Palveluiden maahantuonti ennen yrityksen perustamista - miten ratkaista?

Palveluvero

Usein tulee tilanteita, joissa tulevalle yrittäjälle jo ennen yrityksen perustamista aiheutuu erilaisia ​​kuluja yrityksen tarpeisiin. Esimerkkinä tällaisesta kulusta voi olla ulkomaisen mainospalvelun hankintameno, joka luokitellaan arvonlisäveron alaisena palvelujen maahantuontiksi. Artikkelissa analysoimme tapausta, jossa palveluiden tuonti tapahtuu ennen liiketoiminnan aloittamista, ja tarkastelemme selvitystapaa.

Palvelujen maahantuonti - perustiedot

Pohdinnan aiheena on palvelujen tuonnin selvitysmekanismin selittäminen. Ensinnäkin, kuten aina maksullisten palvelujen tapauksessa, on ratkaisevan tärkeää määrittää tarjonnan paikka. Art. 28b kohta. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan palvelujen suorittamispaikka on silloin, kun palvelu tarjotaan verovelvolliselle, paikka, jossa palvelun vastaanottavan verovelvollisen kotipaikka on.

Lisäksi on huomattava, että artiklan 1 kohdan mukaisesti arvonlisäverolain 2 momentin 9 momentin mukaan palvelujen maahantuonnilla tarkoitetaan palvelujen tuottamista, joiden suorittamisesta vastaanottaja on verovelvollinen. Art. 17 sek. Lain 1 momentin 4 momentin mukaan verovelvollisia ovat myös oikeushenkilöt, oikeushenkilöllisyyttä vailla olevat organisaatioyksiköt ja palveluja ostavat luonnolliset henkilöt, mikäli seuraavat ehdot yhdessä täyttyvät:

  • Palveluntarjoaja on verovelvollinen, jolla ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa eikä kiinteää toimipaikkaa maan alueella, ja kun on kyse palveluista, joille on 1 §. 28e, verovelvollista ei ole rekisteröity 5 §:n mukaisesti. 96 sek. 4,
  • vastaanottaja on sellaisten palvelujen osalta, joille 28B, §:ssä tarkoitettu verovelvollinen. 15 tai 15 §:ssä tarkoitettu ei-verovelvollinen oikeushenkilö. 15 §:n mukaisesti rekisteröity tai rekisteröitynyt. 97 sekuntia 4.

Viitataan myös rekisteröintivelvoitteisiin. Yllä oleva säännös viittaa palvelun vastaanottajan tarpeeseen rekisteröityä §:n mukaisesti. 97 sekuntia arvonlisäverolain 4 §. Tässä säännöksessä todetaan, että 3 momentissa tarkoitetut verovelvolliset. 15, jollei rekisteröityä aktiiviseksi arvonlisäverovelvolliseksi velvoitettu, ennen ensimmäisen yhteisöluovutuksen tai ensimmäisen yhteisöhankinnan päivämäärää ilmoittamaan 2 §:ssä tarkoitetussa rekisteröinnissä veroviraston päällikölle. 96, aikomuksesta aloittaa näiden toimintojen suorittaminen (1 §). Mainittua säännöstä sovelletaan soveltuvin osin myös 11 §:ssä tarkoitettuihin verovelvollisiin. 15, muut kuin kohdassa mainitut. 1 ja 2, jotka ostavat palveluja, joille art. 28b, jos nämä palvelut olisivat palvelujen tuontia (3 kohdan a alakohta). Veroviraston päällikkö rekisteröi 1 momentin mukaisesti ilmoituksen tehneen tahon. 1, EU:n arvonlisäverovelvollisena (4 kohta).

Edellä mainittujen säännösten valossa, kun mainospalvelu ostetaan toisesta EU-maasta urakoitsijalta, palveluita tuodaan, koska palvelun tarjoamispaikka on palvelun vastaanottajan kotimaa eli tässä tapauksessa Puola. Lisäksi esitetyt määräykset osoittavat, että puolalaisen yhteisön tulee rekisteröityä EU-arvonlisäverovelvolliseksi ennen tällaisen palvelun ostamista. Tällainen rekisteröinti tehdään VAT-R-lomakkeella.

Puolan verovelvollisen tulee rekisteröityä ALV-EU-tarkoituksiin ennen mainospalvelun ostamista toiselta EU-maasta ja sen jälkeen selvittää palvelujen tuonti.

