Miten kilpailukieltolauseke pitäisi ymmärtää?

Palvelus

Art.Työlain 26.6.1974 annetusta laista 1011 seuraa, että kilpailukielto on työntekijän erilliseen sopimukseen sisältyvä velvollisuus olla harjoittamatta kilpailullista toimintaa työnantajaan nähden ja olla tekemättä työtä. työsuhteessa tai muulla perusteella tällaista toimintaa harjoittavien tahojen hyväksi.

Mikä on kilpailukieltolauseke?

Kilpailukieltolauseke koskee sitä, että ei harjoiteta kilpailullista toimintaa työnantajaan nähden eikä työsuhteessa tai muulla perusteella tehtävää työtä harjoittavien tahojen hyväksi. Kilpailutoiminta voi siis koostua seuraavista:

  • työntekijän harjoittama yritystoiminta omaan lukuunsa ja omaan lukuunsa;

  • työn suorittaminen työsopimuksen tai siviilioikeudellisen sopimuksen perusteella.

Kilpailukieltolausekkeen yksityiskohtainen laajuus määritellään osapuolten välisessä erillisessä sopimuksessa. Yksityiskohtaisten määräysten puuttuessa herää epäilys siitä, voiko työntekijä työllistyä eri asemaan kilpailevassa yhteisössä. Korkein oikeus totesi, että "jos tällaisella sopimuksella ei kielletä toiminnan harjoittamista erikseen määritellyssä, samassa tai samankaltaisessa työtehtävässä (samassa tai samankaltaisessa tehtävässä), vaan yleinen kielto työskennellä muille kilpailevaa toimintaa harjoittaville tahoille. työnantajan toimintaan, on oletettava, että kielto kattaa työskentelyn jokaisessa kilpailuoikeudellisen yhteisön tehtävässä” (Korkeimman oikeuden päätös 28.10.2015, I PK 19/15).

Ei voida hyväksyä kilpailukieltosopimuksen määräyksiä, jotka koskisivat työntekijän toimintaa, joka ei ole sama kuin työnantajan toiminnan kohde. Korkeimman oikeuden näkemyksen mukaan "kilpailullisen toiminnan kiellon on koskettava työnantajan toiminnan kohdetta, joka on määritelty laissa tai tietyn oikeushenkilön muodostavissa perustamisasiakirjoissa, säännöissä tai sopimuksissa, joten kilpailukieltosopimus ei saa sisältää määräyksiä, jotka velvoittaisivat työntekijän olemaan ryhtymättä toimiin, jotka eivät ole yhteensopivia työnantajan toiminnan kanssa "(Korkeimman oikeuden hallinto-, työ- ja sosiaalivakuutusjaoston tuomio 8.5.2002, I PKN 221/01).

On korostettava, että työntekijän tietyn toiminnan tunnustaminen kilpailutoiminnaksi edellyttää työnantajan etujen todellista uhkaa.

Ketä on kielletty kilpailemasta?

Kilpailukielto työsuhteen aikana koskee pääsääntöisesti jokaista työntekijää, ellei kilpailutoiminnasta pidättäytymisvelvollisuus tietyssä tapauksessa ole osa velvollisuutta huolehtia työpaikan hyvinvoinnista. Työntekijän velvoitteen lähteenä ovat tällöin sopimusmääräykset.

Työsuhteen päättymisen jälkeisessä kilpailukiellossa tämä kielto koskee työntekijöitä, joilla on käytettävissään erityisen tärkeitä tietoja, joiden paljastaminen saattaisi aiheuttaa haitan työnantajalle, joka samalla teki erillisen kilpailukieltosopimuksen työnantajalle työsuhteen päättymisen jälkeen.

Millä tavalla kilpailukieltosopimus tehdään?

Kilpailukieltosopimus tehdään kirjallisesti, muuten mitätön. Tämä koskee myös mitä tahansa sopimuksen muutosta sekä sen peruuttamista tai irtisanomista.

Esimerkki 1.

Marek työskentelee XYZ Sp. z o. o. lasitulostuslaitteiden asentajana, jonka kanssa hän teki kilpailukieltosopimuksen. Koskeeko Marekia kilpailukieltolauseketta työsuhteen päätyttyä?

Ei, koska osapuolet eivät voineet tehdä kilpailukieltosopimusta työsuhteen päättymisen jälkeen, koska Marekilla ei ollut käytössään mitään erityisen tärkeää tietoa, jonka paljastaminen voisi altistaa työnantajan vahingolle.

Koskeeko kilpailukieltolauseke työntekijöitä ilman erillistä kilpailukieltosopimusta?

