Leasing-tietueet - kaikki mitä sinun tarvitsee tietää

Verkkosivusto

Leasing on yksi suosituimmista rahoituksen muodoista (lähteistä) niin pienten kuin suurten elinkeinonharjoittajien, elinkeinotoimintaa harjoittavien luonnollisten henkilöiden ja kauppaoikeudellisten yhtiöiden omaisuuden rahoittamiseen. Joskus sitä verrataan myös puhekielessä "osamaksuun". Leasing on kuitenkin paljon muodollisempaa ja sen rahoitus perustuu täysin erilaisiin periaatteisiin. Katso miltä leasing-tallenteet näyttää!

Mitä on leasing?

Puolan kielen PWN-sanakirjan mukaan leasing on eräänlainen koneiden, kuljetusvälineiden jne. vuokraus, joka koostuu niiden maksullisesta käytöstä ja oikeudesta ostaa ne tietyn ajan kuluttua. Toisin sanoen kyseessä on tavaran (esim. tuotantokoneen, auton) maksullinen käyttö, joka tuo käyttäjälle etua, mutta sen hinta on jaettu eriin lunastusmahdollisuudella sopimuksessa määritellyn ajanjakson päätyttyä. sopimus.

Leasingsopimus kuuluu luokkaan ns nimetyt sopimukset, joista säädetään siviililaissa. Art. Siviililain 7091 mukaan rahoittaja sitoutuu leasingsopimuksella yrityksensä toiminnan puitteissa ostamaan tavaran nimetyltä myyjältä tässä sopimuksessa määritellyin ehdoin ja antamaan tämän tuotteen käyttäjän käytettäväksi. tai käyttää ja vastaanottaa etuja määrätyn ajan, ja käyttäjä sitoutuu maksamaan rahoittajalle sovituin ehdoin erissä, rahakorvauksena, joka on vähintään rahoittajan tavaran ostohintaa tai korvausta vastaava.

Edellä esitetystä seuraa, että leasingissa on 3 kokonaisuutta: rahoittaja, myyjä ja käyttäjä. Tämä ei kuitenkaan ole kolmikantasopimus! Leasingsopimuksen osapuolia ovat rahoittajaosapuolet ja käyttäjät. Yllä oleva kaavio näyttää:

Leasing-kohteena voivat olla esimerkiksi tuotantokoneet, kulkuneuvot, jopa kiinteistöt.

Leasingin sisällyttäminen kirjanpitolakiin ja kirjanpitolautakunnan hyväksymään määritelmään

Yllä oleva selitys käsitteestä tai pikemminkin leasinglaitoksesta vastaa tiukasti juridista merkitystä. Kirjanpitolaki määrittelee leasingin eri tavalla. Art. 3 sek. Kirjanpitolain 4 §: (...) toinen osapuolista, jäljempänä "rahoittaja", antaa toiselle osapuolelle, jäljempänä "käyttäjä", kiinteää omaisuutta tai aineetonta omaisuutta käytettäväksi maksua vastaan ​​tai etujen saamiseksi tiettyyn Aikavälillä.(...)
Kirjanpitolaissa ei mainita, että kyseessä on suora vuokrasopimus. Se käyttää vain tietyn toiminnan kuvausta, joka muistuttaa siviililain leasingsopimukseksi kutsuttua sääntöä, vaikka tämä kuvaus sisältyy ns. lakisääteinen termisanasto.Tästä kertoo myös samankaltainen terminologia (rahoittaja, käyttäjä - leasingsopimuksen osapuolet), toiminnan maksaminen, etujen käyttö/käyttö ja periminen sekä sopimuksen (ehto) oikea-aikaisuus.

Valtiovarainministerin 23. joulukuuta 2011 antamassa ilmoituksessa nro 9 tilinpäätösstandardikomitean päätöksen julkistamisesta muutetun kansallisen tilinpäätösstandardin nro 4 "Leasing, vuokraus, leasing" hyväksymisestä, leasingsopimus - tämä on siviililaissa nimetty leasingsopimus sekä mikä tahansa muu määräaikainen sopimus, jonka mukaan toinen osapuolista, jota kutsutaan "rahoittajaksi", antaa toiselle osapuolelle, jota kutsutaan "käyttäjäksi" ", käyttää tai kerätä maksua vastaan ​​vuokrasopimuksen kohteena olevia etuja, jotka ovat omaisuutta, kuten kiinteistö, laitteet, koneet, kulkuvälineet, aineettomat hyödykkeet. Standardin mukaiset leasingsopimukset ovat siis myös siviililaissa tarkoitettuja määräaikaisia ​​vuokra- ja leasingsopimuksia. Vuokrasopimuksen soveltamisalaan voi kuulua myös sen aiheeseen liittyviä (riippuvaisia) lisäpalveluita, kuten tilojen käyttökunnossa pitäminen (esim. lämmitys, valaistus, vesi, hissien käyttö, siisteyden ylläpito, turvallisuus) tai tekninen palvelu koneiden ja laitteiden leasingissa. Standardin mukaan vuokra-aika on vähintään 12 kuukautta.

