Miksi maanviljelijät eivät halua "Animal Highta"?

Palvelus

Kun syyskuussa 2020 eläinsuojelulakia päätettiin muuttaa - se oli myllerryksessä monien ryhmien keskuudessa. Kannattaa tarkistaa, mitkä romaanin näkökohdat ovat ongelmallisimpia maanviljelijöille, karjankasvattajille tai lihateollisuuden edustajille.

Tällä hetkellä tunnetuin eläinsuojelulaki on vuoden 1997 eläinsuojelulaki. Eläinsuojelulain muutosluonnoksesta syntynyt kiista koskee mm. turkiseläinten kasvattamisen kielto ja rituaaliteurastuksen rajoittaminen vain paikallisten juutalaisyhteisöjen tarpeisiin.

Väitetään myös, että ehdotetut muutokset tuovat lakiin myös uusia säännöksiä, joilla on merkittävä vaikutus eläinsuojelujärjestöjen toimintaan. Yleisesti ottaen muutoksen ajatus aiheutti paljon hämmennystä ja ristiriitoja, ei vain puolueen sisällä, vaan maanviljelijöiden keskuudessa, jotka käyttivät lakkotyökalua kiinnittääkseen huomiota itseensä ja vaatimuksiinsa. Maanviljelijät sulkivat valtakunnalliset tiet, suuret kaupunkireitit tai liikenneympyrät. Myös kansanedustajien toimistojen edessä järjestettiin pikettejä, joten laillistamisprosessi hylättiin.

Eläinsuojelulain muutosehdotuksen keskeiset oletukset

Kyseinen hanke sisälsi 5 suurta muutosta (ns. "viisi eläimille"). Lakiin on kuitenkin monia muita muutoksia, esimerkiksi:

  • Otetaan käyttöön turkiseläinten jalostuskielto turkisten saamiseksi kaneja lukuun ottamatta.

  • Eläinten käytön viihde- ja viihdetarkoituksiin täydellinen kielto, mukaan lukien eläinten käyttö sirkustoiminnassa.

  • Rituaaliteurastuksen rajoitus Puolassa.

  • Eläinsuojelualan kansalaisjärjestöjen toimivaltuuksien lisääminen ja poliisin mahdollistaminen huonosti kohdeltujen eläinten poiminnassa, mahdollisuus nostaa kanne eläimen suojelusta.

  • Pysyvää kiinnitystä ei sallita ja tilapäinen kiinnitys on sallittu vähintään 6 metrin pituisille sidoksille, jolloin eläimelle tulee vähintään 20 neliömetriä tilaa.

  • Piikkien käyttö on kielletty tilapäisesti sidottuissa eläimissä.

  • Tarkasta tiheämmin ja antaa eläinlääkärintarkastusviranomaiselle oikeuden määrätä sakkoja ja siten lopettaa eläinten pitäminen tarhoissa huonoissa olosuhteissa

  • Otetaan käyttöön leikkikehän yhtenäinen määritelmä vähimmäismitoilla ja teknisellä standardilla.

  • Maataloudesta vastaavan ministerin perustama eläinneuvoston. "Neuvoston tehtävänä on analysoida ja seurata eläinsuojelun tilaa muun muassa julkaisemalla vuosittain eläinten hyvinvointia koskeva selvitys" - todetaan lakiehdotuksessa.

  • Elokuva- ja urheilutarkoituksiin käytettävien eläinten pito-, kasvatus- ja esittelypaikan ja -menetelmien määrittäminen.

Mitä hyökkääjät odottavat

Ennen kaikkea lakkoilevat viljelijät pelkäävät tilojensa puolesta, eli etteivät tule enää toimeen. Yllämainitun yhteydessä ja ottaen huomioon globaalin COVID-19-pandemia, he vaativat lainsäädäntötyön lopettamista. Lakoilijoiden mukaan tapa, jolla ehdotetut muutokset määrättiin, eli ilman neuvotteluja, ilman kaikille avoimia määräyksiä, joihin tietyt toimialat ja niiden edustajat sekä itse maatalous- ja maaseudun kehittämisministeriö voivat viitata. tai ilmaisevat huolensa ja esittävät oman näkemyksensä - on jätettävä tutkimatta.

