Sopimussakkot KPiR:ssä - tuloveron valossa huomioiminen

Verkkosivusto

Sopimussakko on sopimuksessa määrätty määrä, joka kuuluu jommallekummalle osapuolelle siitä, että toinen osapuoli on laiminlyönyt velvoitteensa tai täyttänyt sen virheellisesti. Joskus hankkeen toteuttamisen aikana käy ilmi, että sopimuksen loppuun saattaminen on vähemmän kannattavaa kuin siitä luopuminen ja sopimuksessa määritellyn taloudellisen sakon maksaminen. Tämä voi johtua markkinoiden epäsuotuisasta taloudellisesta tilanteesta tai yrityksen strategian muutoksesta. Joten kuinka käsitellä tällaista rangaistusta tuloveron kannalta? Lue artikkeli ja selvitä, milloin sopimussakkot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia ja miten ne tunnistetaan KPiR:ssä.

Sopimussakkot ja tulojen hankintakustannukset

Monet veronmaksajat epäilevät sopimussakkojen tunnustamista verotuksessa vähennyskelpoisiksi kuluiksi. Tämä johtuu siitä, että tuloverosäännökset säätelevät tätä asiaa suppeasti. Art. 23 sek. Tuloverolain 1 § 19, sopimussakko ja vahingonkorvaus:

  • toimitettujen tavaroiden, töiden ja suoritettujen palvelujen viat,

  • virheettömän tavaran toimituksen viivästyminen,

  • viivästyminen tavaroiden tai suoritettujen töiden ja palvelujen vikojen poistamisessa.

Loput seuraamukset, joita ei ole mainittu poissulkemisluettelossa (määritelty PIT-lain 23 §:ssä ja CIT-lain 16 §:ssä), voidaan periaatteessa käsitellä verokuluina edellyttäen, että perusehdot täyttyvät. Verovähennyskelpoisia menoja voivat olla vain ne menot, jotka on tehty tulon saamiseksi tai sen lähteen säilyttämiseksi tai turvaamiseksi. Eräs kuluvähennyskelpoisia kustannuksia määriteltäessä ei siten ole määriteltävä pelkästään sen syntymisen yhteydessä saavutettuun tuottoon, vaan myös tietyn tulon saavuttamiseen tähtäävän toimenpiteen rationaalisuuden kannalta.

Esimerkkinä verovähennyskelpoisiin kuluihin liittyvästä sopimussakkosta on sakko sopimuksen myöhästymisestä, esimerkiksi tavaran myöhästymisestä tai töiden myöhästymisestä. Verovähennyskelpoisiin kuluihin luokitellut sopimussakkot sisältyvät KPiR:iin maksupäivänä sarakkeessa 13 muina kuluina.

Sopimussakkot ja tulot

Saadut sopimussakkot kirjataan kassaperusteisesti eli vastaanotettaessa. On huomioitava, että saadut sopimussakkot ovat aina tuloja, riippumatta siitä, onko velallisen tapauksessa sakko verotuksessa vähennyskelpoinen vai ei. KPiR:ssä veronmaksajien tietueet saivat sarakkeessa 8 muina tuloina sopimussakkoja.

Esimerkki 1.

Veronmaksaja sai 20.4.2016 rakennuspalvelun urakoitsijalta sopimussakon. Urakoitsija oli 3 kuukautta myöhässä yhden verovelvollisen liikkeen laajentamiseen liittyvän palvelun toimittamisesta. Sakko on 4 000 zlotya. Joten kuinka sisällyttää se KPiR: ään?

Veronmaksaja kirjaa urakoitsijalta saamansa sopimussakkoa sen vastaanottopäivänä eli 20.4.2016 KPiR:n sarakkeeseen 8 muina tuloina. Ilmoittautumisen perusteena on siirron vahvistus. Lisäksi verovelvollisella tulee olla rakentamispalvelusopimus, jonka perusteella sakko on saatu tulokseksi.

Sopimussakkojen määrä

Sopimussakkojen suuruus riippuu osapuolista ja tavasta, jolla he säätelevät tätä asiaa tehdyssä sopimuksessa. Se ei riipu sen osapuolen kärsimän vahingon laajuudesta, jonka osalta velvoitetta ei täytetty. Art. Siviililain 484 2 §:n mukaan velallinen voi vaatia sopimussakkon alentamista, jos velvoite on suurelta osin täytetty. Sama pätee silloin, kun sopimussakko on erittäin kohtuuton. Tämä käsite on kuitenkin hyvin yleinen.

Tärkeä!

14. elokuuta 2014 annetussa tuomiossa tiedostoviite. I ACa 351/14, LEX nro 1498922, Katowicen muutoksenhakutuomioistuin huomautti, että törkeän liiallisen rangaistuksen käsite on määrittelemätön lause. Yleisin kriteeri sen arvioimiseksi, onko seuraamuksen määrä törkeän liiallinen, on sopimussakkon määrän ja koko vastuun arvon välinen suhde. On myös hyväksyttävää ottaa vertailukohtana:

  • velallisen viivästyneenä suorittaman maksun arvo,

  • velallisen sopimusvelvoitteiden rikkomisen laajuus ja kesto,

  • rikottujen määräysten tärkeys,

  • uhkaa sopimusvelvoitteiden rikkomisesta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että saadut sopimussakkot muodostavat aina verotuloa, kun taas maksetut sopimussakkot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, jos tiukasti määritellyt ehdot täyttyvät.