Vuokrasopimuksen oikea kirjanpito

Leasingkirjanpitoa on säännelty Art. 3 sek. Kirjanpitolain 4, 5 §: Jos yhteisö on ottanut käyttöön ulkopuolisen käyttöomaisuuden tai aineettoman hyödykkeen sopimuksella, jonka mukaan toinen osapuolista, jäljempänä "rahoittaja", antaa toiselle osapuolelle, jäljempänä "käyttäjänä", kiinteänä omaisuutena tai aineettomana hyödykkeenä käytettäväksi maksua tai etujen perimistä tietyn ajan, nämä varat ja arvot sisältyvät käyttäjän aineellisiin hyödykkeisiin, jos sopimus täyttää vähintään yhden seuraavat ehdot:
1) siirtää esineensä omistusoikeuden käyttäjälle sen ajanjakson päätyttyä, jolle se on tehty Edellytys täyttyy, jos vuokrasopimukseen sisältyy sopimusehto, että vuokrakohteen omistusoikeus siirtyy sopimuksen päätyttyä rahoittajalta käyttäjälle. 2) sisältää käyttäjän oikeuden ostaa sen esine sen sopimuskauden päätyttyä, jolle se on tehty, hintaan, joka on ostopäivän markkina-arvoa alhaisempi Käyttäjällä on sopimusehdon mukaan mahdollisuus ostaa vuokrattu omaisuus oikeuden käyttöpäivän markkina-arvoa alempaan hintaan. 3) ajanjakso, jolta sopimus on tehty, vastaa suurelta osin käyttöomaisuuden tai omaisuusoikeuden odotettua taloudellisen hyödyn aikaa, mutta se ei saa olla lyhyempi kuin 3/4 tästä ajanjaksosta. Sopimuksen kohteen omistusoikeus voi siirtyä käyttäjälle sen ajanjakson jälkeen, jolle sopimus on tehty Vuokratun hyödykkeen taloudellista vaikutusaikaa arvioitaessa otetaan huomioon vertailukelpoinen vuokrattu hyödyke yleisesti käytettyjen hintojen ja poistoaikojen mukaisesti. 4) sopimuspäivänä määrättyjen ja sen voimassaoloaikana maksettavien palkkioiden summa vähennettynä alennuksella ylittää 90 % sopimuksen kohteen kyseisen päivän markkina-arvosta. Maksujen yhteissumma sisältää sopimuksen kohteen lopullisen arvon, jonka käyttäjä sitoutuu maksamaan tämän kohteen omistusoikeuden siirtymisestä hänelle. Maksujen summa ei sisällä maksuja rahoittajalle tämän kohteen lisäetuista, veroista ja vakuutusmaksuista, jos käyttäjä maksaa ne käyttömaksuista riippumatta. Jos käyttäjä on yhdessä vuokrakohteen kanssa velvollinen ostamaan esimerkiksi leasing-kohteen palvelupaketin (eikä näistä palveluista ole käyttäjälle hyötyä), tämän palvelun maksut sisältyvät leasingmaksujen summa 5) sisältää rahoittajan lupauksen tehdä rahoituksen saajan kanssa toinen sopimus saman esineen käytöstä korvausta tai voimassa olevan sopimuksen jatkamista edullisemmilla ehdoilla Sitä sovelletaan, kun vuokrasopimuksen määräykset edellyttävät vuokrakohteen säilyttämistä tai korvaamista uudella tai voimassa olevan sopimuksen voimassaoloajan pidentämistä. 6) säädetään mahdollisuudesta sen irtisanomiseen edellyttäen, että rahoituksen saaja kattaa kaikki rahoittajalle aiheutuneet kustannukset ja tappiot Mikäli käyttäjä irtisanoo sopimuksen, hän maksaa rahoittajalle sopimussakkon, jossa otetaan huomioon olemassa olevat vuokramaksut sekä rahoittajalle sopimuksen ennenaikaisesta irtisanomisesta aiheutuneet kustannukset ja tappiot. 7) sopimuksen kohde on mukautettu käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin. Vain käyttäjä saa käyttää sitä ilman, että siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Kyse on sellaisesta leasing-kohteesta, jolla on niin yksilölliset ominaisuudet, että vain käyttäjä (ei kukaan muu) voi hyödyntää leasing-kohteen täyttä taloudellista potentiaalia. 5. Jos vähintään yksi kohdassa määritellyistä ehdoista. 4, käyttöomaisuuden käyttäjän käyttöön ottamat aineettomat hyödykkeet luokitellaan rahoittajan rahoitusvaroiksi muiksi pitkäaikaisiksi tai lyhytaikaisiksi varoiksi, vastaavasti.

