Työntekijöiden vaateiden vahvistaminen 20 000 PLN:iin asti - lainmuutos

Palvelus

Onko muutoksen jälkeen pakollista lähettää vaatimus virallisella lomakkeella? Onko lomakkeen käytöllä tämän päivämäärän jälkeen kielteisiä seurauksia työntekijälle?

Art. 300 §:n mukaan asioissa, joista ei säädetä työlain säännöksillä, työsuhteeseen sovelletaan vastaavasti siviililain säännöksiä, jos ne eivät ole ristiriidassa työoikeuden periaatteiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että siviili- ja siviiliprosessisäännösten muutos koskee myös henkilöstöön liittyviä asioita sopivassa laajuudessa.

Työntekijöiden vaateiden käsittely - säännösten muutos

Muistutettakoon, että vuodesta 2017 lähtien työtuomioistuimissa on nostettu virallisilla lomakkeella sopimuksista johtuvia vaateita, joissa riidan kohteen arvo ei ylittänyt 20 000 zlotya (aiemmin se oli 10 000 zlotya). oikeusministeri 5. huhtikuuta 2012 mallikappaleiden määrittämisestä ja virallisten kirjelmien saatavuuden tarjoamisesta siviilioikeudenkäynnissä.

Siviiliprosessisäännösten muutoksella 7.11.2019 alkaen velvollisuus toimittaa kirjelmät lomakkeella on poistunut. Se on myös tärkeä tieto paitsi työntekijöille, myös työnantajille, koska se ei koske vain kanteita, vaan myös vastausta kanteeseen, vastalausetta yksipuoliseen tuomioon, vastustamista maksumääräystä vastaan. maksuasiakirjat ja muut kirjeet, jotka on tähän mennessä toimitettu virkamiehelle lomakkeella.

Monille työntekijöille herää kysymys, entä jos he tekisivät vaatimuksen lomakkeella 7.11.2019 jälkeen? Kärsivätkö he tästä tilistä kielteisiä vaikutuksia?

No, tästä otsikosta ei ole mitään syytä vetää johtopäätöksiä, varsinkin, että virallinen lomake sisällössään edellyttää täyttäjän syöttämistä samat tiedot/tiedot, jotka ovat pakollisia vaatimuksen jättämiseen ilman lomaketta.

Lainsäätäjä on määritellyt vaatimukseen tietyt muotovaatimukset, jotka on esitetty 1999/2004. Siviiliprosessilain 187 §:ssä todetaan, että kanteen tulee olla kirjelmän vaatimusten mukainen ja lisäksi täytettävä lisävaatimukset. Siksi ensimmäinen huomautus ansaitsee Art. Siviiliprosessilain 126 §, jossa määritellään tuomioistuimelle toimitettavien kirjelmien yleiset ehdot.

Vetoava

Jokaisen pyynnön tulee sisältää:

  1. sen tuomioistuimen nimeäminen, jolle se on osoitettu;

  2. osapuolten, heidän lakisääteisten edustajiensa ja asiamiesten etu- ja sukunimet tai nimet;

  3. kirjoitustyypin merkintä;

  4. hakemuksen tai ilmoituksen peruste;

  5. jos hakemuksesta tai ilmoituksesta on päätettävä - maininta tosiasioista, joihin osapuoli hakemuksensa tai julistuksensa perustaa, ja maininta todisteista kunkin näistä tosiseikoista;

  6. osapuolen tai sen laillisen edustajan tai asianajajan allekirjoitus;

  7. liitteiden luettelo.

Tässä on selvennettävä, että tilanteessa, jossa kirjelmä on asian ensimmäinen kirjain, siinä on myös mainittava riidan kohde ja:

1) osapuolten asuin- tai kotipaikka ja osoitteet tai jos osapuolena on keskusrekisteriin merkitty elinkeinonharjoittaja ja elinkeinotiedot - keskusrekisteriin merkitty kirjeosoite ja elinkeinotoimintaa koskevat tiedot ,

11) osapuolten asuin- tai toimipaikka sekä lakisääteisten edustajien ja asiamiesten osoitteet,

2) luonnollisen henkilön yleisen sähköisen väestörekisterijärjestelmän (PESEL) numero tai verotunniste (NIP), jos hän on siihen velvollinen tai hänellä ei ole sellaista velvollisuutta, tai

3) sen hakijan, joka ei ole luonnollinen henkilö ja jonka ei tarvitse merkitä asianomaiseen rekisteriin tai asiakirjoihin, numero kansallisessa tuomioistuinrekisterissä ja sen puuttuessa numero muussa asianmukaisessa rekisterissä, asiakirjoissa tai NIP:ssä , jos hänellä on sellainen oltava.

