ALV-kirjanpito - miten niitä säilytetään oikein?

Palveluvero

Tavaroista ja palveluista maksettavan veron määrän tarkka määrittäminen on mahdollista asianmukaisesti pidetyn kirjanpidon ansiosta. Myös ostoihin sisältyvän veron määrä määräytyy arvonlisäverokirjanpidon perusteella. Edellä olevan valossa on nähtävissä, kuinka tärkeää aktiivisille arvonlisäverovelvollisille on velvollisuus tehdä merkinnät asianomaiseen rekisteriin luotettavasti ja virheettömästi. Lisäksi tavara- ja palveluverolaissa säädetään kirjanpitovelvollisuudesta myös muista kuin edellä mainituista yhteisöryhmistä. aktiiviset arvonlisäveron maksajat. Ketä alv-rekisteri koskee?

Aktiivisten veronmaksajien ALV-tiedot

Veronmaksajat, jotka ovat velvollisia maksamaan myynnistä erääntyvän veron ja joilla on vähennysoikeus (ns. aktiiviset arvonlisäverovelvolliset), ovat velvollisia pitämään täydellistä kirjanpitoa arvonlisäveroa varten. Kuten artiklan sisällöstä suoraan seuraa. 109 kohta. Edellä mainitun arvonlisäverolain 3 § Verovelvolliset ovat velvollisia pitämään rekisteriä, joka sisältää veroilmoituksen ja yhteenvetotietojen asianmukaisen laatimisen edellyttämät tiedot. Mainitussa säännöksessä määritellään myös pakolliset tiedot, jotka tulee sisällyttää jokaiseen tietueeseen. Tällaisen asiakirjan tulee sisältää erityisesti tiedot, jotka ovat tarpeen verotuksen kohteen ja perusteen määrittämiseksi, maksettavan veron määrä, luovutusveron oikaisut, ostoihin sisältyvän veron määrää alentavat verot, ostoihin sisältyvän veron oikaisut, Verovirastolle maksettava tai tältä toimistolta palautettava veron määrä sekä muut yksittäisten liiketoimien tunnistamiseen käytetyt tiedot, mukaan lukien numero, jonka avulla vastapuoli tunnistetaan vero- tai arvonlisäverotuksessa.

On syytä lisätä, että muutoslain nojalla 1.1.2018 alkaen uusi pykälä. 109 kohta. 8a, jossa todetaan, että yllä olevaa arvonlisäverovelvollista rekisteriä on pidettävä pakollisesti sähköisessä muodossa tietokoneohjelmia käyttäen. Tämä muutos johtui tarpeesta lähettää veroviranomaisille yhtenäiset arvonlisäverovalvontatiedostot, jotka ovat sähköisessä muodossa. Tämä todetaan suoraan Art. Veroasetuksen 82 § 1b. Tässä määräyksessä todetaan, että oikeushenkilöt, organisaatioyksiköt, joilla ei ole oikeushenkilöllisyyttä, sekä luonnolliset henkilöt, jotka pitävät verokirjanpitoa tietokoneohjelmien avulla, ovat velvollisia ilman veroviranomaisen pyyntöä antamaan Verohallinnon päällikölle tiedot pidetyistä tiedoista viimeistään sähköisen viestinnän keinot, joita tarkoitetaan noin 11 artiklassa. 109 kohta. arvonlisäverolain 3 §:n mukaan kuukausittain kutakin seuraavaa kuukautta seuraavan kuukauden 25. päivään mennessä ilmoittamalla kuukausi, jota tiedot koskevat.

Vapautuneiden verovelvollisten arvonlisäverorekisteri

Alv-kirjanpitovelvollisuus koskee myös subjektiivisen arvonlisäverovapautuksen saajia. Art.ALV-lain 113 §:n mukaan tämä vapautus on verovelvollisilla, joiden myynnin arvo edellisenä verovuonna ei ylittänyt yhteensä 200 000 zlotya. Vaikka edellä mainitun asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tahojen ei tarvitse maksaa myynnistä maksettavaa veroa, pykälän mukaan. 109 kohta. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan on velvollinen pitämään myyntikirjanpitoa tietystä päivästä, kuitenkin viimeistään ennen seuraavan päivän myyntiä. Tämän velvoitteen käyttöönoton päätarkoituksena on määrittää hetki, jolloin verovapautukseen oikeuttavan myynnin arvo voidaan ylittää.

