Intercyza ja oman yrityksen pyörittäminen – se kannattaa tietää

Palvelus

Intercyza on erityinen puolisoiden välinen omaisuussopimus, jossa pariskunta useimmiten suostuu sulkemaan pois puolisoiden yhteisomaisuuden. Erilaisia ​​yhdynnän tyyppejä voidaan erottaa, joihin voi sisältyä molempien puolisoiden erilaisia ​​ominaisuuksia.
Jos puolisot esimerkiksi päättävät allekirjoittaa esiaviosopimuksen, heillä on kummallakin oma erillinen omaisuus. Jos puolisot allekirjoittavat sopimuksen avioliiton aikana, voi käydä niin, että he omistavat vähintään kolme erilaista omaisuutta eli ennen avioliittoa olevaa erillistä omaisuutta, yhteisomaisuutta ja yhdynnän allekirjoituspäivän jälkeen syntynyttä omaisuutta. Intercyza ja oman yrityksen pyörittäminen – lue lisää!

Avioehtosopimusta sääntelee perhe- ja holhouslaki (jäljempänä "laki"). Art. 47 §:n mukaan puolisot voivat notaarin vahvistamalla sopimuksella pidentää tai rajoittaa lakisääteistä yhteisöä tai määrätä omaisuuden tai omaisuuden erottelun saavutusten tasoituksella (omaisuussopimus). Tällainen sopimus voi olla ennen avioliittoa. Avioehtosopimus voidaan muuttaa tai purkaa. Jos se puretaan avioliiton aikana, puolisoiden välille syntyy lakisääteinen yhteisö, jolleivät osapuolet ole toisin sopineet. Yhdyntä tulee sisällyttää notaarin vahvistamana asiakirjana Siksi yhdynnän tarkoituksena on suojella puolisoiden etuja, esimerkiksi tulevia velkoja tai ulosottoa vastaan ​​toisen henkilökohtaisesta omaisuudesta. Jos avioparilla on yhteistä omaisuutta, velkoja voi panna vaatimuksensa ulos yrittäjän puolison omaisuuteen kuuluvista tavaroista, mikäli tämä on suostunut ottamaan velan syntyneen velvoitteen.

Yrittäjän puolison vastuu yhteisessä omaisuudessa

Jos puolisot ovat yhteisessä omaisuudessa, vaimo voi olla vastuussa yritystä hoitavan aviomiehen veloista, mutta on tärkeää, onko hän suostunut syntyviin velvoitteisiin. Aviomies voi myös olla vastuussa yritystä pyörittävän vaimon veloista. On syytä korostaa, että suostumus tulee antaa kirjallisena asiakirjana tai implisiittisesti (eli osoittamalla osapuolten tahto käyttäytymisellä, esim. eleillä, kehonkielellä, jotka paljastavat suostumuksen). Siviililain tahtoilmoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan esimerkiksi puolison suostumukseen ottaa lainaa puolisolta. Suostumus voidaan antaa ennen velvoitteen täyttämistä, samanaikaisesti sen täytäntöönpanon kanssa tai tämän ajan jälkeen.

On syytä korostaa, että velkoja voi tällaisessa tilanteessa maksaa velan vain yrittäjän henkilökohtaisesta omaisuudesta ja puolisoiden yhteisestä omaisuudesta. Yrittäjän puolison henkilökohtainen omaisuus on turvassa, eikä velkoja voi maksaa velkaa sen esineillä. Yrittäjän puolison väärässä muodossa annettu suostumus velvoitteen syntymiseen ei suojaa ulosottoa vastaan ​​ja velkoja voi panna velan ulos omasta omaisuudestaan.

Intercyza ja oman yrityksen pyörittäminen - entä jos mies otti lainaa ilman vaimonsa suostumusta?

