Aktivointikorvaus - kenellä on oikeus?

Palvelus

Aktivointiraha on taloudellisen tuen muoto henkilöille, jotka ovat tulleet työhön työttömyyspäivärahansa aikana. Se on taattu työllistymisen edistämisestä ja työmarkkinalaitoksista annetulla lailla. Se on eräänlainen ilahdutus työttömille, jotka ottivat vaivansa ja löysivät itse työpaikan, sekä niille, jotka päättivät ottaa vastaan ​​työvoimatoimiston tarjoaman työn, mutta heidän palkkansa on vähimmäispalkkaa alhaisempi. Mitä ehtoja työttömän tulee täyttää saadakseen aktivointirahaa? Kuinka kauan ja kuinka paljon siitä maksetaan? Kuinka hakea sitä? Lue artikkelimme ja lue lisää.

Kuka on oikeutettu aktivointirahaan?

Art. Lain 48 §:n mukaan aktivointiraha myönnetään työttömyysetuuteen oikeutetulle työttömälle, joka:

  • piirikunnan työvoimatoimiston lähetteen seurauksena hän työskenteli vähemmän kuin kokopäiväisesti ja saa vähimmäispalkan;

  • ryhtyi työhön tai muuhun ansiotoimintaan omasta aloitteestaan.

Keskeinen kysymys aktivointirahan saamisessa on, onko työttömällä oikeus työttömyysetuuteen

Muistetaan, että työttömyysetuutta myönnetään tällä hetkellä henkilölle, joka:

  • rekisteröity työttömäksi ja

  • hän oli ilmoittautumispäivää edeltäneen 18 kuukauden aikana työsuhteessa tai tarjonnut toimeksiannon perusteella palveluita tai harjoittanut liiketoimintaa vähintään 12 kuukauden ajan ja on maksanut tältä tililtä vakuutusmaksuja työvoimarahastoon vähintään vähimmäispalkka työstä.

Näin ollen tämän määritelmän mukaan osa-aikatyössä olevat henkilöt, jotka eivät saavuttaneet lakisääteistä vähimmäismäärää, ja henkilöt, jotka yritystoimintaa harjoittaessaan maksoivat ns. pienet ZUS-maksut eli ZUS-maksut, jotka lasketaan 30 prosentin perusteella vähimmäispalkasta. Voit saada työttömyyspäivärahaa 6 tai 12 kuukauden ajaksi, joka riippuu alueen työttömyysasteesta ja muista tekijöistä, kuten 50 vuoden iästä tai huollettavana olevasta lapsesta, kun myös toinen vanhempi on työtön. Näissä tapauksissa työttömyysetuutta myönnetään 12 kuukaudeksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että jos työtön ottaa edellä mainituista tekijöistä riippuen 6 tai 12 kuukauden päivärahan saamisaikana työhön omasta aloitteestaan ​​tai hänet palkataan PUP:n lähetteen perusteella, mutta ei ansaitse työstä minimipalkkaa, heillä on oikeus saada rahallinen korvaus aktivointilisän muodossa.

Kuinka paljon aktivointiraha on?

Siinä tapauksessa, että työtön tulee PUP:n lähetteen seurauksena työhön ja tulee osa-aikaiseksi ja hänen palkkansa on vähimmäismäärää pienempi, aktivointirahaa myönnetään tietyn vuoden työstä tehdyn vähimmäispalkan ja saadun palkan, kuitenkin enintään 50 % työttömyyspäivärahasta.

Esimerkki 1.

Rouva Zofia on 51-vuotias ja hänellä on 30 vuoden työkokemus. Hän on työttömänä ja hänellä on oikeus työttömyysetuuteen 12 kuukautta, mikä on brutto 1017,36 ensimmäiseltä 90 päivältä ja sen jälkeen 798,84 brutto. 30 päivän kuluttua Zofia sai työvoimatoimiston lähetteen seurauksena osa-aikatyön, jonka bruttopalkka oli 1 125,00 zlotya. Tässä tilanteessa hänen tulee saada aktivointilisää seuraavat 2 kuukautta brutto 508,68 brutto ja 399,42 brutto seuraavat 9 kuukautta. 

Jos työtön tekee työtä omasta aloitteestaan, aktivointirahaa myönnetään työstä saadun vähimmäispalkan ja saadun palkan erotuksen suuruisena, mutta enintään 50 % päivärahasta. Aktivointipäivärahaa myönnetään tässä tilanteessa puolet siitä ajasta, jolta työttömyyspäiväraha on myönnetty.

Esimerkki 2.

Marek löysi itse työpaikan, vaikka hänellä oli oikeus työttömyysetuuteen. Hän onnistui astumaan työhön kaksi kuukautta PUP:n rekisteröinnin jälkeen. Hänellä on 10 vuoden työkokemus, ja hänelle on myönnetty kuuden kuukauden päiväraha, jonka määrä on 847,80 zlotya ensimmäiseltä kolmelta kuukaudelta ja 665,70 zlotya seuraavilta 3 kuukaudelta. Uudessa työpaikassa Marek saa 3 500 zlotyn bruttopalkkiota. Hänen tapauksessaan aktivointikorvaus on:

3500 - 2250 = 1250

Aktivointiraha ei kuitenkaan saa ylittää 50 % tuesta, joten Marek saa 423,90 kuukaudelta ja seuraavan 2 kuukauden ajalta 332,85. Hän saa sitä vain 3 kuukaudelta, koska tässä tapauksessa päivärahaa myönnetään puolelle ajasta, jolta työttömyyspäiväraha on myönnetty.

