Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumisvelvollisuus

Palveluvero

Pääsääntöisesti verovelvolliset voivat hyötyä arvonlisäverosta. On kuitenkin olemassa joukko toimintoja, joiden tarjoaminen sulkee pois mahdollisuuden hyödyntää vapautusta ja velvoittaa rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi.

Mitkä toiminnot velvoittavat rekisteröitymään arvonlisäverovelvolliseksi?

Taiteessa. 113 kohta. Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan vapautus on myönnetty sellaisille verovelvollisille, joiden myynnin arvo ei ylittänyt edellisenä verovuonna yhteensä 200 000 zlotya. Veron määrä ei sisälly myyntiarvoon. Näin ollen, jos verovelvollisen myyntiarvo edellisenä verovuonna ei ylittänyt 200 000 zlotya (ilman arvonlisäveron määrää), tällainen verovelvollinen voi hyödyntää vapautusta eikä näin ollen ole velvollinen maksamaan maksettavaa veroa.

Tätä poikkeusta ei kuitenkaan sovelleta 1 artiklassa määriteltyihin toimiin. 113 kohta. arvonlisäverolain 13 §. Tämä vapautus ei koske myöskään verovelvollisia:

  1. toimitusten tekeminen:

  1. lain liitteessä 12 luetellut tavarat,

  2. valmisteveron alaiset tavarat valmisteverosäännösten mukaisesti, lukuun ottamatta:

    • sähkö (PKWiU 35.11.10.0),
    • tupakkatuotteet,
    • muut kuin a alakohdassa mainitut henkilöautot e, verovelvollisen tuloverosäännösten mukaisesti luokittelema poistojen alaisen käyttöomaisuuden,

  1. rakennuksia, rakenteita tai niiden osia pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa. 43 sek. 1 piste 10 lit. a ja b,

  2. rakennustyömaat,

  3. uudet kulkuvälineet;

2) palvelujen tarjoaminen:

  1. laillinen,

  2. konsultoinnin alalla, lukuun ottamatta kasvien viljelyyn ja jalostukseen sekä eläinten jalostukseen ja jalostukseen liittyvää maatalousneuvontaa sekä tilan kehittämissuunnitelman laatimiseen ja nykyaikaistamiseen liittyvää neuvontaa,

  3. korut;

3) joilla ei ole taloudellisen toiminnan kotipaikkaa maan alueella.

Alla esittelemme tapauksia, jotka herättävät epäilyjä mahdollisuudesta hyödyntää liikevaihtoa koskevaa vapautusta.

Kirjanpitopalvelut

Kirjanpitopalvelujen toiminnan harjoittamisen periaatteet on määritelty 29.9.1994 annetussa kirjanpitolaissa (Lakilehti 2013, kohta 330, muutoksineen). Art. 76a kohta. 2 yllä §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat yrittäjät. 1, ovat myös oikeutettuja harjoittamaan toimintaa, johon kuuluu:

  1. pitää veronmaksajien, maksajien ja kerääjien lukuun ja lukuun verokirjoja ja muita verotusta koskevia kirjanpitoja ja antaa heille tässä asiassa apua,

  2. laatia veronmaksajien, maksajien ja veron kerääjien puolesta ja hyödyksi veroilmoituksia ja veroilmoituksia tai antaa heille tässä asiassa apua,

- erillisissä määräyksissä määritellyssä laajuudessa.

Näin ollen tilanteessa, jossa käsittelemme teknistä toimintaa ilman konsultointia, kirjanpitopalveluita tarjoavat yhteisöt hyötyvät vapautuksesta.

Tämän kannan vahvistavat myös veroviranomaiset, josta esimerkkinä on valtiovarainministerin 9.4.2015 antama yleinen tulkinta, viite. PT3.8101.2.2015.AEW.16, josta voimme lukea:

(...) tilanteessa, jossa yhteisö (riippumatta asemastaan ​​tai tietyistä valtuuksista) tarjoaa vain kirjanpitopalveluita, verokirjoja ja muita kirjanpitopalveluja verotusta varten tai veroilmoitusten ja -ilmoitusten laatimista (täyttöä) eikä tarjoa neuvonta- tai oikeudelliset palvelut (kuten veroneuvontalain 2 §:n 1 momentin 1 tai 4 kohdassa mainitut) 113 kohta. 13 piste 2 lit. arvonlisäverolain a tai b. Näin ollen tällainen yhteisö voi hyötyä arvonlisäverovapautuksesta (ellei ole muita kuin edellä mainittuja ehtoja, jotka eivät koske arvonlisäverolain 113 §:ssä tarkoitettua vapautusta). Jos toisaalta tietty taho (riippumatta sen asemasta tai tietyistä toimivaltuuksista) tarjoaa neuvonta- tai oikeudellisia palveluita (esim. veroneuvontalain 2 §:n 1 momentin 1 tai 4 kohdassa tarkoitettu), artiklan säännökset 113 kohta. 13 piste 2 lit. a tai palaa. b) arvonlisäverolain.

Tästä seuraa, että tällä yhteisöllä ei ole oikeutta käyttää 11 artiklassa tarkoitettua vapautusta. 113 kohta. arvonlisäverolain 1 ja 9 §:n mukaan. (...)

Kiinteistön arvioija

Kiinteistöjen arvioinnista säädettiin 21. elokuuta 1997 annetussa laissa kiinteistönhoidosta (Lakilehti 2015, kohta 1774, muutoksineen).

Art. 174 kohta. Tämän lain 3 §:n mukaan kiinteistön sekä siihen pysyvästi liittyvien koneiden ja laitteiden arvon määrittää kiinteistön arvioija.

Art. 174 kohta. Edellä mainitun lain 3a §:n mukaan kiinteistön arvioija voi laatia tutkimuksia ja asiantuntijalausuntoja, jotka eivät ole arviointilausunto, koskien:

  • kiinteistömarkkinat ja konsultointi näillä markkinoilla,

  • kiinteistösijoittamisen tehokkuus ja niiden kehittäminen,

  • paikallisten suunnitelmien hyväksymisen tai muuttamisen taloudelliset seuraukset,

  • tilojen erillisomistuksen kohteen merkitseminen,

  • kiinteistön asuntolaina-arvo,

  • kiinteistön arvon määrittäminen yksittäisen sijoittajan tarpeisiin,

  • kirjanpitosäännösten mukaan sijoituksiksi luokiteltujen kiinteistöjen arvostus,

  • kiinteistöjen arvostaminen kirjanpitolaissa tarkoitettuun yksiköiden käyttöomaisuuteen.

Mielestämme arvioijat eivät tarjoa neuvontapalveluita, joten he voivat hyötyä vapautuksesta. Bydgoszczin verokamarin johtaja vahvisti tällaisen kannan 11. joulukuuta 2015 päivätyllä kirjeellä, tiedostoviite. ITPP3 / 4512-557 / 15 / MD, josta voimme lukea:

(...) liiketoiminnan harjoittaminen kiinteistöarvioinnin alalla (arviointiraporttien laatiminen, kiinteistömarkkinoiden analyysi ja sijoitusten kannattavuusanalyysi), hankitun ammattipätevyyden ja kiinteistönarvioijan ammattinimikkeen mukaisesti, jos arvo toiminnan kattaman verollisen myynnin arvo ei ylitä 150 000 PLN [huom. aut. tällä hetkellä] suhteessa liiketoiminta-aikaan, voi soveltaa 1999/2003 3 momentissa tarkoitettua subjektiivista vapautusta. 113 kohta. arvonlisäverolain (...) 9 §.