Leasing-tietueet - vuokratun omaisuuden arvo

Kirjanpitolaissa leasingin "määritelmä" viittaa rahoitusleasingiin (suosituin), eli leasingin kohde luokitellaan käyttäjän (vuokralleottajan) käyttöomaisuuteen. Edellä mainittu kirjanpitolain säännös sisältää ne ehdot (itse asiassa vähintään yhden edellä mainituista on täytyttävä), jotka ovat välttämättömiä leasingsopimuksen kirjaamiseksi rahoitusleasingiksi. Jos sopimus ei täytä vähintään yhtä edellä mainituista ehtoja, silloin on katsottava, että kyseessä on käyttöleasing.

Rahoitusleasingsopimuksen kohde esitetään käyttäjän kirjanpidossa poistojen kohteena olevan käyttöomaisuuden osana ja toisella puolella rahoitusvelana. Käyttäjä tekee poistot leasingomaisuudesta.

Rahoitusleasingkohteen alkuperäiseksi arvoksi, joka vastaa sen kauppahintaa, määritetään alempi seuraavista:

  • vuokratun hyödykkeen markkina-arvo, joka on määritetty vuokrasopimuksen alkaessa
  • leasingmaksujen nykyarvo, joka on määritetty vuokrasopimuksen korolla tai käyttäjän korolla.

Vuokrakohteen alkuarvoa lisäävät käyttäjälle aiheutuvat välittömät sopimuksen tekemisestä, kokoonpanosta, perustuksista, mukauttamisesta, parannuksista ja muista vastaavista aiheutuvat kustannukset.

Vuokrattavan omaisuuden markkina-arvo vastaa - useimmissa tapauksissa - sopimuksessa ilmoitettua arvoa. Jos vuokranantaja ei paljasta vuokratun omaisuuden arvoa tai hänen ilmoittamansa arvo ei ole luotettava, vuokralle ottaja määrittää itse sopimuksen kohteen arvon. Tätä tarkoitusta varten se ottaa huomioon saman tai vastaavan tuotteen markkinahinnan. Jos leasingkohteen arvoa ei käytännössä ole mahdollista määrittää markkinahinnan perusteella (joka koskee esimerkiksi erikoiskoneita ja -laitteita, jotka on sovitettu vain käyttäjän tarpeisiin), niin se määrittää leasing-kohteen arvon. leasingkohde diskonttaamalla (määrittämällä nykyarvo) sopimuksen mukaisten leasingmaksujen summasta.

Käyttäjä tekee poistot rahoitusleasing-kohteesta noudattaen §:n periaatteita. 32 ja 33 §. Jos vuokrasopimuksessa ei määrätä, että käyttäjä saa omistukseensa sopimuksen kohteen vuokra-ajan päättyessä (ilman lisämaksua tai loppumaksua vastaan), tulee kyseisestä omaisuudesta tehdä täysi poisto: vuokra-ajan tai taloudellinen käyttöikä, jos se olisi lyhyempi. Jos sopimuksessa määrätään, että vuokralleottaja saa sen irtisanomisen jälkeen omistukseensa vuokratun omaisuuden (ilman lisämaksua tai loppumaksua vastaan) - kyseisestä hyödykkeestä tehdään poistot sen taloudellisen käyttöiän aikana poistoperiaatteiden mukaisesti (menetelmä, korko), jota vuokralainen soveltaa samanlaisiin omiin varoihin.

Käyttäjälle poistot ovat rahoitusleasingkohteen käyttötarkoituksesta riippuen liiketoiminnan, valmistuksen, yleisen johtamisen, myynnin tai muun liiketoiminnan kustannuksia.

Kaikki tarvittavat tiedot vuokran kirjaamisen ehdoista ja menetelmistä löytyvät valtiovarainministerin 23.12.2011 antamasta tiedotteesta nro 9 tilinpäätösstandardikomitean päätöksen julkistamisesta muutetun kansallisen tilinpäätösstandardin nro. 4 "Leasing, vuokraus, leasing", joka on kirjanpidon vuokrasopimusten käyttöohje.