Miten siviililaki säätelee oikeutta yksityisyyteen ja äänitykseen?

Palvelus

Tallennus voidaan tulkita eri tavalla. Puhumme puheluiden tallentamisesta (äänitallennus) ja kuvien tallentamisesta (seuranta). Tallenteet voivat olla todisteita tuomioistuimessa tai toimia turvallisuustarkoituksiin (seuranta). On tärkeää säilyttää asianmukainen etäisyys mahdollisuuden varmistaa turvallisuus käyttämällä "seurantatoimenpiteitä" ja tallennettavan henkilön yksityisyyttä koskevan oikeuden välillä.

Oikeus yksityisyyteen - siviililain määräykset

Art. 23. huhtikuuta 1964 annetun lain 23 §:n mukaan siviililaki (Lakilehti 2017.459 eli maaliskuu 2017), jäljempänä siviililaki, henkilökohtaiset oikeudet, kuten erityisesti terveys, vapaus, kunnia, omantunnonvapaus , nimi tai lempinimi, kuva, salainen kirjeenvaihto, kodin loukkaamattomuus, tieteellinen, taiteellinen, kekseliäs ja järkeistävä luovuus pysyvät siviilioikeudellisen suojan alaisina muiden säännösten mukaisesta suojasta riippumatta.

Siviililaki siis säätelee velvollisuutta kunnioittaa ja suojella jokaisen ihmisen oikeutta yksityisyyteen. Jokainen tämän oikeuden loukkaus tai uhka on aluksi luokiteltava laittomaksi. Henkilöllä, jonka henkilökohtaisia ​​oikeuksia on loukattu, on oikeus siviililain mukaiseen suojaan.


Art. 24. [Henkilökohtaisten oikeuksien suojelu]
1 § Jokainen, jonka henkilökohtaista etua jonkun muun toiminta uhkaa, voi vaatia tämän kanteen keskeyttämistä, ellei se ole lainvastaista. Rikkomuksen sattuessa hän voi myös vaatia loukkauksen syyllistynyttä suorittamaan sen vaikutusten poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, erityisesti antamaan asianmukaisen sisältöisen ja muotoisen lausunnon. Hän voi säännöissä säädetyin periaattein vaatia myös rahallista korvausta tai sopivan rahasumman maksamista tiettyyn yhteiskunnalliseen tarkoitukseen.
2 §. Jos henkilökohtaisten oikeuksien loukkaamisesta on aiheutunut omaisuusvahinko, vahingon kärsinyt voi vaatia sen korjaamista yleisten periaatteiden mukaisesti.
3 § Edellä mainitut määräykset eivät rajoita muissa säännöksissä, erityisesti tekijänoikeus- ja keksintöoikeudessa, säädettyjä oikeuksia.
Mahdollisessa tallennetun henkilön yksityisyyttä koskevassa oikeudenkäynnissä vastaajan on todistettava, ettei hänen toimintansa ollut lainvastaista, osoittamalla, että jokin toiminnan lainvastaisuuden poissulkevista seikoista on ilmennyt. Hakijan on puolestaan ​​todistettava henkilökohtaisen oikeuden olemassaolo ja tämän oikeuden uhka tai loukkaus.

Słupskin käräjäoikeuden 19. tammikuuta 2016 antaman tuomion I C 331/15 mukaan laittomuus merkitsee lailla suojatun asiaintilan rikkomista ja keinoja, jotka ylittävät pykälässä säädetyt. Siviililain 24 § 1 §, henkilökohtaisen hyvinvoinnin uhan raja. Oikeuskäytännössä henkilökohtaista oikeutta loukkaavaa toimintaa pidetään lainvastaisena, ellei sitä oikeuttavia erityisiä olosuhteita esiinny. Henkilökohtaisten oikeuksien loukkaamisen lainvastaisuuden poissulkevia olosuhteita ovat yleensä mm.

  1. toiminta lainmukaisessa järjestyksessä, eli sovellettavan lain sallima toiminta,

  2. käyttää subjektiivista oikeutta,

  3. kärsineen osapuolen suostumus ja

  4. oikeutetun edun suojelemiseksi.

Edellä oleva Słupskin käräjäoikeuden tuomio annettiin naapuriasioiden luokkaan kuuluvan asian perusteella. Naapuri asensi kamerat riidan osapuolten yhteiseen rakennukseen. Naapuri (vastaaja) ei ilmoittanut kantajalle aikomuksesta asentaa nämä kamerat eikä saanut hänen suostumustaan. Näin ollen hän loukkasi oikeutta yksityisyyteen.

Oikeus katsoi, että vastaajanaapuri oli loukannut lainvastaisesti kantajan henkilökohtaisia ​​oikeuksia 1999/2004 11 §:n mukaisesti. Siviililain 24 § §:n yhteydessä. Siviililain 23 § määräsi vastaajan poistamaan kolme neljästä kamerasta.