Art. Rikoslain 41 §:n mukaan, jos puoliso on ottanut velvoitteen ilman toisen puolison suostumusta tai jommankumman puolison velvoite ei johdu oikeustoimesta, velkoja voi vaatia velallisen henkilökohtaisesta omaisuudesta tyydytystä:

  • työkorvauksesta tai velallisen muusta ansiotoiminnasta saamista tuloista;

  • hänen oikeuksistaan ​​saamistaan ​​eduista;

  • jos vaatimus on syntynyt yrityksen johtamisen yhteydessä, myös yritykselle kuuluvasta omaisuudesta.

Jos saatava on syntynyt ennen yhteisön perustamista tai koskee toisen puolison omaisuutta, velkoja voi vaatia velallisen henkilökohtaisesta omaisuudesta, työkorvauksen tai velallisen muusta ansiotoiminnasta saamista tuloista, sekä oikeuksistaan ​​saamistaan ​​eduista (rikoslain 41 §:n 3 momentti).

Jos tuomioistuin antaa ulosottolausekkeen yrittäjän puolisoa vastaan ​​vain yhtiön omaisuuden osalta, joka myös on osa avioliiton yhteisomaisuutta, myös yhtiön omaisuus pannaan täytäntöön puolison suostumuksesta huolimatta.

Omaisuuden erottaminen

Omaisuuden erottaminen on omaisuutta "avioliitto", jossa ei ole puolisoiden yhteistä omaisuutta laillisessa mielessä. Pariskunnalla, joka päättää erottaa omaisuutensa, on kaksi erillistä omaisuutta, jotka he omistavat itsenäisesti. Puolisoilla voi toki olla yhteisiä asioita, kun taas kiinteistön tai irtaimen omaisuuden omistusosuus määräytyy murto-osissa pariskunnan kesken sovitussa määrässä. Jokainen heistä voi myös luovuttaa osuutensa tahtonsa mukaan.

Perhe- ja holhouslain mukaan yhteisomaisuus syntyy avioliitosta. Eroa koskevassa päätöksessä pariskunta voi kuitenkin ennen häitä tehdä sopimuksen, jossa he vahvistavat omaisuusehtonsa. Erosopimus voidaan tehdä myös avioliiton solmimisen jälkeen. Sopimukseen perustuvan omaisuuden erottamisen yhteydessä kumpikin puoliso säilyttää sekä ennen sopimuksen tekemistä hankitun omaisuuden että myöhemmin hankitun omaisuuden (lain 51 §). Erosopimus tulee tehdä notaarin läsnäollessa, joka veloittaa sen laatimisesta asianmukaisen notaaripalkkion. On syytä mainita, että omaisuuden erottaminen voi tapahtua myös tuomioistuinten toimesta, mutta siihen on tärkeä syy. Tämä tilanne syntyy, kun puolisot eivät pääse sopuun omaisuusasioista. Tuomioistuin tutkii syyt, jotka vaikuttavat jommankumman puolison kyvyttömyyteen hoitaa omaisuutta, ja päättää omaisuuden erottamisesta.

Pitäisikö minun allekirjoittaa ennen verotusta, kun puoliso perustaa yrityksen tai yksityisen yrityksen?

Avioehtosopimus voi olla hyödyllinen tilanteessa, jossa toinen puolisoista on liikesuhteessa vastuussa koko omaisuudellaan (esim. osakeyhtiön hallituksen jäsenenä tai yksityisyrityksen tapauksessa). Omaisuuden turvaamiseksi hän voi sitten siirtää kaiken omaisuuden toiselle puolisolle. Näin omaisuus turvataan velkojien ulosottoa vastaan, mutta tällainen ratkaisu vaatii suurta luottamusta avioliittoon.

Pääsääntöisesti velkoja voi nostaa vaateita puolisoiden yhteisestä omaisuudesta, joka sisältää vain työkorvauksen, toimeksiantosopimuksista, tekijänoikeuksista ja yritykselle kuuluvasta omaisuudesta. Jos velkoja halusi vaatia koko puolisoiden yhteistä omaisuutta, hänen olisi ensin haettava tuomioistuimelta täytäntöönpanolauseketta myös toisen puolison omaisuuteen.

