Työntekijöiden lähettäminen töihin Saksaan ja minimipalkka

Palvelus

Kotimaansa ulkopuolella työskentelevien työntekijöiden oikeuksien ja erioikeuksien suojelun periaatteet otettiin käyttöön työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon palvelujen tarjoamisen yhteydessä 16. joulukuuta 1996 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 96/71/EY. (Lakilehti UE.L.1997.18. 1, 1997.01.21). Mitä edellytyksiä on täytettävä työntekijöiden lähettämiseksi toiseen maahan?

Direktiivi 96/71/EY takaa ulkomaille lähetettyjen työntekijöiden vähimmäispalkan

Työntekijöille, joiden työpaikka on sijoittautunut Puolan ulkopuolelle, olisi tarjottava työ- ja palkkaehdot, jotka eivät ole huonommat kuin siinä maassa, jossa he työskentelevät. Tällöin palkkaehtojen tulee olla vähintään tietyn maan yleisesti sovellettavien lakien ja tietyn toimialan työlainsäädäntöjen mukaisten perusnormien tasolla. On syytä huomata, että vastaanottavassa maassa voimassa olevat pakolliset vähimmäissuojasäännökset eivät saisi estää työntekijöille edullisempien työehtojen soveltamista (direktiivin 96/71/EY johdannon 17 kohta).

Art.3 sek. edellä mainitun direktiivin 1 kohta ”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritysten työsuhteeseen sovellettavasta laista riippumatta ne takaavat alueelleen lähetetyille työntekijöille työehdot, jotka kattavat seuraavat asiat, jotka siinä jäsenvaltiossa, jossa työtä tehdään, ovat määräytyy:

  • lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset ja/tai

  • työehtosopimukset tai välitystuomiot, jotka on tunnustettu yleisesti käytetyiksi kohdan mukaisesti. 8, siltä osin kuin ne koskevat liitteessä lueteltuja toimintoja:

  • enimmäistyöajat ja vähimmäislepoajat;
  • palkallisen vuosiloman vähimmäisaika;
  • vähimmäispalkat, mukaan lukien ylityökorvaukset - tämä jakso ei koske lisäeläkejärjestelmiä;
  • työntekijöiden palkkaamisen ehdot, erityisesti tilapäistyövoimayhtiöiden toimesta;
  • terveys, turvallisuus ja hygienia työpaikalla;
  • raskaana olevien tai välittömästi lapsen, lasten ja nuorten syntymän jälkeisten naisten työehtoihin liittyvät suojatoimenpiteet;
  • miesten ja naisten tasa-arvoinen kohtelu ja muut syrjimättömyyttä koskevat määräykset”.

On syytä huomauttaa, että edellä mainitun direktiivin mukaan vähimmäispalkan käsite olisi määriteltävä kansallisessa lainsäädännössä tai sen jäsenvaltion käytännössä, jonka alueelle työntekijä on lähetetty. On syytä muistaa, että vähimmäispalkkaan ei pitäisi sisältyä korvauksia, jotka maksetaan korvauksena lähetyksestä tosiasiallisesti aiheutuneista kuluista, kuten matka-, ruokailu- ja majoituskuluista (direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 7 kohta).

Edellä mainitun direktiivin 3 artiklassa säädetään pääsääntöisesti osapuolten vapaasta lainvalinnasta; valinnan puuttuessa artiklan 1 kohdan mukaisesti. 6 sek. 2 sopimukseen sovelletaan sen maan lakia, jossa työsopimusta suorittava työntekijä tavallisesti työskentelee, vaikka hänet lähetettäisiin tilapäisesti toiseen maahan tai jos työntekijä ei tavallisesti suorita työtään yhdessä ja samassa maassa, sen maan lain mukaan, jossa työntekijää työllistävä toimipaikka sijaitsee, ellei kaikista olosuhteista johdu, että sopimuksella on tiiviimpiä yhteyksiä toiseen maahan ja tällöin sovelletaan tämän toisen maan lakia (8 kohta). direktiivin 96/71/EY johdanto).

Art. 6 sek. Tämän direktiivin 1 artiklan 1 kohdan mukaan osapuolten lainvalinta ei saa johtaa siihen, että työntekijältä evätään suoja, joka taataan pakollisilla säännöksillä, joita sovellettaisiin valinnan puuttuessa (direktiivin 96/71/EY johdannon 9 kohta). .

Milloin vähimmäispalkasta voidaan poiketa?

Edellä oleva direktiivi sallii jonkin verran joustavuutta vähimmäispalkkaa ja palkallisen vuosiloman vähimmäisaikaa koskevien säännösten soveltamisessa.Jos lähetysaika ei ylitä yhtä kuukautta, jäsenvaltiot voivat tietyin edellytyksin poiketa vähimmäispalkkasäännöksistä tai säätää poikkeuksista työehtosopimuksilla. Myös vähäisten suoritettavien töiden osalta jäsenvaltiot voivat poiketa vähimmäispalkkamäärää ja palkallisen vuosiloman vähimmäisaikaa koskevista säännöksistä (direktiivin 96/71/EY johdannon 16 kohta).

