Inertiamyynti - ei-toivotut edut lähetetään kuluttajalle

Palvelus

Kuluttajakaupassa kaikkialla EU:ssa kielletään käytännöt, joissa ei-toivottujen tavaroiden tai palvelujen tarjoaminen vaatii maksua, palautusta tai varastointia (inertiamyynti). Kaupan heikomman osapuolen suojapolitiikka liittyy kuluttajien alhaiseen oikeustietoisuuteen, joka maksuvelvollisuuteen liittyvässä epänormaalissa kannustintilanteessa usein taipuu elinkeinonharjoittajan painostukseen. Tämä paine perustuu sellaisen vaikutelman luomiseen, että sopimus on tehty ja kuluttajan tulee maksaa, minkä elinkeinonharjoittaja ilmaisee esimerkiksi lähettämällä ennakkomaksupyyntöjä.

Jotta ei-toivottujen palvelujen aihetta voitaisiin tarkastella lähemmin, on syytä mainita asiaa säätelevät säännökset.

Kuluttajan oikeuksista annetun lain 5 §:

1. Palvelun suorittaminen, jota kuluttaja ei ole tilannut, art. Sopimattomien markkinatapojen torjumisesta 23.8.2007 annetun lain 9 §:n 6 momentti on yrittäjän omalla vastuulla eikä velvoita kuluttajaa.

2. Se, että kuluttaja ei vastaa ei-toivottuun palveluun, ei merkitse suostumusta sopimuksen tekemiseen.

Sopimattomien markkinatapojen torjuntaa koskevan lain 9 §:

Sopimattomia markkinakäytäntöjä kaikissa olosuhteissa ovat seuraavat aggressiiviset markkinakäytännöt:

6) vaatia välitöntä tai lykättyä maksua tuotteista tai palauttaa tai varastoida elinkeinonharjoittajan toimittamia tuotteita, joita kuluttaja ei ole tilannut;

Mikä on ei-toivottu palvelu?

Tyypillisestä ei-toivotusta palvelusta voidaan puhua tilanteessa, jossa yrittäjä käyttää tavaroiden tai palvelujen myyntitekniikkaa, joka koostuu tuotteen lähettämisestä kuluttajalle ilman hänen suostumustaan ​​tai aiemmin tehtyä tilausta. Tällaisten tavaroiden mukana on yleensä tieto siitä, että jos kuluttaja ei eroa sopimuksen tekemisestä tai ei palauta tuotetta välittömästi, hän on velvollinen maksamaan hinnan ja erittäin lyhyessä ajassa. Joskus yrittäjät sisällyttävät mainosmateriaaleihin tarkoituksella laskuja tai vastaavia laskuja, jotka viittaavat siihen, että kuluttaja on maksuvelvollinen.

Yrittäjän ei-toivottu käyttäytyminen on pyyntö:

  • maksut, mukaan lukien ei-toivottujen tavaroiden toimitukset,

  • tavaroiden palauttaminen kuluttajan kustannuksella,

  • kuluttajalle aiheutuu kaikki tavaran palauttamiseen liittyvät käsittelykulut,

  • peritään maksuja elinkeinonharjoittajan varastoinnista, kuluttajan väitetysti tilaamien tavaroiden osalta, joita elinkeinonharjoittaja ei ole lähettänyt.

Ei-toivotun palvelun toimittamisen seuraukset

Yllä kuvatuista yrittäjien käytännöistä voi aiheutua useita siviilioikeudellisia seurauksia sekä hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia.

