Lahjoitus puolisoiden yhteisestä omaisuudesta ja lahjoitusvero?

Palveluvero

Lähiomaisten väliset lahjoitukset ovat edullinen rahansiirtomuoto, sillä tietyt lakisääteiset ehdot täyttyvät heillä on täysi verovapaus. Mielenkiintoinen tapaus on lahjoitus puolisoiden yhteisestä omaisuudesta. Herää kysymys, kuka tällaisessa tapauksessa on kaupan osapuolena ja miten lahjoitus tehdään niin, että se hyötyy kokonaisverovapaudesta.

Poikkeus lähiomaisten välisille lahjoituksille

Selvitetään aluksi, mitkä ovat ne ehdot, joiden täyttyessä saaja voi hyötyä kokonaisverovapautuksesta. No, Art. 4a kohta. Perintö- ja lahjoitusverolain 1 §:n mukaan puolison, jälkeläisten, ylenevien sukulaisten, poikapuolen, sisarusten, isäpuolen ja äitipuolen omaisuuden tai omaisuuden hankkiminen on vapautettu verosta, jos:

  1. ilmoittaa omaisuuden tai omaisuusoikeuksien hankinnasta veroviraston toimivaltaiselle johtajalle 6 kuukauden kuluessa pykälän mukaisen verovelvollisuuden syntymispäivästä. 6 sek. 1 kohtaa 2-5, 7 ja 8 ja sek. 2 momentin mukaisesti ja perinnön kautta hankittaessa - kuuden kuukauden kuluessa perinnön saamisen vahvistavan tuomioistuimen tuomion voimaantulosta, jollei 2 momentista muuta johdu. 2 ja 4 ja
  2. siinä tapauksessa, että lahjoittajan lahjoituksella tai tilauksella hankinnan kohteena on käteinen ja samalta henkilöltä yhteisesti hankitun omaisuuden arvo sitä vuotta edeltäneen 5 vuoden ajalta, jolloin viimeisin hankinta tapahtui äskettäin hankitun omaisuuden ja omistusoikeuksien arvoon lisättynä ylittää art.:ssa määritellyn määrän. 9 sek. 1 piste 1 - Todista niiden vastaanottaminen ja todiste siirrosta ostajan maksutilille, hänen tililleen, muulle kuin maksutilille, pankissa tai säästö- ja luottoyhtiössä tai postitse.

Siirtämällä yllä oleva lahjoitussopimukseen voidaan osoittaa, että jos luovutus on tapahtunut lähiomaisten kesken ja se on tehty pankkisiirrolla tai rahansiirrolla, ja vastaanottaja ilmoittaa tästä veropäällikölle. toimistoon SD-lomakkeella 6 kuukauden kuluessa lahjoituksen vastaanottamisesta -Z2, tällainen lahjoitus on täysin verovapaa.

Lahjoitus puolisoiden yhteisestä omaisuudesta

Jos lähetät ilmoituksen vastaanottamisesta, kirjoita luovuttajan tiedot SD-Z2-lomakkeelle. Tässä vaiheessa monien veronmaksajien edessä on dilemma, kenelle tulla luovuttajaksi, jos rahat siirrettiin puolisoiden yhteisestä omaisuudesta. Herää myös kysymys, pitäisikö tällaisessa tapauksessa tehdä kaksi SD-Z2-ilmoitusta?

Epäilysten hälventämiseksi meidän on ensinnäkin viitattava avio-omaisuussuhteisiin. Art. Perhe- ja holhouslain 31 §:n 1 momentin mukaan puolisoiden välille syntyy avioliiton solmimisen yhteydessä lain nojalla yhteistä omaisuutta (lakisääteinen yhteisomaisuus), joka kattaa omaisuuden, jonka molemmat puolisot tai toinen heistä on hankkinut elämänsä aikana. yhteisomaisuus). Omaisuus, joka ei kuulu lakisääteisen yhteisön piiriin, kuuluu kummankin puolison omaisuuteen.

Mitä tulee yhteisen omaisuuden hallinnointitapaa koskeviin säännöksiin, on viitattava 3 artiklaan. KRO:n 36 § 1-2, josta voidaan lukea, että molemmat puolisot ovat velvollisia yhteistyöhön yhteisen omaisuuden hoidossa, erityisesti antamaan toisilleen tietoja yhteisen omaisuuden tilasta, yhteisen omaisuuden hoidosta ja yhteistä omaisuutta rasittavista velvoitteista. Kumpikin puolisoista voi hoitaa sitä itsenäisesti, ellei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu. Hallinnointi kattaa yhteisomaisuuteen kuuluvaan omaisuuteen liittyvän toiminnan, mukaan lukien tämän omaisuuden säilyttämiseen tähtäävän toiminnan.