On syytä huomauttaa, että jäsenvaltiot voivat säätää sisäisissä määräyksissään, että vähimmäispalkkaan ei tarvitse sisällyttää työntekijöitä, jotka on lähetetty töihin heidän tiloihinsa, kun on kyse tuotteiden alkuperäisestä kokoonpanosta tai ensimmäisestä asennuksesta sellaisten tuotteiden toimittamiseksi, jotka ovat olennainen osa sopimusta ja jotka ovat välttämättömiä toimitettujen tuotteiden käynnistämiseksi ja jotka suorittavat toimittajayrityksen ammattitaitoiset tai erikoistuneet työntekijät, vähimmäispalkkaa, enimmäistyöaikaa ja vähimmäislepoaikaa koskevia säännöksiä ei sovelleta, jos lähetysaika enintään kahdeksan päivää. Tätä säännöstä ei sovelleta tämän direktiivin liitteessä lueteltuihin rakennusalan toimintaan (direktiivin 96/71/EY 3 artiklan 2 kohta).

On syytä lisätä, että yllä olevat säännökset, jotka koskevat Puolan ulkopuolelle lähetettyjen henkilöiden työoloja ja palkkioita, eivät koske työmatkoilla olevia henkilöitä, lyhyempiä työntekijöiden valtuuskuntia tai henkilöitä, jotka suorittavat määräyksiä siviilioikeudellisten suhteiden perusteella ( elleivät he ole tilapäisen siirron aikana, heitä kohdellaan työntekijöinä kyseisessä maassa voimassa olevien säännösten mukaisesti).

Sen vuoksi työntekijöiden pitkäaikaisen lähettämisen Puolan ulkopuolelle olisi tapahduttava tämän direktiivin mukaisesti tilapäisen siirron perusteella, kun työpaikka muuttuu sopimuksessa.

Esimerkki 1.

Työsopimussuhteessa oleva työntekijä lähtee sattumalta 2-3 päiväksi vuodessa työmatkalle Saksaan. Tällöin työnantajan tulee soveltaa lähettämistä koskevia säännöksiä Puolan työlain mukaisesti. Mikäli työsopimuksen perusteella palkattu työntekijä työskentelee yrityksen sivuliikkeessä esimerkiksi 7 kuukautta Puolan ulkopuolella, tulee työnantajan soveltaa häneen komennuksesta annettuja säännöksiä edellä mainitun direktiivin mukaisesti. Tämän vuoksi tämän työntekijän palkka ei saisi olla pienempi kuin toiseen maahan lähetetyn työntekijän vähimmäispalkka.

Työntekijöiden delegoinnit ja erilaiset palkkiot sopimuksessa

Oikeuskäytännön mukaan Puolassa ja ulkomailla työskentelevien työntekijöiden työsopimusten määräykset ovat sallittuja kahdella eri palkkatasolla. Työnantaja voi kirjata sopimukseen yhden korvauksen Puolassa tehdystä työstä ja toisen ulkomailla tehdystä työstä. Sitten työntekijä saa työpaikan mukaista palkkaa määrättynä ajankohtana.

Esimerkki 2.

Työntekijä työskenteli työsopimuksen perusteella Puolassa ja Saksassa. Työnantaja määräsi työsopimuksessaan kaksi palkkatasoa eri työpaikkojen mukaan. Puolassa tehdystä työstä työntekijälle maksettiin 6 000 zlotya bruttopalkka, kun taas Saksassa tehdystä työstä kuukausipalkka oli 10 000 zlotya brutto. Joka kuukausi työntekijä työskenteli Puolassa ja Saksassa. Siksi työstä maksettava kuukausipalkka on laskettava työaikataulun ja tehtyjen ylitöiden (jos sellaisia ​​on) mukaisesti. Ylityössä ylityöt lasketaan erikseen molempien maiden työkorvauksista jakamalla Puolan palkan määrä erikseen tehtävissä tunneilla, sitten saatu tulos kerrotaan ylityötuntien määrällä ja jaamme vastaavasti Saksassa saadun palkan työtuntien määrällä ja sitten tuloksen kerromme ylityötuntien määrällä.

On syytä muistaa, että osaa puolalaisten yrittäjien Saksassa (tai toisessa EU-maassa) työskentelevien työntekijöiden palkasta päivärahana, joka maksetaan työmatkoista Saksaan jokaiselta oleskelupäivältä, ei pitäisi sisällyttää maksupohjaan. .