Yllä mainitun asetuksen valossa yrittäjän, joka lähettää kuluttajalle ei-toivotun tuotteen/palvelun, on otettava huomioon, että kuluttajan kielteisistä seurauksista joutuu vastaamaan hän, ei kuluttaja. tällainen menettely. Ei-toivotun tuotteen lähettäminen kuluttajalle ei aseta kuluttajalle velvollisuutta, esimerkiksi tavaran huoltaminen, hän ei ole velvollinen suojaamaan sitä katoamiselta tai vahingoittumiselta. Yrittäjä ei voi vaatia maksua ei-toivotusta tuotteesta tai korvausta tavaroiden käytöstä. Hän vastaa myös tuotteen mahdollisista vaurioista palautuksen yhteydessä. Kaikki säännösten määräykset, jotka edellyttävät kuluttajan hiljaista suostumusta sitoutua sopimukseen, jos tuotetta ei palauteta yrittäjän yksipuolisesti määrittämän ajan kuluessa, tulisi katsoa kiellettyiksi. Jos paineen alainen kuluttaja maksaa tavarasta tai palvelusta hinnan ja tajuaa maksaneensa ei-toivotusta tuotteesta, hän voi vaatia sen palauttamista. Jos kuluttajalle aiheutuu tavaran varastoinnista tai sen palauttamisesta myyjälle kuluja, hän voi vaatia yrittäjälle aiheutuneiden kustannusten korvaamista.

Lainsäätäjä ei säännyt ei-toivotun tuotteen omistusoikeuden siirtymistä. Ei-toivottujen tavaroiden lähettämisestä ei päätetty ottaa käyttöön sellaista kategorista seuraamusta, joka on omistusoikeuden siirtyminen kuluttajalle, mikä mahdollistaa väitteen, että tavaran omistaja on edelleen yrittäjä.

Kiellettyjen myyntitapojen käyttöä voidaan pitää sopimattomana markkinakäytäntönä, joka liittyy ensisijaisesti tiettyjen taloudellisten seuraamusten maksamiseen. Kilpailu- ja kuluttajansuojaviraston (UOKiK) pääjohtaja voi määrätä yrittäjälle sakon, jonka suuruus on 10 % sen määräämisvuotta edeltävän vuoden liikevaihdosta. Sopimattomien tavaroiden lähettäminen kuluttajalle voidaan katsoa sopimattomien markkinatapojen torjuntaa koskevan lain mukaiseksi rikokseksi, josta voidaan tuomita sakkoa enintään 5 000 zlotya.

Kun ei-toivottu palvelu lähetetään virheellisesti

On tarpeen erottaa tilanne, jossa yrittäjä lähettää tahallisesti ei-toivotun palvelun tietyn tuotteen virheellisestä toimituksesta, esimerkiksi tilanteessa, jossa yrittäjä lähettää saman tuotteen asiakkaalle toisen kerran siinä väärässä uskossa, että hän tekee sen ensimmäistä kertaa. Hän voi tällöin vaatia tuotteen palauttamista siviililain perusteetonta etua koskevien säännösten perusteella. Yrittäjän tulee kuitenkin maksaa palautuslähetyskustannukset.

Vaihtoetua käsitellään inertiamyyntinä

Aikaisemmassa oikeusvaltiossa, ennen kuluttajan oikeuksista annetun lain voimaantuloa, sopimattomien markkinatapojen torjuntaa koskevan lain säännökset eivät tunnustaneet ns. korvausedut. Kun elinkeinonharjoittaja ei tilapäistenkin esteiden vuoksi voinut suorittaa palvelua kuluttajan tilaamilla kiinteistöillä, hänellä oli mahdollisuus vapautua velvoitteesta suorittamalla laadultaan ja tarkoitukseltaan samanlainen korvaava palvelu sekä sama hinta tai korvaus, samalla ilmoittamalla kuluttajalle kirjallisesti hänen oikeudestaan ​​olla hyväksymättä tätä etua ja peruuttaa sopimus, jolloin tavarat palautetaan yrittäjän kustannuksella. Uudet määräykset käsittelevät korvauspalvelua ei-toivottavana palveluna, jolla on edellä kuvatut seuraukset.

Yhteenveto - inertiamyynti

Kuten yllä olevasta analyysistä ilmenee, kuluttajan oikeuksista annettu laki laajensi inertiamyyntiin liittyviä siviilioikeudellisia vaikutuksia yrittäjän vahingoksi. Kuluttaja ei ole velvollinen maksamaan toimitetusta tavarasta tai palvelusta, jota hän ei ole tilannut, eikä hän voi vastata tästä kielteisiä seurauksia. Koko ei-toivottujen palvelujen suorittamiseen liittyvä riski on yrittäjällä.