Toisin kuin aktiivisten arvonlisäverovelvollisten rekisterissä, lain säännöksissä ei aseteta yksityiskohtaisia ​​vaatimuksia vapautettujen myyntien rekisterin rakenteesta ja pitämisen periaatteista. Tästä syystä kaikenlainen kirjaaminen on sallittua, kunhan myynnin päivämäärä ja määrä voidaan määrittää sen perusteella. Lisäksi, koska arvonlisäverosta vapautetut verovelvolliset eivät ole velvollisia lähettämään SAF-T:tä, rekisteriä ei tarvitse pitää sähköisessä muodossa.

On muuten syytä korostaa, että subjektiivisesti arvonlisäverosta vapautettujen verovelvollisten ei tarvitse pitää kirjaa ostetuista tavaroista ja palveluista. Tällainen rekisteri on tarpeeton, koska heiltä on laillisesti evätty oikeus ostoihin sisältyvän veron vähentämiseen.

Toinen verovelvollisten ryhmä, jonka ei tarvitse maksaa myyntiveroa myynnistä, ovat arvonlisäverosta vapaita yhteisöjä. Artiklassa kuvattu objektiivinen poikkeus. 43 ja art. arvonlisäverolain 82 pykälän mukaisesti, johtuen sellaisen toiminnan harjoittamisesta, joka oli lain nojalla jätetty verotuksen ulkopuolelle. Objektiiviset vapautukset eivät ole riippuvaisia ​​liikevaihdon määrästä, mikä tarkoittaa, että tämän verovelvollisten ryhmän osalta ei tarvitse pitää arvonlisäverokirjanpitoa. Asianmukaisten kirjanpitotarpeiden poissulkeminen johtuu suoraan artiklan sisällöstä. 109 kohta. arvonlisäverolain 3 §.

ALV-kirjanpito, kun on kyse tavaroiden yhteisöhankinnasta

Eräs erityinen vapautus kuvataan 11 artiklassa. 10 sek. arvonlisäverolain 1 momentin 2 kohta. Yhteisön sisäinen tavaroiden hankinta, jonka toteuttaa:

  • kiinteämääräiset viljelijät maataloustoiminnastaan,

  • verovelvolliset, jotka harjoittavat vain muuta kuin veronalaista toimintaa ja joilla ei ole oikeutta alentaa maksettavan veron määrää tavaroiden ja palvelujen hankinnasta perittävän veron määrällä,

  • verosta vapautetut veronmaksajat,

  • oikeushenkilöt, jotka eivät ole verovelvollisia.

Edellä mainittu vapautus koskee vain tavaroiden yhteisön sisäistä arvoa enintään 50 000 zlotya verovuoden aikana. Tämän seurauksena ilmoitetun rajan ylittäminen aiheuttaa arvonlisäveron maksamisen yhteisön sisäisestä tavaranhankinnasta, vaikka verovelvollinen hyötyisikin verovapaudesta. Tästä seuraa, että yhteisön sisäisen tutkintakehyksen puitteissa ostettujen tavaroiden arvoa on seurattava. Tähän velvollisuuteen viitataan 11 artiklassa. 109 kohta. Arvonlisäverolain 11 §:n mukaan arvonlisäverosta vapautettujen ja samalla yhteisöhankintaa suorittavien tahojen on pidettävä kirjaa, jonka perusteella voidaan määrittää muista jäsenvaltioista ostamiensa tavaroiden arvo. Arvonlisäverorekisteriä olisi pidettävä siten, että varmistetaan, että ilmoitetaan päivämäärä, jona näiden yksiköiden muista jäsenvaltioista ostamien tavaroiden arvo ylittää 50 000 zlotya.

Myyntiasiakirjat kassalla

Kuten analyysin määräysten art. 111 sek. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan elinkeinotoimintaa harjoittamattomille luonnollisille henkilöille myyvät verovelvolliset ja kiinteäkantaiset viljelijät ovat velvollisia pitämään kirjaa liikevaihdosta ja maksettavien verojen määristä kassakoneilla. Kirjanpidon säännöistä, kassakoneen hankintahelpotuksen käyttämisestä ja tiettyjen verovelvollisten ryhmien vapauttamisesta kassakoneen käyttövelvollisuudesta säädetään sekä arvonlisäverolain että kehitysministerin asetuksella. ja Rahoitus poikkeuksista kirjanpitovelvollisuudesta kassakoneilla ja kassakoneista.

Lopuksi on syytä huomata, että artiklan 1 kohdan mukaisesti. Arvonlisäverolain 112 §:n mukaan kaikki verovelvolliset, sekä verovelvolliset että arvonlisäverosta vapaat, pitävät kirjanpitoa ja kaikkia verotuksen selvityksessä hyödyllisiä asiakirjoja verovelan vanhenemiseen asti.