Saksan säännökset työntekijöiden lähettämisestä

Työnantajan, joka päättää lähettää työntekijöitä työhön Saksaan, tulee noudattaa perustyö- ja palkkaehtoja, joista säädetään Saksan laissa työntekijöiden lähettämisestä. Tällä lailla pannaan täytäntöön edellä mainitun direktiivin 96/71/EY säännökset ja se sisältää vähimmäissäännökset lähetettyjen työntekijöiden palkitsemisesta.

Edellä esitetyn perusteella puolalaisen työnantajan tulee kiinnittää erityistä huomiota vähimmäispalkkaa, ylityökorvausta, palkallista vuosilomaa, työ- ja lepoaikaa, työolojen suojaamista ja raskaana olevien naisten palkkaa koskeviin säännöksiin. On syytä huomauttaa, että rakennusalalla työskenteleviin lähetettyihin työntekijöihin saattaa liittyä saksalaisia ​​työehtosopimuksia, jotka sitovat muita Euroopan unionin maiden työnantajia. Näin ollen myös lisämääräysten mukaiset lisäpalkkojen osat on maksettava lähetetyille työntekijöille.

Minimipalkka ja Puolan lain valinta

Saksan työntekijöiden lähettämisestä annetun lain säännösten mukaan jokaisen työntekijän vähimmäispalkka on 1.1.2017 alkaen 8,84 euroa brutto/tunti. Tästä syystä muista Euroopan unionin maista Saksaan lähetetyille työntekijöille tulisi saada palkka, joka on vähintään ilmoitettu vähimmäispalkka. Puolalaisen työnantajan palveluksessa olevan työntekijän, joka tekee työtä Saksassa, tulee saada edellä mainitussa laissa määritelty vähimmäispalkka. On syytä lisätä, että vaikka Puolan laki valitaan sovellettavaksi Saksassa työskentelevään työntekijään, tulee soveltaa Saksan vähimmäispalkkaa koskevia säännöksiä sekä Saksan alan säännöksiä (esim. rakennusalalla yleisesti sovellettavat työehtosopimukset). jotka sisältävät muita palkkioita. Työntekijälle kiinteämääräisesti maksettu päiväraha sisältyy Saksassa työskentelevän työntekijän vähimmäispalkkaan, jos se ei ole todellisten aiheutuneiden kustannusten korvaus. Saksaan työhön lähetetyn työntekijän palkan laskemiseksi Saksassa tehtyjen työtuntien määrä kerrotaan minimituntipalkalla.

Esimerkki 3.

Marraskuussa 2017 työntekijä työskenteli Saksassa 60 tuntia, mikä kerrotaan 8,84 eurolla, mikä vastaa 530,04 euroa työntekijän palkkaa Saksassa tehdystä työstä. Palkkaa voidaan korottaa asianmukaisilla palkkakorvauksilla, joista säädetään Saksan alan säännöissä.

Esimerkki 4.

Puolalainen yrittäjä lähetti työntekijöitä suorittamaan rakennustöitä Saksaan viiden kuukauden ajaksi. Saksan rakennustyöntekijät saavat korvauksia, joista ei määrätä Puolan työlaissa Saksan rakennusmääräysten mukaisesti. Tästä syystä huolimatta puolalaisen lain valinnasta työsopimusta tehdessään puolalaisen yrittäjän tulee maksaa lähetetyille työntekijöille Saksan vähimmäispalkka sekä Saksan lain säännösten mukaiset toimialakohtaiset bonukset.

On syytä lisätä, että Saksaan töihin lähetettyjen työntekijöiden pitäisi saada palkkalisä, jos se on pienempi kuin Saksan vähimmäispalkka. Minimipalkka on maksettava lähetetyn työntekijän kansalaisuudesta tai vähimmäistyöajasta riippumatta.

On syytä muistaa, että minimipalkkaan ei pitäisi sisältyä yötyökorvausta, raskaiden työolojen korvausta, ylityökorvausta ja työkorvausta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Saksan työlain säännökset, jonne Puolasta lähetetty työntekijä on lähetetty, ovat ensisijaisia ​​Puolan työlain säännöksiin nähden, elleivät Puolan työ- ja palkkaehdot ole työntekijälle edullisemmat. Työn vähimmäispalkka Saksassa on 8,84 euroa brutto/tunti. Puolan työnantajan on maksettava lähetetylle työntekijälle kaikki tietyllä toimialalla Saksan lainsäädännössä säädetyt lisäpalkkaosat. On syytä huomata, että huolimatta siitä, että sopimus on tehty puolaksi, Saksaan lähetetyn työntekijän suojelun tulee noudattaa sovellettavaa Saksan työlainsäädäntöä. On syytä mainita, että Saksaan työhön lähetetyt puolalaiset työntekijät voivat nostaa kanteen puolalaiselle työnantajalle Saksan työtuomioistuimissa, kun on kyse vähimmäispalkan maksamisesta.