Mielenosoituksissa lihateollisuuden edustajat väittivät, että rituaaliteurastusta rajoittavat lakiehdotukset tulevat vaikuttamaan kielteisesti talouteen eri näkemysten mukaan, mm. se johtaa työpaikkojen tuhoutumiseen, vientimarkkinoille pääsyn menettämiseen ja elintarvikkeiden tuottajien ja kasvattajien tulojen merkittävään laskuun.

Jälkimmäinen väitti myös tästä asiasta ja väitti, että heidän poistaminen turkiseläinten kasvattamisesta on tarpeetonta eikä hyödytä koko taloutta. Kasvattajat kannattavat muiden eurooppalaisten kasvattajien saaman korvauksen takaamista. On myös kuultu, että asetus, joka rajoittaa rituaalin teurastuksen vain kansallisten uskonnollisten yhdistysten tarpeisiin, on ristiriidassa kansallisen ja eurooppalaisen lainsäädännön kanssa. Muutosehdotusten vastustajista kuulee myös ääniä, että edistetyillä muutoksilla on kielteisiä vaikutuksia yksittäisten tilojen lisäksi myös valtion budjettiin. Jos verrataan lihan viennin arvoa ulkomaille, mukaan lukien erityisesti naudanlihan vienti, tämä on suuri rahoituskuorma, jolla on todellinen vaikutus valtion budjettituloihin.

Moniulotteinen ongelma

Kuten mikä tahansa ongelma, sitä tulee aina tarkastella monien sosiaalisten ryhmien prisman kautta. Tietysti kaikille sopivan ratkaisun löytäminen on lähes mahdotonta. Hallitus väittää, että taloudellinen toiminta ei voi kulkea käsi kädessä eläinten todellisen kärsimyksen kanssa, ja eläinten inhimillisen kohtelun tarve on ihmisen luonnollinen vastuu. Myös eläinten suojeluun liittyvien järjestöjen edustajat ilmaisevat näkemyksensä tästä hankkeesta. Näille piireille turkistarhauskielto johtuu humanitaarisuuden periaatteista, joiden pitäisi lopulta koskea myös eläimiä. Väitetään, että rituaaliteurastus on eläinten julmuutta koskeva politiikka, ja itse asiassa nämä ryhmät eivät vaadi vain tämän käytännön rajoittamista, vaan sen täydellistä kieltämistä. Eläinten oikeuksien puolesta taistelevien yhteiskunnallisten järjestöjen joukossa oli myös ääniä, että muutos ei täysin tyydyttänyt niitä, koska postulaattia yhteiskunnallisen järjestön roolin tehostamisesta, jonka on tehtävä yhteistyötä virkailijoiden kanssa eläinten keräämisessä, ei otettu täysin huomioon.

Kompromissi välttämätön

Valtakunnallisten lakkojen, mutta myös äänestyksen taustalla ilmenneen parlamentaarisen käyttäytymisen seurauksena valmistelijat ehdottivat muutoksia eläinsuojelulakiehdotukseen mm. ne koskivat rituaaliteurastusta ja turkista koskevien säännösten voimaantulon lykkäämistä. tiloilla, eli alun perin ehdotetut muutokset tulisi säilyttää, mutta säännösten voimaantulo viivästyisi ajoissa. Lupattiin myös luoda korvausmekanismeja, mutta ilman konkreettisia ratkaisuja - toistaiseksi, ja perustaa Valtion eläinsuojeluvirasto, jolla on ainoana oikeus tarkastaa eläinten tuotanto- ja hoitotapoja.

Tällaiset ratkaisut eivät edelleenkään tyydytä lakkoilijoita, mikä voi johtaa lakkojen jatkumiseen. Uuden hankkeen työt jatkuvat, ei tiedetä valmistuuko se vuonna 2020.

Oikeusperusta:

  1. Laki, annettu 21. elokuuta 1997, eläinten suojelusta, Journal of Laws 2020.638.

  2. Luonnos 11.9.2020, ...laki eläinsuojelulain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, painos nro 597.

"Tak Prawnikin" tiimin laatima materiaali.

Tuotemerkin "Tak Prawnik" omistaja on BZ Group Sp. z o.o.