Yksityiselämän tapahtumien havainnointi ja tallentaminen voi epäilemättä aiheuttaa hämmennystä ja jonkin verran epämukavuutta. Tietoisuus jatkuvasta tarkkailusta rajoittaa ihmisen vapautta ja voi aiheuttaa huolta, mukaan lukien oikeus yksityisyyteen.

Valvontaa käytetään pääasiassa sen asentamisen päättäneen henkilön tai muun oikeushenkilön turvallisuussyistä. Sen päätarkoituksena on turvata omaisuutta tai suojella ihmisten elämää ja terveyttä. Tällaisten laitteiden asennuksessa on kuitenkin käytettävä maalaisjärkeä, mikä johtuu ensisijaisesti tallennettavien henkilöiden yksityisyydestä.

Tallenteiden käyttö oikeudenkäynneissä ja oikeus yksityisyyteen

Art. 17.11.1964 annetun lain 308 §:n mukaan siviiliprosessilaki (Lakilehti 2018.155, eli 2018.01.19), jäljempänä siviiliprosessilaki, todisteet muista kuin 19.1.1964 luetelluista asiakirjoista. 2431, joka sisältää tallenteen kuvasta, äänestä tai kuvasta ja äänestä, tuomioistuin suorittaa tarkastuksen todisteita ja asiakirjatodisteita koskevien asianmukaisten säännösten mukaisesti. Siviiliprosessilaki sallii näin ollen mahdollisuuden ottaa todisteita äänitallenteista (tallenteet) ja kuvatallenteet (esim. valvonta), mutta tuomioistuimilla on erilaisia ​​lähestymistapoja tällaisten tallenteiden hankkimiseen eli siihen, suostuivatko tallennetut henkilöt nauhoittaminen tai onko tällaista suostumusta ollut ja onko se loukannut heidän oikeuttaan yksityisyyteen.

Białystokin muutoksenhakutuomioistuimen 31. joulukuuta 2012 antamassa tuomiossa I ACa 504/11 esitetyn ensimmäisen näkemyksen mukaan henkilö, joka itse - osallistuessaan keskusteluun - tallentaa tähän tapaukseen osallistuneiden ihmisten lausunnot, ei voi syytetään toimiensa ristiriidassa lain ja parhaimmillaan hyvien tapojen kanssa.

Kuten tuomioistuin lisäksi toteaa, viimeaikainen oikeuskirjallisuus esittää ja perustelee laajasti näkemystä, jonka mukaan siviiliprosessioikeudessa tunnustettu laittomien todisteiden tutkimatta jättämisen periaate ei ole yleinen. Edellä olevaa sääntöä ei sovelleta todisteisiin, jotka ovat tapahtumien osallistujien henkilökohtaisesti tekemiä äänitteitä, jotka nämä asianosaisina toimivat henkilöt eli oikeudenkäynnin molemmat osapuolet sitten esittävät tuomioistuimelle.

Lisäksi korostettiin, että tällaisten nauhoitteiden tekijät eivät, toisin kuin kolmannet osapuolet, johtuen siitä, että he osallistuvat viestintäprosessiin, riko pykälässä mainittuja viestinnän luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä. Perustuslain 49 pykälässä, kun taas muiden ehdottomien oikeuksien (henkilön oikeudet, oikeus yksityisyyteen) vapaudet ja oikeudet perustuslain 49, 51 §. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan näiden tavaroiden loukkauksen lainvastaisuuden puuttuminen johtuu oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin perustuvan oikeuden käyttämisestä. Sekä oikeuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin Art. Perustuslain 45 § sekä siviilioikeudellista oikeudenkäyntiä säätelevän lain säännökset sallivat edellä mainittujen tavaroiden loukkaamisen oikeudenkäynnin kohteen ja suojan täytäntöönpanon vuoksi. subjektiivisista oikeuksistaan ​​oikeudenkäynneissä.

Tärkeä!
Edellä esitetyn näkemyksen mukaisesti todisteet menettelyn osapuolten tallenteista ovat hyväksyttäviä, vaikka ne loukkaisivat toisen osapuolen yksityisyyttä, koska ne ovat ilmaus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin perustuvan oikeuden käyttämisestä. perustuslaki.

Poznańin muutoksenhakutuomioistuin esitti toisenlaisen näkemyksen 10. tammikuuta 2008 antamassaan tuomiossa I ACa 1057/07, jonka mukaan yksityisen keskustelun petollinen nauhoitus rikkoo perustuslaillista vapauden ja viestinnän suojan periaatetta (asiakirjan 49 artikla). Puolan tasavallan perustuslaki) ja oikeus yksityisyyteen . Lain vastaisesti saatuja todisteita ei pääsääntöisesti pitäisi hyväksyä siviilioikeudenkäynnissä. Korkein oikeus ilmaisi samanlaisen kannan aiemmin 13. marraskuuta 2002 antamassaan tuomiossa I CKN 1150/00: perustuslain takaama viestintäoikeus kattaa erilaisia ​​ihmisten välisen viestinnän muotoja. Se sisältää myös keskustelun salaisuuden. Salakuuntelulla loukattu hyödyke on siis perustuslaillinen arvo.