Palveluiden maahantuonti ennen liiketoiminnan aloittamista

Tulevat yrittäjät eivät aina ole tietoisia edellä mainituista velvollisuuksista ja ostavat usein erilaisia ​​palveluita (mukaan lukien mainontaa) ennen liiketoiminnan aloittamista. Yleensä tämäntyyppiset kulut liittyvät markkinointiin ja niiden tarkoituksena on markkinoida yritystä kunnolla ennen markkinoille tuloa.

Tästä syystä herää kysymys, miten tulisi menetellä edellä mainitussa tapauksessa, kun palvelujen maahantuonti on ostettu ennen toiminnan aloittamista. Tähän kysymykseen vastaamiseksi on korostettava, että arvonlisäverolaissa ei ole poikkeuksia esitettyihin muotovelvoitteisiin, mikä johtaa siihen johtopäätökseen, että verovelvollisen tulee yksinkertaisesti täydentää edellä mainittuja puutteita.

Tästä johtuen ALV-R on toimitettava ensin (tai lomake päivitettävä) ja verollisen toiminnan harjoittamisen alkamispäiväksi tulee olla se päivä, jolloin palvelu todella tuotiin ensimmäistä kertaa. Samassa ilmoituksessa verovelvollisen tulee myös rekisteröityä ALV-EU-tarkoituksiin. Huolimatta veroviranomaisten väärästä käytännöstä, joka korjattiin myöhemmin oikeuden päätösten perusteella, nyt ei ole epäilystäkään siitä, että taannehtivan arvonlisäveroilmoituksen tekeminen on sallittua.

Toinen velvollisuus on tehdä myöhässä oleva veroilmoitus, josta käy ilmi palvelujen tuonti. Lähetettävän lomakkeen tyyppi riippuu arvonlisäveron maksajan asemasta. Aktiivinen arvonlisäveron maksaja maksaa palvelun oston ja siitä johtuvan veron VAT-7 (tai VAT-7K) lomakkeella, erä 12:

"Alv:n maksajilta ostettujen palvelujen maahantuonti, jolle Art. Lain 28 b §".

Lisäksi on huomioitava, että aktiivisille arvonlisäveron maksajille tämä summa on myös vähennettävän veron määrä. Kuten Art. 86 sek. 2 piste 4 lit. arvonlisäverolain a alakohdan mukaan ostoihin sisältyvän veron määrä on palvelujen suorittamisesta maksettavan veron määrä, josta 1999/2003 3 momentin mukaan. 17 sek. 1 kohdan 4 tai 8 mukaisesti verovelvollinen on niiden vastaanottaja. Tästä johtuen aktiivisille arvonlisäverovelvollisille palveluiden maahantuonti on neutraalia toimintaa, koska maksettava vero on myös vähennettävän ostoihin sisältyvän veron määrä.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Esimerkki 1.

Puolalainen veronmaksaja aloitti liiketoimintansa 1. kesäkuuta. Jo ennen aloittamistaan, 15. toukokuuta, se oli ostanut mainospalvelun saksalaiselta urakoitsijalta. Jos verovelvollinen on tehnyt ALV-R-ilmoituksen 1. kesäkuuta tietoisena virheestään, hänen tulee päivittää ALV-R-ilmoitus ja ilmoittaa toiminnan alkamispäivä 15. toukokuuta, rekisteröityä samassa hakemuksessa arvonlisävero-EU-tarkoitukseen ja toimittaa toukokuulta ALV-7-ilmoituksen, josta ilmenee palvelujen tuonti.

Aktiivinen arvonlisäverovelvollinen päivittää ALV-R-ilmoituksen ja antaa erääntyneen ALV-7- tai VAT-7K-ilmoituksen sen tilityskauden puitteissa, jolla hän on tuonut palvelut ennen liiketoiminnan aloittamista. Maahantuonnin yhteydessä maksettava vero on samalla vähennyskelpoinen vero.