Toinen tapa vaatia yhteisomaisuutta on osoittaa, että puoliso on suostunut erityiseen velvoitteeseen, joka sisältää omaisuuden. Lisäksi velkoja voi esittää puolisoita vastaan ​​erotteluvaatimuksen, jonka jälkeen suorittaa omaisuuden jaon ja periä velkoja.

On myös syytä huomauttaa, että siinä tapauksessa, että velallinen hoitaa yhtiön toimitusjohtajan tehtävää, velkoja on 17 artiklan mukaisen oikeudenkäynnin perusteella. Kauppayhtiölain 299 §:n mukaan hän voi hakea velkojensa maksua henkilökohtaisesta omaisuudestaan. Yhteys ei suojaa yrittäjänä toimivan puolison omaisuutta velkojilta, koska - kuten edellä näkyy - on olemassa muita säännöksiä, jotka mahdollistavat velallisen puolustamisen.

Jos puolisot allekirjoittavat yhdynnän velan olemassaolosta huolimatta, ulosottomies voi vaatia saatavansa omaisuudesta, joka oli olemassa ennen avioliittosopimuksen allekirjoittamista. Tilanteessa, jossa velka on syntynyt yhdynnän allekirjoittamisen jälkeen, ulosottomies voi siis vaatia velkaa vain puolison henkilökohtaisesta omaisuudesta.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Esimerkki 1.

Magdalena harjoitti liiketoimintaa, johon kuului tuotteiden myynti kampaamoille. Vauvan syntymän jälkeen hän päätti antaa miehelleen, herra Michałille, johtaa yritystä. Muutama vuosi aiemmin pariskunta oli allekirjoittanut taloudellisen erosopimuksen, ja yrityksen omaisuus kuului kokonaan rouva Magdalenalle. Magdalenan miehellä ei ollut kokemusta tämäntyyppisen yrityksen johtamisesta ja hän aiheutti hänelle huomattavan velan. Pariskunnan välillä syntyi konflikti ja he päättivät erota. Yllä olevassa tilanteessa rouva Magdalena on täysin vastuussa omalla omaisuudellaan miehensä velkojille aiheuttamista veloista.

On myös syytä mainita riski, joka liittyy yrittäjän oman omaisuuden siirtymiseen toisen puolison omaisuuteen äkillisten teloitusten pelossa. Tällainen toiminta voidaan riitauttaa käyttämällä actio pauliana -instituutiota. Velkojat, jotka nostavat edellä mainitun kanteen ja osoittavat, että oikeudellinen toimenpide on suoritettu varojen piilottamiseksi ennen niiden tyydyttämistä, katsotaan tuomioistuimessa tehottomiksi. Tämän jälkeen puolisolle laittomasti siirretystä omaisuudesta voidaan hakea ulosottolauseketta ja suorittaa perintämenettelyä.

Yhteenvetona on syytä korostaa, että yhdyntä on omaisuusaviosopimus, joka ei aina suojaa puolisoita velan ulosottoa vastaan. Mikäli velkojat vaativat velan takaisinmaksua, on tärkeää selvittää, milloin yhdyntä on allekirjoitettu: oliko se ennen velan syntymistä vai syntyikö velka sen jälkeen. Jos velka syntyi keskinäisen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, velkoja voi vaatia velkaa vain yrittäjän henkilökohtaisesta omaisuudesta. Täytäntöönpano puolisoiden yhteistä omaisuutta vastaan ​​ei ole mahdollista. Tilanteessa, jossa yhdyntä on solmittu velan aikaisemmasta olemassaolosta huolimatta, voi velallisen puolison omaisuus joutua ulosottoon. Ulosottomies voi kuitenkin vaatia velan maksamista liiketoiminnan hoitamiseen liittyvistä tavaroista. Kannattaa muistaa, että velkaantuneen puolison yhteisomaisuuden vastuun perusteena on puolison suostumus lainan ottamiseen. Tällainen tilanne toteutuu lakisääteisen omaisuusyhteisöjärjestelmän puitteissa. On muistettava, että puolison henkilökohtaisesta omaisuudesta ei ole mahdollista maksaa velkojia.