Ennakon ja käsirahan toiminta käytännössä - osa I

Palveluvero

Ennakon ja arvonlisäveron perusteella tehdyn käsirahan toiminta ei ole sama. Sekä käsirahalla että käsirahalla on erityisiä verovaikutuksia arvonlisäveron ja joskus tuloveron osalta. Ennakon ja ennakkomaksun verotuksessa tapahtuu vielä suurempaa eroa niiden palautuksen yhteydessä erilaisten tilanneolosuhteiden valossa.

Ennakon ja talletuksen toiminta ja arvonlisäverovelvoitteen vanhentumisajan umpeutumisen jälkeen laadittujen laskujen oikaisu

Aktiivinen arvonlisäverovelvollinen teki kaupallisen sopimuksen ilmastointilaitteiden toimittamisesta urakoitsijan kanssa. Huhtikuussa 2012 hän suoritti 70 000 PLN:n maksun. ennakkomaksun ja saanut ennakkolaskun. Laitetoimittajan puolelta oli kuitenkin edelleen selvittämättömiä tapahtumia, jotka johtivat sopimuksen täyttämättä jättämiseen. Lopulta maaliskuussa 2018 veronmaksaja sai takaisin huhtikuussa 2012 suoritetun ennakkomaksun ja osittaiset korjauslaskut myyjän huhtikuussa 2012 esittämään ennakkolaskuun useissa kuukausierissä. Ennakkomaksun takaisinmaksuun johtaneet tapahtumat eivät olleet ennakkomaksun maksupäivänä lainkaan ennakoitavissa. Vuonna 2012 verovelvollinen vähensi myyjältä saamistaan ​​ennakkolaskuista arvonlisäveron. Nyt hän kuitenkin pohtii, miten hänen pitäisi edetä ennakkomaksun palauttamisen ja sitä kautta arvonlisäveron selvityksen yhteydessä.

Tässä tapauksessa on ensin tarkasteltava, eikö myyjän vuonna 2012 esittämistä ennakkolaskuista johtuva velvoite ole vanhentunut, koska sillä on tässä tapauksessa vaikutusta ostajan menettelyn jatkoon.

Verovelvollisuus vanhenee 5 vuoden kuluttua sen kalenterivuoden lopusta, jolloin veronmaksuaika päättyi. Lisäksi tässä tapauksessa ei ole tapahtunut vanhentumisajan kulumista keskeyttäviä tai keskeyttäviä tapahtumia.

Lisäksi tässä tilanteessa laaditut korjauslaskut (myöhemmin tapahtuneen tapahtuman dokumentointi) eivät vaikuta alkuperäiseen verovelkaan siinä tapauksessa, että se on tällä hetkellä vanhentunut.

Korkein hallinto-oikeus 13.3.2013 antamassaan tuomiossa. viitenumerolla Laki I FSK 500/13 totesi, että myyjä, joka on saanut ennakon, laatinut ennakkolaskun, ei täyttänyt sopimusta ja tämä velvollisuus on vanhentunut, hän ei voi laatia erääntyneen veron oikaisevaa laskua (tältä laskulta), edes palautuksesta huolimatta. ennakkomaksusta ja sopimuksen peruuttamisesta. Vanhentumisajan umpeutuminen estää myyjää laatimasta korjauslaskuja, joista ilmenee mm. ennakkomaksujen palautus ostajalle.

Näin ollen myyjä ei tässä tilanteessa voi arvonlisäverovelvollisuuden vanhentumisesta johtuen oikaista annetuista korjauslaskuista johtuvaa myyntiveroa vuonna 2012 saatuihin ennakkoihin. Toisaalta nämä korjauslaskut vastaanottaneen ostajan ei tulisi oikaista tuolloin vastaanotetuista ennakkolaskuista vuonna 2012 vähennettyä arvonlisäveroa vähennettynä. Näin ollen edellä mainitussa tapauksessa kirjoitetut korjauslaskut eivät vaikuta ennakon ja käsirahan toimivuuteen nykyisillä ehdoilla.

Ennakon ja talletuksen ja sopimuksen peruuttamisen toiminta

Aktiivinen arvonlisäverovelvollinen teki vuonna 2017 myyntisopimuksen vastaanottajan, joka on myös aktiivinen arvonlisäverovelvollinen, kanssa, jonka piti koostua joidenkin laitteiden myynnistä liiketoimintaprofiilin muutoksen yhteydessä. Sopimuksessa määrättiin, että ostaja maksaa ennakkomaksun. Sen vastaanottamisen jälkeen myyjä laati ennakkolaskun ja verotti sen vastaanottokuukauden arvonlisäverolla 23 %. Urakoitsija kuitenkin vetäytyi lyhyen ajan kuluttua sopimuksesta irtisanoutumalla. Sopimuksen määräysten mukaan ostajan suorittama ennakkomaksu säilytetään myyjällä. Tässä tilanteessa ostaja pyysi yllättäen ennakkolaskua korjaavaa laskua, mutta ei 23 %:n, vaan arvonlisäverottoman verokannan kanssa. Oikaisulaskun laatimisen tarpeellisuutta tässä muodossa perusteli käsirahan luonteen muutos. Myyjän on vaikea käsitellä tätä tilannetta.