Millä ehdoilla aktivointirahaa maksetaan?

Aktivointirahan maksamisen säännöistä säädetään työ- ja sosiaaliministerin 18.8.2009 antamassa määräyksessä työttömyyspäivärahan, stipendin ja aktivointirahan myöntämismenettelystä. Luemme siitä, että aktivointiraha myönnetään, kun työskentely tai muu ansiotyö ja saadun työsuhteen määrä on todistettu hakemuksen jättämispäivästä alkaen:

  • työssäoloajalle laskeutuva viimeinen työttömyyspäivärahapäivä siinä tapauksessa, että työhön on ryhdytty työttömän työvoimatoimiston lähettämisen seurauksena ja mainittu henkilö oli osa-aikatyössä, jolloin hän ansaitsi vähemmän kuin minimi palkka;

  • työssäolo- tai muun ansiotyön ajalle kuuluvan työttömyysetuuden puolen puoliskon viimeinen päivä, jos aloitetaan työnteko omasta aloitteestaan.

Määritettäessä täydennyksen määrää keskeneräiseltä kuukaudelta, määrä jaetaan 30:llä ja kerrotaan sen kalenteripäivien lukumäärällä, jolta etuus maksetaan. Aktivointirahaa maksetaan jokaiselta kalenteripäivältä siitä hetkestä, kun oikeutettu on jättänyt hakemuksen. Aktivointirahan maksupäivämäärän määrittää läänin työvoimatoimisto, ja se saa olla enintään 14 päivää sen maksujakson päättymisestä, jolta etuutta maksetaan. Tämä tarkoittaa, että jos lisä on myönnetty 28.4.2019 alkaen, on lisäosan ensimmäinen maksu suoritettava 14.5.2019 mennessä.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Milloin aktivointiraha ei ole oikeutettu?

On kuitenkin tilanteita, joissa aktivointirahaa ei makseta työttömän työhönottamisesta huolimatta. Ei oikeutta seuraavissa tapauksissa:

  • läänin työvoimatoimiston ohjaamalla työttömän interventiotöihin, julkisiin töihin tai työpaikalle, laite- tai lisävarustekustannukset on palautettu;

  • työtön ryhtyi työhön tai muuhun ansiotoimintaan omasta aloitteestaan ​​sen työnantajan palveluksessa, jonka palveluksessa hän oli tai jonka palveluksessa hän teki muuta ansiotyötä, välittömästi ennen työttömäksi ilmoittautumista;

  • työttömän tekemä työ tai muu ansiotyö ulkomailla omasta aloitteestaan;

  • olla palkattomalla vapaalla.

Lue lisää aktivointirahasta:
Aktivointikorvaus - milloin, kenelle ja kuinka paljon?
Työttömien ja vammaisten ammatillinen aktivointi
Alle 30-vuotiaan työttömän työsuhdekulujen korvaus

Kyseessä on suljettu luettelo, eikä oikeudesta aktivointirahaan ole laillista perustetta kieltäytyä esimerkiksi tilanteessa, jossa työtön aloitti työssä ja piti sitten useamman päivän tauon ja teki toisen sopimuksen saman työnantajan kanssa. Usein käy niin, että työnantaja tekee eri syistä sopimuksen työntekijän kanssa muutaman päivän kuluttua edellisen sopimuksen päättymisestä. Tällaista tapausta käsiteltiin Łódźin osavaltion hallinto-oikeuden tuomiossa 28. helmikuuta 2017, jossa tuomioistuin totesi, että "lainsäätäjä, lainatussa säännöksessä. 48 sek. Työllisyyden ja työmarkkinalaitosten edistämisestä annetun lain 1 §:ssä ei edellytetä keskeytymätöntä työskentelyä, vaan se on tehtävä ja suoritettava työttömän omasta aloitteesta. Tässä tuomiossa lääninoikeus totesi myös, että "aktivointituen laitoksen tavoitteena on epäilemättä tukea työmarkkinoita, erityisesti työttömiä, jotka siirtyvät työhön oma-aloitteisesti ja luopuvat oikeuksistaan ​​työttömyyden vuoksi. Aktivointituen ydin on, että se myönnetään aina henkilölle, joka on jo menettänyt työttömän aseman työhönoton vuoksi. Se ei siis ole työttömyyteen erottamattomasti liittyvä laitos, sillä silloin sitä ei sovellettaisi työhön ottaviin ihmisiin. Ainoa ehto tuen myöntämiselle on, että olet aiemmin ollut työtön ja sinulla on oikeus työttömyysetuuteen. Muutamankin työpäivän tauko, ellei henkilö ilmoittautuu uudelleen työttömäksi, ei poista oikeutta aktivointirahaan.

Aktivointikorvaus ja verohelpotus?

Jos työntekijä saa aktivointitukea, on muistettava, että työvoimatoimisto alentaa verohelpotuksen perusteella maksettavaa tuloveroa, joten sitä ei voida maksaa työpaikalla. Tämä todetaan Art. 35 sek. Tuloverolain 1 §:n 1 momentti, jonka mukaan työrahastosta maksettava etuus ja aktivointiraha maksetaan tästä rahastosta, on veronalaista. Kohdan mukaisesti Tämän artiklan 5 kohdan mukaan etua vähennetään verohyvityksen määrällä. Kun työntekijä saa aktivointiavustusta, työnantaja ei siis saa alentaa maksettavaa veroa verohelpotuksen määrällä. Se on mahdollista vasta viimeistä aktivointirahan saamiskuukautta seuraavan kuukauden aikana.