Arvonlisäverosta vapautettujen verovelvollisten tilanne on toinen. Yleensä kyse on ihmisistä, jotka käyttävät hyväkseen 11 artiklassa kuvattua vapautusta. 113 kohta. arvonlisäverolain 1 §. Tämän säännöksen mukaan sellaisten verovelvollisten myynti, joiden myynnin arvo edellisenä verovuonna ei ylittänyt yhteensä 200 000 zlotya, on vapautettu verosta. Veron määrä ei sisälly myyntiarvoon. Kuten Art. Lain 2 §:n 22 momentin mukaan myynnillä tarkoitetaan tavaroiden maksullista toimittamista ja maksullista palvelujen suorittamista maan alueella, tavaroiden vientiä ja yhteisön sisäistä tavaran luovutusta. Tässä tapauksessa kyseessä on sellaisen palvelun maahantuonti, joka ei ole vapautettu arvonlisäverosta.

Lisäksi on korostettava, että maahantuotujen palvelujen arvoa ei ole rajoitettu, mikä tarkoittaa, että arvonlisäverosta vapautettu verovelvollinen on velvollinen ensimmäisen ostohetkellä suorittamaan tuonnin veron. Kuten aktiivisen verovelvollisen tapauksessa, hänen on rekisteröidyttävä ALV-EU-tarkoituksiin VAT-R-lomakkeella. Tämä seikka ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla itse subjektiiviseen vapautukseen, joten maahantuotujen palvelujen määrä ei vaikuta pykälässä määriteltyyn vapautusrajaan. 113 kohta. arvonlisäverolain 1 §.

Perustuu artikkeliin. 99 sekuntia arvonlisäverolain 9 §:ssä mainitut verovelvolliset. 17 sek. 1 kohdat 4, 5 ja 8 eivät ole velvollisia antamaan veroilmoitusta, VAT-9M veroilmoitus on jätettävä verovelvollisuuden syntykuukautta seuraavan kuukauden 25. päivään mennessä. Samalla maksetaan myyntivero. ALV-9M-ilmoituksessa sekä veropohja että erässä maksettava vero 12 ja 13:

"Alv:n maksajilta ostettujen palvelujen maahantuonti, jolle Art. Lain 28 b §".

Tässä vaiheessa on syytä huomioida, että arvonlisäverovapautuksen saaneet verovelvolliset eivät voi vähentää ostoihin sisältyvää veroa, koska pykälän mukaan. 86 sek. 1 §:ssä tarkoitettu verovelvollinen siltä osin kuin tavaraa ja palvelua käytetään verollisen toiminnan harjoittamiseen. 15, on oikeus alentaa maksettavan veron määrää ostoihin sisältyvän veron määrällä. Vapautettu verovelvollinen ei harjoita verotettavaa toimintaa, joten hän ei voi vähentää arvonlisäveroa. Näin ollen vapautettu verovelvollinen ilmoittaa VAT-9M-ilmoituksessa vain tuontiveron.

Arvonlisäverosta vapautunut verovelvollinen tekee ALV-R-ilmoituksen, jossa rekisteröityy arvonlisävero-EU-tarkoituksiin ja ilmoittaa aloituspäiväksi palvelun ensimmäisen maahantuonnin. Lisäksi hän antaa erääntyneen ALV-9M-ilmoituksen, jossa hän näyttää maksettavan veron. Tässä tapauksessa ostoihin sisältyvää veroa ei voida vähentää. Veronmaksajan on siis maksettava rästit.

Esimerkki 2.

Puolalainen veronmaksaja aloitti 1. kesäkuuta arvonlisäverottoman liiketoiminnan. Jo ennen aloittamistaan, 15. toukokuuta, se oli ostanut mainospalvelun saksalaiselta urakoitsijalta. Jos verovelvollinen myöhemmin tajuaa virheensä, hänen tulee jättää ALV-R-hakemus, jossa on mainittava ensimmäisen ALV-EU-tavoitteen toiminnan päivämäärä 15. toukokuuta, ja toimitettava toukokuuta koskeva VAT-9M-ilmoitus, josta käy ilmi arvonlisäveroa koskeva vero. palvelujen maahantuonti.

Edellä esitetyt perustelut huomioon ottaen on huomattava, että kysymys palvelujen tuonnin arvonlisäveron kattamisesta koskee sekä aktiivisia että vapautettuja verovelvollisia. Tärkeää on myös se, että arvonlisäverolain mukaisen muodollisen toiminnan suorittamisvelvollisuutta ei suljeta pois vain siksi, että tuonti tapahtui ennen varsinaista toiminnan aloittamista. Arvonlisäverotuksessa myös palvelujen maahantuonti ennen liiketoiminnan aloittamista on veronalaista toimintaa, joka on suoritettava suoritusaikana.