Art. Työlain 100 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan työntekijä on velvollinen erityisesti huolehtimaan työpaikan hyvinvoinnista, suojelemaan omaisuuttaan ja pitämään salassa sellaiset tiedot, joiden paljastaminen saattaisi aiheuttaa työnantajan vahingon. Oppia ja oikeuskäytäntöä hallitsee näkemys, jonka mukaan kilpailutoimintaa harjoittava työntekijä, vaikka hän ei ole tehnyt kilpailukieltosopimusta, voi rikkoa pykälässä tarkoitettua työpaikan hyvinvoinnista huolehtimisvelvollisuutta. Työlain 100 §:n 2 momentin 4 alakohta (ks. korkeimman oikeuden tuomiot 3. maaliskuuta 2005, I PK 263/04 ja 18. kesäkuuta 2007, II PK 388/06). Tästä syystä on pääteltävä, että lainattu säännös on perusta yleiselle kilpailukiellolle työsuhteen aikana. Kuitenkin, loukkaako työskentely kilpailukykyisessä yrityksessä työnantajan etuja, on arvioitava yksilöllisesti. Ei voida olettaa, että kilpailevan toiminnan harjoittaminen tai työn tekeminen kilpailijalle merkitsisi työpaikan hyvinvoinnista huolehtimisvelvollisuuden rikkomista.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Esimerkki 2.

Marek työskentelee XYZ Sp. z o. o. lasitulostimien suunnittelijana. Marek ei ole tehnyt työnantajan kanssa kilpailukieltosopimusta. Voiko herra Marek hyväksyä samanlaisia ​​laitteita valmistavan kilpailukykyisen yrityksen tilauksen, joka koostuu useiden tuotantoprosessin parannusten suunnittelusta? Toimella tämän määräyksen Marek loukkaisi ilmeisesti työnantajansa etuja, joten tällaiseen toimintaan sovelletaan työpaikan hyvinvoinnista huolehtimisvelvollisuudesta johtuvaa kilpailukieltoa.

Mitä seurauksia on kilpailukieltolausekkeen rikkomisesta?

Ensinnäkin työnantajalla on tällaisessa tilanteessa oikeus irtisanoa työntekijän työsopimus riippumatta siitä, onko se tehnyt työntekijän kanssa kilpailukieltosopimuksen tai jos työsuhteen osapuolet eivät ole tehneet tällaista sopimusta. sopimus (korkeimman oikeuden tuomio 1.7.1998, I PKN 218/98).

Kilpailukieltolausekkeen rikkominen voi oikeuttaa työsuhteen irtisanomisen ilman irtisanomisaikaa, kun se on luokiteltu vakavaksi työntekijän perusvelvollisuuden rikkomiseksi, erityisesti jos se on aiheuttanut vakavan uhan työnantajan oikeuksille ja eduille.

Kilpailukieltolausekkeen rikkominen voi johtaa paitsi työpaikan menettämiseen myös taloudelliseen vastuuseen.

Art. Työlain 1011 2 § työnantaja, jolle on aiheutunut vahinkoa siitä, että työntekijä on rikkonut sopimuksessa määrättyä kilpailukieltoehtoa, voi vaatia työntekijältä vahingonkorvausta I luvun 5 luvun määräysten mukaisesti.

"Työntekijän vahingonkorvausvastuun ehto kilpailukieltolausekkeen rikkomisesta työsuhteen aikana (siviiliprosessilain 101 [1] § 2) on työnantajalle aiheutunut syyllinen vahinko, joka on normaali seuraus. kilpailukieltolausekkeen rikkomisesta" (Hallintomenettelylain 114 ja 115 §, tuomioistuimen tuomio Korkeimman työ-, sosiaali- ja julkisasiain jaosto, 26. tammikuuta 2005, II PK 191/04) .

Korkein oikeus huomautti myös, että "työlain I luvun 5 luvussa määritelty työntekijän aineellisen vastuun periaatteiden mukainen vastuu koskee vain korvausta vahingosta, jonka työntekijä on aiheuttanut laiminlyönnin rikkomisesta. työsuhteen aikana voimassa oleva kilpailulauseke. Sitä ei kuitenkaan sovelleta kilpailukieltolausekkeen rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvaamiseen työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsuhteen päättymisen jälkeiseen kilpailukieltosopimukseen liittyvissä asioissa, joita ei säädetä työlaissa, sovelletaan siviililakia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kilpailukieltolausekkeen rikkoessa työnantaja voi vaatia työntekijältä korvausta, jos seuraavat ehdot yhdessä täyttyvät:

  1. Työnantajalle aiheutui vahinkoa siitä, että työntekijä rikkoi kilpailukieltolauseketta

  2. Työntekijä on syyllinen työnantajalle vahingon aiheuttamisesta;

  3. Vahinko on normaali seuraus kilpailukieltolausekkeen rikkomisesta.

Onko kilpailukieltolausekkeen rikkomisesta johtuva vahingonkorvauskanne työoikeudellista vai taloudellista asiaa?

Asia, joka koskee entisen työnantajan vahingonkorvausvaatimusta kilpailukieltolauseketta rikkoneelta entiseltä työntekijältä työsuhteeseen liittyvänä, on pykälässä tarkoitettu työoikeudellinen asia. Siviiliprosessilain 476 §:n 1 momentin 1 alakohta (korkeimman oikeuden siviilijaoston päätös, 9. heinäkuuta 2004, II CZ 76/04).