Ulosottomiehet – kuinka heitä verotetaan?

Palveluvero

Artikkelissa pyritään esittelemään tapaa, jolla ulosottomiehen harjoittama toiminta on arvonlisäveron alaista. Pyrimme vastaamaan kysymykseen, johtavatko ulosottomiehen toiminnan verotukseen liittyvät muutokset hintojen nousuun. Alussa muistutetaan, mitä ulosottomies tekee ja mitä toimintoja hän suorittaa. Seuraavassa kuvataan ulosottomiesten taistelua valtiovarainministeriön kanssa, joka päättyi korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. Sitten selitämme, miten meidän mielestämme ulosottomiehiä pitäisi verottaa arvonlisäverolla. Lopuksi ilmoitamme milloin arvonlisäverovelvoite syntyy ulosottomiehen toiminnasta.

Ulosottomiehen toiminta

Tuomioistuimesta ja täytäntöönpanosta annetun lain säännösten mukaan - ulosottomies on tuomioistuimessa toimiva virkamies, joka suorittaa täytäntöönpanotoimia siviiliasioissa sekä muuta erillissäännösten perusteella siirrettyä toimintaa. Ulosottomies suorittaa edellä mainitut toiminnot henkilökohtaisesti, paitsi laissa säädetyissä tapauksissa, omaan lukuunsa. Ulosottomies perii ulosottomaksuja ulosottamisen suorittamisesta ja muista toimista, joihin hänellä on laillinen oikeus. Ulosottomies osallistuu siis ensisijaisesti saatavien täytäntöönpanoon, josta hän perii ulosottomaksun.

ALV-verovelvollisen asema

Tuomioistuimen aseman vahvistaminen tavara- ja palveluverosta 11. maaliskuuta 2004 annetun lain (konsolidoitu teksti, Laki 2016, kohta 710, muutoksineen), jäljempänä arvonlisäverolaki, säännösten valossa , viime aikoihin asti monia tulkinnan epäilyksiä. Tuomioistuimet väittivät, että heitä ei voitu pitää arvonlisäveron maksajina 11 artiklan nojalla. 15 sek. arvonlisäverolain 1 §:n mukaan, koska he eivät harjoita liiketoimintaa. He pitivät itseään julkisoikeudellisina yksiköinä (jotka harjoittavat julkisen viranomaisen toimintaa).

Art. 15 sek. arvonlisäverolain 6 §:n mukaisia ​​viranomaisia ​​ja näitä viranomaisia ​​palvelevia virastoja ei saa pitää verovelvollisena sellaisissa erillisissä säännöksissä asetettujen tehtävien puitteissa, joiden täytäntöönpanoa varten ne on perustettu, lukuun ottamatta toimintaa, jota harjoitetaan arvonlisäverolain perusteella. tehnyt siviilioikeudellisia sopimuksia.

Yllä oleva kanta oli ristiriidassa valtiovarainministerin 9.6.2015 antaman yleisen tulkintanumeron PT1.050.1.2015.LJU.19 kanssa ulosottomiehen toiminnan tavara- ja palveluverosta (Lakilehti valtiovarainministeri 15.6.2015, kohta 41).

Tulkinnassa 9.6.2015 todettiin, että ulosottomiehen harjoittamaa toimintaa, erityisesti ulosottoa, olisi pidettävä tavara- ja palveluveron alaisena vastikkeellisena palveluna - pykälässä tarkoitettu vapautus. 15 sek. arvonlisäverolain 6 §. Tämä tarkoittaa, että heillä on kaikkeen tuomioistuimen ulosottomiehillä harjoittaman toiminnan osalta tämän veron verovelvollisille soveltuvia velvoitteita.

Yllä oleva riita ratkaistiin korkeimman hallinto-oikeuden 6.3.2017 antamalla päätöksellä, tiedostoviite. säädös I FSP 8/16, jossa luemme:

Taide. 15 sek. 1 yhdessä kappaleesta 2 ja art. 15 sek. Tavara- ja palveluverosta 11. maaliskuuta 2004 annetun lain 6 § (Lakilehti 2016, kohta 710, sellaisena kuin se on muutettuna).

Päätöksen edellä oleva sisältö huomioon ottaen on selkeästi todettava, että ulosottotoimia suorittaessaan ulosottomies toimii arvonlisäveron maksajana.

Esimerkki 1.

Tuomiossa tuomioistuin totesi, että urakoitsijamme on meille velkaa 20 000 PLN toimitetusta tavarasta. Tämän tuomion yhteydessä pyysimme ulosottomieheltä tämän summan täytäntöönpanoa. Hän ryhtyi ulosottotoimiin, mutta hän ei saanut saatavia takaisin urakoitsijan maksukyvyttömyyden vuoksi. Ulosottomies laskutti suoritetusta toiminnasta 23 %:n korolla.

Edellä mainitun päätöksen valossa on katsottava, että ulosottomies on perustellusti laatinut arvonlisäveron määrän sisältävän laskun. Myös veroprosentti on kiistaton. Ulosottomiestoimintaa ei ole laissa lueteltu etuoikeudella verotetuksi.

