Kuinka selvitetään työntekijöille maksettava pesuekvivalentti?

Palveluvero

Yksi työntekijän työlain takaamista oikeuksista on oikeus saada vastaava työvaatteiden pesu. Koska työsuhteessa maksetaan tiettyjä varoja, kannattaa ottaa huomioon pyykkivastineen veroseuraamukset henkilöverotuksessa.

Vastaa työlain mukaan pyykkiä

Kaikki pesulavastikkeen maksuperusteisiin liittyvät asiat on säännelty työlaissa. Siksi on syytä analysoida muutamia säännöksiä ennen kuin ryhdytään lisäanalyysiin.

Artiklan säännösten mukaisesti. Työlain 2377 1 § Työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle vastikkeetta työvaatteet ja jalkineet, jos työntekijän oma vaatetus saattaa olla vaurioitunut tai merkittävästi likainen tai johtuen teknisistä, hygienia- tai työterveys- ja turvallisuusvaatimuksista.

Art. Työlain 2379 2 § Työnantaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että käytetyt henkilönsuojaimet sekä työvaatteet ja jalkineet ovat suojaavia ja toiminnallisia, ja huolehtimaan, että ne pestään, huolletaan, korjataan, puhdistetaan pölystä ja dekontaminaatiosta.. Taiteen mukaisesti. Lain 2379 § 3, jos työnantaja ei pysty huolehtimaan työvaatteiden pesusta, nämä toiminnot saa suorittaa työntekijä edellyttäen, että työnantaja maksaa työntekijälle aiheutuneiden kulujen suuruisen rahavastineen.

Tästä seuraa, että määräysten sanamuodon mukaan pesuekvivalentti on tarkoitettu korvaamaan työntekijälle aiheutuneet todelliset kustannukset.

Vero-epäilyjä pesulavastineesta

Ensinnäkin on huomautettava, että työntekijälle työvaatteiden pesusta myönnetty rahavastike on työntekijän työsuhteesta saatava tulo. Kuten Art. 12 sek. PIT-lain 1 § palvelussuhteesta, työsuhteesta, kotitehtävistä ja osuustoiminnallisesta työsuhteesta saadut tulot ovat kaikenlaisia ​​rahasuorituksia sekä luontoisetujen tai niitä vastaavien rahallisten varojen rahallista arvoa riippumatta näiden maksujen ja etuuksien rahoituslähteestä, erityisesti: peruspalkoista, ylituntien korvaukset, erilaiset korvaukset, palkkiot, käyttämättömän loman vastineet ja kaikki muut määrät riippumatta siitä, onko niiden määrä etukäteen määritetty, sekä lisäksi työntekijälle aiheutuneet rahaetuudet sekä muiden maksamattomat tai osittain maksetut etuudet.

On kuitenkin syytä mainita, että pesulavastine voi saada verovapautuksen. Kuten Art.:n sisällöstä seuraa. 21 sek. 11 §:n 1 momentin mukaan näihin etuuksiin liittyvät luontoisetuudet ja vastaavat ovat työterveys- ja työturvallisuussäännösten nojalla tuloverottomia, jos niiden myöntämistä koskevat säännöt johtuvat erillisistä laeista tai säännösten perusteella annetuista toimeenpanomääräyksistä. nämä teot.

Joitakin ongelmia saattaa ilmetä, kun tulkitsemme yllä olevia määräyksiä kirjaimellisesti. Kuten todettu, pesusta vastaa työntekijälle pesusta aiheutuneita kuluja vastaava korvaus. Tällainen säännöksen kirjaimellinen ymmärtäminen voi johtaa siihen johtopäätökseen, että jos vastaava summa maksetaan kiinteänä, todellisista kustannuksista erotettuna, kuvattua vapautusta ei voida soveltaa. Lain säännökset vapauttavat verosta vastaavan, ei kertakorvauksen. Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Veronmaksajien onneksi veroviranomaiset eivät esitä tällaista rajoittavaa lähestymistapaa. Esimerkiksi Verohallinnon johtajan 17.1.2017 antamassa yksittäisessä tulkinnassa nro 1462-IPPB4.4511.1259.2016.2.AK voimme lukea:

Edellä mainituista säännöksistä seuraa, että rahavastike pyykinpesusta maksetaan työterveys- ja työturvallisuussäännösten perusteella.

Nämä määräykset eivät velvoita työnantajaa korvaamaan työntekijöille aiheutuneita dokumentoituja kuluja. Sanakirjan määritelmän mukaan ekvivalentti tarkoittaa asiaa, joka korvaa toisen samanarvoisen asian, vastineen, vastineen (Współczesny Dictionary of Polish Language, Dunaj B. Warszawa 2007).

Näin ollen, koska työlain säännösten mukaan työnantaja on velvollinen pesemään, huoltamaan, korjaamaan, puhdistamaan pölyn ja desinfioimaan käytetyt henkilönsuojaimet, vaatteet ja jalkineet ja, jos työvaatteita ei ole mahdollista pestä, maksamaan vastaavan työntekijälle aiheutuneiden kustannusten määrä - kunnan näkemyksen mukaan - työntekijälle maksetun vastaavan määrä voidaan määrittää myös toisin kuin vain työntekijän toimittamien asiakirjojen perusteella. Vastaavasti työntekijälle maksettavat määrät on tarkoitettu korvaamaan työntekijälle aiheutuneet kulut. Kustannusten suuruudesta voidaan päättää työnantajan ja työntekijän yhteisellä sopimuksella.

Annettujen tulkintojen analyysissä on esimerkkejä tavoista määrittää ekvivalentin määrä. Se voidaan määrittää nykyisten energian, veden ja pesuaineiden hintojen perusteella ja se voi vastata markkinoilla olevia pesulapalveluiden tämänhetkisiä hintoja ja vaadittua pesutiheyttä.

Yhteenvetona on todettava, että maksettua pyykkiekvivalenttia ei oteta huomioon veropohjaa laskettaessa. Maksajana toimiva työnantaja ei myöskään ole velvollinen perimään tällaisesta etuudesta ennakkoveroa. Se ei myöskään lisää 2 §:n 2 momentin mukaista maksuperustetta. 1 työ- ja sosiaaliministerin 18 päivänä joulukuuta 1998 annetun asetuksen 6 kohta eläke- ja työkyvyttömyyseläkevakuutusmaksujen laskentaperusteen määrittämisestä.