Velkakirjailmoitus - mikä se on ja miten sitä sovelletaan?

Palvelus

Velkakirjailmoitus on tyhjän velkakirjan erottamaton osa. Tätä velkakirjaa käytetään laajasti velkojan saamisten vakuudeksi, useimmiten yrittäjien välisissä liiketoimissa. Käytännössä tyhjä velkakirja rajoittuu liikkeeseenlaskijan allekirjoitukseen. Tämäntyyppinen asiakirja synnyttää tarpeen tehdä osapuolten lisäsopimus, joka valtuuttaa vekselin vastaanottajan täydentämään sen, mikäli osapuolten sopimat olosuhteet eli vekseliilmoitus täyttyvät.

Velkakirjailmoitus on velkakirjan antamisen perusta. Se ilmaisee ehdot, joista sen täyttämisoikeus riippuu, määrittää enimmäismäärän, jolle velkakirja voidaan antaa, ja ilmaisee myös maksupäivätyypin, johon velkakirja voidaan osoittaa. Tätä sopimusta säänneltiin Art. 10 vekselilain (jäljempänä vekselilaki).

Mikä velkakirja oikein on?

Velkakirja on eräänlainen vakuus, joka turvaa osapuolten välisen sopimuksen. Tässä asiakirjassa toinen osapuolista sitoutuu ehdoitta maksamaan määritellyn vekselin summan toiselle osapuolelle ilmoitettuun päivämäärään mennessä. Pääsääntöisesti velkakirja on velkakirjalain tiukasti määritellyssä muodossa laadittu asiakirja, joka sisältää ehdottoman lupauksen, jossa liikkeeseenlaskija sitoutuu maksamaan määrätyn rahasumman määrättyyn paikkaan ja aikaan määrätylle henkilölle. Lisäksi asiakirja asettaa allekirjoittaneille ehdottoman vastuun.

Velkakirjan erityinen tyyppi on tyhjä velkakirja. Tämä asiakirja on tarkoituksella myönnetty merkitsemättä useimpia osia, ja se rajoittuu yleensä myöntäjän allekirjoitukseen lomakkeessa. Tyhjä velkakirja voidaan nostaa mukana tulevalla osapuolten lisäsopimuksella, ns. laskun ilmoitus.

Oletus velkakirjailmoituksesta

Tyhjän velkakirjan antamiseen liittyy olettama velkakirjailmoituksen olemassaolosta. Tämä tarkoittaa, että tällaisen velkakirjan pakollinen osa on sopimus sen täydentämisestä. Tästä voidaan päätellä, että jokaisella tyhjällä velkakirjalla on oma ilmoitus, jopa implisiittisesti. Korkeimman oikeuden edelleen voimassa olevan 5.3.1929 antaman tuomion mukaan (tiedoston viitenumero: III RW. 182/29), jos liikkeeseenlaskija antoi tyhjän velkakirjan, hän valtuutti velkakirjan vastaanottajan täyttämään sen sopimuksen kanssa.

Tämä tarkoittaa, että paperimuodossa tehty ilmoitus ei ole velkakirjan voimassaolon ehto. Se ei sinänsä ole riippuvainen velkakirjailmoituksen olemassaolosta - jo sen antamisesta syntyy olettama, että liikkeeseenlaskija on valtuuttanut velkakirjan vastaanottajan täyttämään sen. Lisäksi ei ole epäilystäkään siitä, että velkakirjan antaminen itsessään on velallisen yksipuolinen toimenpide. Velkakirjailmoituksen on kuitenkin oltava seurausta osapuolten eli velkallisen ja velkakirjan velkojan - maksajan - välillä tehdystä sopimuksesta.

Velkakirjailmoituksen muoto

Velkakirjalaki ei sisällä vaatimuksia siitä, missä muodossa velkakirjailmoitus on laadittava. Siksi on tunnustettava, että tämä kysymys riippuu osapuolten tahdosta. Sopimus voidaan tehdä missä tahansa muodossa - oli se sitten kirjallinen, suullinen tai implisiittinen. Itse ilmoituksen sisältö määräytyy 11 §:ssä säädetyn sopimusvapauden rajojen mukaan. Siviililain 353 §. Tämän vahvistaa korkeimman oikeuden tuomio 28.5.1998 (tiedostoviite: III CKN 531/97), jonka mukaan velkakirjasopimus voidaan tehdä myös implisiittisesti.