Aluksi on huomioitava, että jos myyjä saa ennakkomaksun, se on aina tulevista tavaroista tai palveluista. Tästä syystä saadun ennakkomaksun ja myöhemmän myynnin välillä on oltava yhteys. Toisaalta, jos rahat siirretään itse eikä se liity tulevaan myyntiin, se ei ole veronalaista arvonlisäveron ennakkoa, talletusta tai ennakkomaksua.

Jos tarkasteltavassa tapauksessa myyjä saa ennakkomaksun ja sen jälkeen ostaja irtisanoutuu kaupasta vetäytyen sopimuksesta, niin tässä tapauksessa ennakkomaksun ja tulevan myynnin välillä ei ole suhdetta ollenkaan. Näin ollen ennakkomaksun ja ennakkomaksun toimivuus ostajan irtisanoutuessa sopimuksesta ennakon maksamisen jälkeen mutta ennen ostajan suorittamaa myyntiä rajoittuu vain sen kirjaamiseen, koska lopullinen verotuskohde ei ota paikka. Tässä vaiheessa kannattaa huomioida korkeimman hallinto-oikeuden 5.2.2015 antama tuomio, viite nro. I FSK 1911/13. Tässä tuomiossa tuomioistuin selittää, että tiettyä myyntiä, josta on saatu ennakkomaksuja tai ennakkoja, ei lopulta tapahdu, jolloin myyjä on velvollinen oikaisemaan veropohjaa ja arvonlisäveroa (riippumatta siitä, pitääkö hän ennakon vai ei ). Sopimuksen mukaan pidätettävä ennakkomaksu toimii korvauksena, mutta sitä ei ole eikä tule pitää vastikkeena verollisesta toiminnasta. Ostajan irtisanoutuessa sopimuksen täytäntöönpanosta pidätetty ennakkomaksu ei ole arvonlisäveron alaista, koska tapahtumaan ei liittynyt verollista toimintaa.
Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Sen seurauksena, että myyjä vastaanotti ennakon, arvonlisäverovelvoite syntyi ja se suoritettiin sen vastaanottokuukautena. Koska urakoitsija ei kuitenkaan täyttänyt kirjalliseen kauppasopimukseen sisältyviä velvoitteitaan, hän menetti sopimuksen määräysten mukaisen ennakkomaksun myyjälle ja ennakkomaksu itsessään sai korvaustehtävän (se ei ollut palautettavissa). On syytä huomioida, että ostajan peruuttamisesta sopimuksesta aiheutui edellä mainitut oikeudelliset ja verotukselliset seuraukset ja ostajan sopimuksen peruuttamisen seurauksena saatu ennakkomaksu on kohtuuttomasti palautettava summa. Toisaalta osapuolet ilmoittivat sopimuksessa selvästi, että ennakkomaksu menetettiin, jos ostaja ei täyttänyt sopimuksen ehtoja.

Siksi myyjä on ennakkomaksun saatuaan velvollinen laatimaan ennakkolaskun, ja mikäli ostaja ei noudata sopimusehtoja, hän laatii lisäksi ennakkolaskua korjaavan laskun, koska ennakkomaksu menettää palkkionsa tässä vaiheessa (koska tulevaa myyntiä ei tapahdu) ja alkaa toimia korvauksena.

Yhteenvetona voidaan todeta, että veronmaksaja, joka on myyjä, johtuu:

  1. tehnyt sopimuksen osan laitteiston myynnistä,

  2. saada ennakkomaksu,

  3. ennakkolaskun lähettäminen ennakkomaksun vastaanottamiskuukaudessa ja

  4. ostajan peruuttaminen sopimuksesta (sopimusehtojen noudattamatta jättäminen, joka johti ennakkomaksun pidättämiseen sen määräysten mukaisesti),

- on velvollinen laatimaan oikaisulaskun miinusmäärästä aiemmin laadittuun ennakkolaskuun sisältyneestä koko summasta, koska alun perin ennakkomaksuna ollut maksu menetti subjektiivuutensa, mikä johti verotuskohteen puuttumiseen. Näin ollen ennakkomaksun ja ennakkomaksun toimivuus siinä tapauksessa, että sopimusehtoja ei noudateta, muuttaa luonnettaan. Mikäli ennakkomaksu menettää luonteensa tässä tapauksessa, on aiemmin laadittu ennakkolasku korjattava nollaan.