Vaatteeseen suoraan liittyvät määräykset puolestaan ​​​​ts. Siviiliprosessilain 187 §. määrää, että kanteen tulee sisältää:

1) täsmällisesti määritelty pyyntö ja omistusoikeusasioissa myös maininta riidan kohteen arvosta, ellei asian kohteena ole tietty rahamäärä;

11) maininta vaatimuksen eräpäivästä vaatimuksen käsittelytapauksissa;

2) selvitys tosiseikoista, joihin kantaja perustaa vaatimuksensa, ja tarvittaessa myös tuomioistuimen toimivallan perustelut;

3) tieto siitä, ovatko osapuolet yrittäneet sovittelua tai muuta tuomioistuimen ulkopuolista riidan ratkaisua, ja jos niitä ei ole yritetty, selvitys syistä, miksi niihin ei ole ryhdytty.

Lisäksi kanne voi sisältää vaatimuksia vaatimuksen turvaamiseksi, tuomion välittömäksi täytäntöönpanokelpoiseksi tekemiseksi ja suullisen käsittelyn järjestämiseksi kantajan poissa ollessa, sekä esityksiä käsittelyn valmistelemiseksi, erityisesti pyyntöjä:

  1. kantajan osoittamien todistajien ja asiantuntijoiden kutsuminen kuulemiseen;

  2. tarkastuksen tekeminen;

  3. velvoitetaan vastaaja toimittamaan suulliseen käsittelyyn hänen hallussaan oleva ja todisteiden vastaanottamista tai tarkastuksen kohdetta varten tarvittava asiakirja;

  4. todisteiden pyytäminen tuomioistuimissa, toimistoissa tai kolmansilta osapuolilta sekä sen osoittaminen, ettei osapuoli voi hankkia niitä itse.

Yllä oleva osoittaa, että työtuomioistuimelle kanteen nostaminen alle 20 tuhannen zlotyn työntekijöiden vaateista. 7.11.2020 jälkeen virallisen lomakkeen käyttäminen ei saa aiheuttaa asianosaiselle passiivisia vaikutuksia, ja tuomioistuimen tulee käsitellä asia hallussaan olevien asiakirjojen perusteella. Vastaaja ei myöskään ole velvollinen antamaan vastausta virallisella lomakkeella, vaikka vastapuoli on antanut vastausta tähän tapaukseen liittyvään kanteeseen, huolimatta siitä, että aloitteen tehnyt osapuoli käytti lomaketta.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Esimerkki:

Työntekijä laati itsenäisesti työnantajalle 6 000 zlotyn suuruisen vaatimuksen maksamattomien palkkojen maksamisesta. virallisella lomakkeella ja toimitti sellaisen käräjäoikeuteen 15.11.2019. Muutaman päivän kuluttua hän luki lomakkeella 7.11.2019 alkaen tiedot sääntömuutoksista ja reklamaatiotarpeen puutteesta. Työntekijä pelkää, että tuomioistuin jättää hänet tutkimatta, koska se on jätetty lomakkeella, joka ei ollut enää voimassa kanteen jättöpäivänä.

Työntekijä pelkää tarpeettomasti, että tuomioistuin hylkää hänen vaatimuksensa sen vuoksi, että se on toimitettu lomakkeella.

Art. Siviiliprosessilain 199 § Tuomioistuin hylkää kanteen:

1) jos oikeudenkäyntiä ei voida ottaa tutkittavaksi;

2) jos sama kanne samojen osapuolten välillä on vireillä tai se on jo lainvoimaisesti tuomittu;

3) jos jompikumpi osapuolista ei ole tuomiokelpoinen tai jos kantajalla ei ole menettelykelpoisuutta, eikä laillinen edustaja toimi hänen puolestaan ​​tai jos kantajana olevan organisaatioyksikön toimielinten kokoonpanossa on puutteita , siinä on puutteita, jotka estävät sen toiminnan;

Edellä olevan säännöksen analyysi osoittaa, että tuomioistuin ei voi hylätä kannetta, koska siihen ei ole laillista perustetta. Jos virallinen lomake on täytetty oikein ja hakija on ilmoittanut kaikki kirjelmää ja kannetta varten tarvittavat tiedot, tuomioistuimen tulee tunnustaa asia kanteen perusteella.

Oikeusperusta:

  • taide. 26. kesäkuuta 1974 annetun työlain 300 (Lakilehti 2019.1040, ts.)

  • taide. 126, art. 189, art. 17. marraskuuta 1964 annetun lain 199, siviiliprosessilain (Journal of Law 2019.1460, s.o.).

  • Oikeusministerin asetus, annettu 5. huhtikuuta 2012, siviilioikeudellisissa oikeudenkäynneissä esitettyjen virallisten kirjelmien mallien määrittämisestä ja tavasta.