Lisäksi Art. KRO:n 37 §, jossa todetaan, että toisen puolison suostumus tarvitaan mm. yhteisomaisuuden lahjoituksia lukuun ottamatta pieniä tavanomaisia ​​lahjoituksia. Sellaisen sopimuksen pätevyys, jonka toinen puolisoista on tehnyt ilman vaadittua toisen puolison suostumusta, riippuu siitä, onko toinen puoliso vahvistanut sopimuksen. Toinen osapuoli voi antaa puolisolle, jonka suostumusta tarvitaan, sopivan määräajan sopimuksen vahvistamiseksi; vapautuu määrätyn määräajan päätyttyä tehottomasti. Ilman toisen puolison vaadittua suostumusta tehty yksipuolinen oikeustoimi on pätemätön. Avioliiton aikana hankitut varat ovat puolisoiden yhteistä omaisuutta. Jokainen heistä voi lahjoittaa itsenäisesti rahaa, mutta tällaisen sopimuksen tehokkuus riippuu toisen puolison suostumuksesta. Edellä esitetyn seurauksena voimme käsitellä tilannetta, jossa vain toinen puolisoista on osapuolena lahjoitussopimuksessa. Jos toinen suostuu tällaiseen lahjoitukseen, sopimus on voimassa ja voimassa. Tällaisessa tilanteessa toinen puoliso ei liity lahjoitussopimukseen, joten sitä ei tarvitse ilmoittaa SD-Z2-hakemuksessa.

Yllä olevan on vahvistanut Verohallinnon johtaja tulkinnassa 9.11.2017, nro 0111-KDIB4.4015.158.2017.2.PB:

Sillä, että lahjoitetun asunnon omistajat ovat Hakijan tytär ja hänen miehensä, ei ole merkitystä vapautuksen soveltamisen kannalta. Tällä seikalla on vaikutuksia vain perheoikeuden alalla, koska pykälän mukaan. Lain 37 §:n 1 momentin 4 alakohta - Perhe- ja holhouslaki (Lakilehti 2017, kohta 682), yhteisestä omaisuudesta lahjoituksen tekemiseen tarvitaan toisen puolison suostumus, lukuun ottamatta pieniä tavanomaisia ​​lahjoituksia. Taiteessa. 37 § 4 edellä mainitusta Koodista lainsäätäjä katsoi, että yksipuolinen oikeustoimi, joka on suoritettu ilman toisen puolison vaadittua suostumusta, on pätemätön. Käsiteltävän säännöksen 2 §:stä seuraa kuitenkin, että toisen puolison ilman toisen vaadittua suostumusta tekemän sopimuksen pätevyys riippuu siitä, onko toinen puoliso vahvistanut sopimuksen. Perhe- ja holhouslain lainatut säännökset osoittavat, että puolison suostumus tarvitaan toisen puolison yksipuolisen toimen pätevyyden toteamiseksi, jos teon kohteena on yhteisomaisuus.

Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että antamalla suostumuksen myös toinen puoliso tulee lahjoitussopimuksen osapuoli. Koska hakemuksessa analysoidussa tilanteessa lahjoittaja on vain hakijan tytär, on asunnon ostaminen lahjoituksella verovapaata. Näin ollen hakija ei ole velvollinen maksamaan perintöveroa ja lahjoituksia tälle tilille ".
Aloita ilmainen 30 päivän kokeilujakso ilman ehtoja!

Esitettyjen säännösten sisällön ymmärtämiseksi paremmin esitellään kaksi tilannetta.

Esimerkki 1.

Äiti teki poikansa kanssa lahjoitussopimuksen, jonka mukaan hän antaa hänelle 100 000 zlotya. Isä suostui siihen. Lahjoitussopimuksen osapuolina ovat tässä tilanteessa äiti ja poika. Tämän seurauksena poika jättää yhden SD-Z2-hakemuksen, jossa hän ilmoittaa äidin ja koko luovutussumman luovuttajaksi.

Esimerkki 2.

Vanhemmat tekivät poikansa kanssa lahjoitussopimuksen, jonka mukaan he antavat hänelle 100 000 zlotya. Tässä tilanteessa molemmat vanhemmat ja poika ovat sopimuksen osapuolia. Tämän seurauksena poika jättää kaksi SD-Z2-hakemusta, joissa kummassakin ilmoitetaan toinen vanhemmista lahjoittajaksi ja kummassakin 50 000 zlotyn lahjoitus. Lahjoitussopimuksen sisällöstä riippuen henkilöiden laajuus on erilainen, ja vastaanottaja on velvollinen ilmoittamaan SD-Z2-hakemuksessa lahjoittajina. Yhteenvetona voidaan todeta, että ei ole epäilystäkään siitä, että puolisoiden lahjoitukset ovat yleisiä. Hyödyntääkseen verovapautuksen vastaanottaja on velvollinen täyttämään SD-Z2-hakemuksen oikeaan jättämiseen liittyvät muodolliset velvoitteet. Jotta voidaan osoittaa, kuka kussakin tapauksessa on lahjoittaja, tulee ensin analysoida osapuolten välillä tehdyn lahjoitussopimuksen sisältö.