Edellä olevasta huolimatta on syytä muistaa myös korkeimman oikeuden tuomio 13.2.2004 (tiedostoviite: IV CK 62/03). Korkein oikeus totesi päätöksessään, että vaikka sopimus olisi implisiittinen, velkakirjavastuun erityisluonteen vuoksi velkakirjasopimuksen on oltava tahdonilmaus, joka siihen liittyvien olosuhteiden valossa ilmaisee tahto tuottaa tämän lain sisällön kattamia oikeusvaikutuksia riittävän ymmärrettävällä ja kiistattomalla tavalla. Huolimatta velkakirjasopimusten täydestä vapaudesta, edullisin muoto on kirjallinen velkakirjailmoitus. Se on kiistaton todiste osapuolten välisissä oikeudellisissa riitatilanteissa.

Kirjallinen velkakirjailmoitus

Kirjallinen muoto on turvallisin ja siten myös yleisin velkakirjasopimuksen muoto. Yleensä velkakirjailmoitus on velkakirjan allekirjoittajan kirjallinen lausunto. Joskus se kuitenkin toteutuu velkakirjan antajan tai hänen velkakirjavakajansa ja maksajan eli velkakirjan velkojan välisenä sopimuksena.

On tärkeää, että velkakirjan vastaanottajalla ei ole velvollisuutta allekirjoittaa ilmoitusta - hän voi tehdä niin, mutta ei ole pakko. Ilmoitus velkakirjasopimuksen tekemisestä annetaan pelkällä ilmoituksen hyväksymisellä. Korkein oikeus totesi kuitenkin 4.2.2011 antamassaan tuomiossa (tiedoston viitenumero: III CSK 196/10), että julistukselle ei ole esteitä molempien osapuolten allekirjoittamiselle, mikä on edullista, koska se suojaa. mahdollisia kiistoja sopimuksen sisällön aitoudesta vastaan.

Vekselisumman määrä

Vaikka teoreettiselta kannalta ilmoituksessa ei tarvitse ilmoittaa enimmäismäärää, jolla velkoja voi täyttää saamansa tyhjän velkakirjan, käytännössä se näyttää täysin erilaiselta. Jotta tyhjä velkakirja olisi pätevä, ilmoituksessa ei tarvitse ilmoittaa enimmäismäärää, johon asti velkakirja voidaan täyttää. Velkakirjasopimuksessa tulee olla määräys enimmäismäärästä, jolla saaja voi täydentää velkakirjaa. Tämä suojaa optimaalisesti molempien sopimuspuolten edut. Yleensä tämä on vekselin vakuutena olevasta sopimuksesta johtuvan velan määrä. Tämän vahvistaa korkeimman oikeuden tuomio 15.9.1964 (tiedoston viitenumero: I CR 103/64), jossa korkein oikeus totesi selvästi, että tyhjän velkakirjan täyttämisen ehdoista ei ole päästy sopimukseen. haltija voi täyttää sen minkä tahansa saamisiaan vastaavan summan osalta liikkeeseen lasketun velkakirjan vakuudeksi.

Erittäin tärkeä osa ilmoitusta on myös maksupäivän täsmentäminen velkakirjaan, jotta velallinen tietää tarkalleen, milloin hän voi täyttää velvoitteen ennen velkakirjan täyttymistä.

Velkakirjailmoituksen tulkinta

Velkakirjailmoitus on sopimus, joka on yleisten periaatteiden perusteella arvioitavana ja tulkittava pykälän mukaan. Siviililain 65 §. Oikeusriidassa tuomioistuimen on selvitettävä osapuolten yksimielinen tahto ja velkakirjasopimuksen tarkoitus. Minua ei ohjaa vain sopimuksen kirjaimellinen sanamuoto.