Kuten yllä olevasta voidaan nähdä, nauhoitus herättää vakavia eettisiä epäilyksiä ja loukkaa moraalia. Siitä huolimatta tekniikan kehityksen myötä tuomioistuimelle saattaa virrata oikeudenkäynnin aikana yhä enemmän hakemusta todisteiden saamiseksi tallenteista, joko ääni- tai videotallenteena. Tallennus voi osoittautua hyödylliseksi, koska tuomioistuimella on mahdollisuus analysoida perusteellisesti osapuolten toimia, mutta tällainen nauhoitus voi asettaa tallenteen osapuolen etuoikeutettuun asemaan, koska nauhoittaja ei tiennyt olevansa äänitetty. , ja tunteiden vaikutuksesta voidaan puhua erilaisia ​​lauseita (eikä välttämättä siten, että tallennettava puoli muistaa). Tällä hetkellä tuomioistuimet yleensä hylkäävät todisteet, jotka koskevat todisteiden ottamista tallenteista, koska ne ovat Puolan perustuslaissa ilmaistujen arvojen vastaisia.

Valvonta työpaikalla ja oikeus yksityisyyteen

Myös työlaissa suunnitellut seurantaan liittyvät muutokset ovat huomionarvoisia. Syyskuun 12. päivänä 2017 tehdyn lakiehdotuksen säännöksistä, joilla henkilötietojen suojaa koskeva laki saatetaan työlakiin, on tarkoitus lisätä 224:

Art. 224
1 § Työntekijän turvallisuuden varmistamiseksi tai omaisuuden suojelemiseksi tai luottamuksellisten tietojen säilyttämiseksi, joiden paljastaminen voisi altistaa työnantajan vahingolle, työnantaja päättää ottaa käyttöön työpaikan tai työpaikan ympäristön erityisvalvonnan. tekniset toimenpiteet, jotka mahdollistavat kuvien tallennuksen (seurannan), jos katsotaan tarpeelliseksi. Valvonta ei voi olla keino valvoa työntekijän tekemää työtä.
§ 2. Valvonta ei koske tiloja, joita ei ole tarkoitettu työskentelyyn, erityisesti saniteettitiloja, vaatehuoneita, ruokaloita tai tupakointihuoneita.
3 §. Valvontahakemuksen tuloksena saatuja henkilötietoja työnantaja saa käsitellä vain niihin tarkoituksiin, joita varten ne on kerätty, ja säilyttää näiden tarkoitusten saavuttamiseksi tarvittavan ajan.
4 § Työnantaja ilmoittaa työntekijöille valvonnan käyttöönotosta kullekin työnantajalle omaksutulla tavalla viimeistään 14 päivää ennen seurannan aloittamista. Ennen kuin työntekijä sallii työnteon, työnantaja ilmoittaa hänelle valvonnan käytöstä.

Tämä säännös antaa työnantajalle mahdollisuuden asentaa valvontaa, itse asiassa se laillistaa työnantajan toiminnan tällä alueella, joka on työntekijöiden turvallisuuden varmistaminen, omaisuuden suojeleminen ja työnantajan liikesalaisuutena pitämien tietojen säilyttäminen. Työnantaja voi itsenäisesti päättää kuvantallennuslaitteiden asennuksesta ja paikoista, joihin ne asennetaan.

Edellä oleva säännös (2 §) kuitenkin linjaa rajat eli alueet, joille kameroita ei voida asentaa. Valvontaa ei saa tehdä tiloihin, joita ei ole tarkoitettu työskentelyyn, etenkään saniteettitiloja, pukuhuoneita, ruokaloita ja tupakointihuoneita. Työnantajat eivät pääsääntöisesti asentaneet tällaisiin paikkoihin kuvantallennuslaitteita perustuslain takaaman yksityisyyden suojan ja työntekijän henkilökohtaisten oikeuksien kunnioittamisen vuoksi, mutta lainsäätäjän halukkuudesta säännellä tätä asiaa lailla on syytä kiittää.

Tällä hetkellä 12.9.2017 annettu laki henkilötietojen suojasta annetun lain käyttöön ottamista koskevista säännöksistä on Eurooppa-asioiden valiokunnan luonnoksen käsittelyvaiheessa, joten lain oletettua voimaantulopäivää on vaikea sanoa. suunnitellut muutokset ja niiden todellinen laajuus.