Yksityishenkilö ja verotunnus

Menneet ovat ajat, jolloin jokaisella yksityishenkilöllä oli verotunnus. Tällä hetkellä, jos luonnollinen henkilö ei rekisteröi yritystä, hän ei saa verotunnusta toimittamatta asiaa koskevia asiakirjoja. Yksityishenkilön, joka haluaa tai on velvollinen rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi, on ensin hankittava verotunnus. Ihmisten lainsäätäjä:

  • jotka eivät ole yrittäjiä:
    • itsenäisenä ammatinharjoittajana tai
    • on rekisteröity tavaroista ja palveluista verotettavaksi verovelvolliseksi tai rekisteröity tavara- ja palveluveron verovelvolliseksi, tai
    • jotka ovat veronmaksajia tai
    • olla sosiaali- ja sairausvakuutusmaksujen maksajia tai
    • ei sisälly PESEL-rekisteriin,
  • jotka ovat yrittäjiä, jotka harjoittavat itsenäistä taloudellista toimintaa sellaisella toimialalla, johon ei sovelleta elinkeinotoiminnan vapaudesta annetun lain säännöksiä.

- tarjosi mahdollisuuden saada NIP-numero toimittamalla NIP-7-lomake hakemuksena NIP-numeron antamiseksi.

Edellä olevasta seuraa, että mm. arvonlisäverovelvollisiksi rekisteröidyt yrittäjät, jotka eivät ole elinkeinotoiminnan vapauslaissa tarkoitettuja yrittäjiä (yksityishenkilöt), ovat velvollisia toimittamaan NIP-7-lomakkeen NIP-numeron saamiseksi.

Sekä VAT-R että NIP-7 toimitetaan kotiosoitteesi toimivaltaiselle verovirastolle.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Arvonlisäverolampaiden velvollisuudet yritystoimintaa harjoittavana yksityishenkilönä

ALV-lain mukaista elinkeinotoimintaa harjoittava yksityishenkilö, joka on aktiivinen arvonlisäverovelvollinen, on velvollinen laatimaan myyntilaskuja omalla etu- ja sukunimellään sekä annetulla verotunnisteella.

Lisäksi se on velvollinen pitämään arvonlisäverokirjanpitoa ostoista ja myynneistä sekä toimittamaan ALV-7-ilmoituksen ja JPK_alv yrittäjänä myyntikuukautta seuraavan kuukauden 25. päivään mennessä. Kuten yrittäjä, myös ilmoituksen jättöajan kuluessa, hän on velvollinen maksamaan arvonlisäveron, jos sellainen on.