Tämä tarkoittaa, että velkakirjailmoituksen tulkinta ei tapahdu pelkästään lukemalla sopimuksen määräyksiä kirjaimellisesti. Tuomioistuimen on otettava todisteet osapuolten kuulemistilaisuuksista voidakseen ymmärtää kokonaisvaltaisesti velkakirjavakuuden antamiseen liittyvät olosuhteet. Korkein oikeus 22.6.2006 antamassaan tuomiossa (viite.laki: V CSK 70/06) totesi, että osapuolten "tahdonilmoitusten" tulkintasääntöjä ei pitäisi soveltaa ainoastaan ​​esitettyjen tahdonilmoitusten sisällön määrittämiseen, vaan myös sen määrittämiseen, onko osapuolten käyttäytyminen tahdonilmoitusta. tahtoa, ottaen huomioon osapuolten selvä käyttäytyminen ja niiden konteksti.

Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Vekselivastuu

Velkakirjailmoitus ei voi olla olemassa ilman velkakirjaa, mutta itse velkakirja pysyy voimassa ilman ilmoitusta. Sopimuksen puute tai velkakirjan täyttäminen ilmoituksen vastaisesti ei vaikuta velkakirjavastuun olemassaoloon. Lisäksi velallinen voi syyttää velkojaa velkakirjan täydentämisestä sopimuksen vastaisesti, mikä voi vaikuttaa itse velkakirjan laajuuteen. Edellä mainitun tilanteen välttämiseksi velkakirja tilataan liikkeeseenlaskijan allekirjoittaman velkakirjailmoituksen ohella.

Jos tyhjään velkakirjaan merkitään suurempi määrä kuin velkakirjan vakuutena olevan velan määrä, velkakirjaan allekirjoitettu henkilö tulee vastuuseen siltä osin kuin velkakirjan sisältö on velkailmoituksen mukainen. Tämä tarkoittaa, että vaikka tyhjä velkakirja on tarkoitettu turvaamaan velkoja, velkakirjailmoitus on tärkeämpi velallisen (velkakirjan antajan) kannalta, koska se rajoittaa velkamäärän vaatimismahdollisuuden summaan. ilmoituksessa määritelty. On kuitenkin muistettava, että todistustaakka siitä, että velkakirja on täytetty vastoin tehtyä sopimusta, on velkakirjan velallisen harteilla.

Velkakirjailmoituksen peruuttaminen ja siirtäminen

Periaatteessa velkakirjan antaja ei saa peruuttaa velkakirjasopimuksessa olevaa valtuutusta, koska se on annettu velkakirjan saajan edun vuoksi. Tämä tarkoittaa, että velkakirjan antajalla ei ole vapautta muuttaa ilmoitusta. Hän ei myöskään voi vetäytyä velkakirjasopimuksesta. Vaikka liikkeeseenlaskija lähettäisi velkakirjan velkojalle ilmoituksen velkakirjailmoituksen purkamisesta, tämä ilmoitus ei sido velkakirjan haltijaa.

Velkakirja ja sen mukana oleva velkakirjailmoitus voidaan siirtää. Velkakirja on eräänlainen arvopaperi ja se on kannettava - se valtuuttaa sen täyttämään paitsi tyhjän velkakirjan saanut henkilö, myös jokainen myöhempi velkakirjan ostaja. On syytä muistaa, että alkuperäistä velkakirjailmoitusta ei saa muuttaa velkakirjaa siirrettäessä ja se sitoo siten jokaista seuraavaa velkakirjan ostajaa.

Yhteenveto

Velkakirjailmoitus on tyhjän velkakirjan erottamaton osa. Se myönnetään ilman useimpien komponenttien merkitsemistä, ja siinä on yleensä vain myöntäjän allekirjoitus. Siksi on niin tärkeää, että se täytetään osapuolten määräysten eli velkakirjailmoituksen määräysten mukaisesti. Tyhjä velkakirja on tarkoitettu turvaamaan velkojan etu, joka voi milloin tahansa täyttää velkakirjan ja vaatia siihen merkityn summan velalliselta. Toisaalta velkakirjailmoitus itsessään suojaa velallisen oikeuksia - se määrittelee velkakirjan enimmäismäärän ja määräajan, jonka jälkeen velkojalla on oikeus täyttää velkakirja.