Veropohja

Seuraavassa yritämme selittää, mikä on täytäntöönpanotoimien veropohja. Aluksi on korostettava, että päätös ei määrittele, mikä on ulosottomiehen suorittaman ulosottotoiminnan verotusperuste. Art. 29a kohta. arvonlisäverolain 1 §:n mukaan veron perusteena on kaikki se maksu, jonka tavarantoimittaja tai palveluntarjoaja on saanut tai saavansa ostajalta, palvelun vastaanottajalta tai kolmannelta osapuolelta, mukaan lukien saadut avustukset, avustukset ja muut maksut samankaltainen, jolla on välitön vaikutus verovelvollisen toimittamien tavaroiden tai palvelujen hintaan vähennettynä veron määrällä. of Mainitun artiklan 6 kohdassa 1 ja 2 täsmennetään, että veropohjaan sisältyvät verot, tullit, maksut ja muut vastaavanlaiset maksut, lukuun ottamatta veron määrää (eli tavara- ja palveluverona) sekä lisäkulut. , kuten palkkiot, pakkauskulut , kuljetus ja vakuutus, jonka toimittaja tai palveluntarjoaja veloittaa ostajalta tai vastaanottajalta. Valtakunnallinen ulosottomiesneuvosto oli päätöksessään kannalla, että ulosottomiehillä on oikeus korottaa ulosottomaksun määrää arvonlisäveron määrällä. Yllä oleva kanta oli ristiriidassa valtiovarainministeriön selitysten kanssa, joissa viranomainen uskoi, että ulosottomiesten perimien ulosottomaksujen osalta ns. menetelmä "sadassa". Näin ollen arvonlisävero sisältyy jo täytäntöönpanomaksuun. Korkein oikeus 7.7.2016 antamassaan päätöksessä, tiedostoviite nro III CZP 34/16, totesi, että ulosottomies ei saa korottaa 1999/2004 11 artiklan mukaisesti määrättyä täytäntöönpanomaksua, vaikka se täsmensi täytäntöönpanokulujen määrää. 49 sek. Tuomioistuimista ja täytäntöönpanosta 29. elokuuta 1997 annetun lain 1 ja 2 § (konsolidoitu teksti, Journal of Laws 2015, kohta 790, sellaisena kuin se on muutettuna), tavaroiden ja palveluiden verokannasta. Yllä oleva ratkaisu ei ole edullinen ulosottomiehille, mutta päinvastainen ratkaisu olisi puolestaan ​​velallisille epäedullinen, koska se lisäisi merkittävästi ulosottokustannuksia.

Edellä olevaan viitaten on todettava, että ulosottomiehen, josta he ovat arvonlisäverovelvollisia, suorittamien palvelujen veropohjana ovat kaikki suoritetuista palveluista vastineeksi saadut määrät (korvaukset), erityisesti säännöksessä tarkoitetut ulosottomaksut. Taide. Ulosottomieslain 43-60.

Tärkeä!

"Kassakuluiksi" kutsuttuja kulumääriä ei sisällytetä veropohjaan, koska ne ovat asiakkaan puolesta ja hyväksi tehtyjä kuluja, jotka ulosottomies kirjaa väliaikaisesti pitämäänsä verokirjanpitoon. Nämä kustannukset on lueteltu yksityiskohtaisesti kohdassa Art. Ulosotto- ja täytäntöönpanolain 39 §.

Asiakirjat ulosottomiesten tarjoamista palveluista

Pääsääntöisesti verovelvollisuus syntyy, kun palvelu suoritetaan. Jos verovelvollinen saa palkkionsa maksun (ennakon) kokonaan tai osittain ennen palvelun suorittamista, verovelvollisuus syntyy tämän maksun vastaanottamisesta (suhteessa saatuun määrään).

Yllä olevat säännöt eivät koske ulosottomiehen toiminnan harjoittamista.
Tuomioistuinten, joiden arvonlisäverovelvollisina he toimivat, harjoittaman toiminnan osalta arvonlisäverolain johdettuun oikeuteen lisättiin erityinen - myöhemmin kuin edellä mainitusta. yleinen sääntö - hetki, jolloin verovelvollisuus syntyy.

Verovelvollisuus ulosottotoiminnasta ja muusta toiminnasta, joka on siirretty erillissäännösten perusteella ulosottomiehille, syntyy siten, kun ulosottomiehen palkkion muodostava maksu on saatu kokonaan tai osittain (suhteessa saatuun määrään). Jos ulosottomies kuitenkin saa ennen palvelun suorittamista osan maksusta (eli ennakkomaksun), verovelvollisuus saadusta määrästä syntyy arvonlisäverolain mukaisin ehdoin eli sen vastaanottamisesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennakon vastaanottaminen ulosottomiehen toimesta aiheuttaa ennakkolaskun laatimisen jokaisesta ennakon maksaneesta ulosottomenettelyyn osallistujasta.

Esimerkki 2.

Pyysimme ulosottomiestä perimään velan urakoitsijaltamme. Aluksi ulosottomies vaati 2 000 zlotyn ennakkomaksua. Täytäntöönpanon jatkamiseksi suoritimme ulosottomiehelle ennakkomaksun 15.4.2017. Ennakkomaksun yhteydessä syntyi arvonlisäverovelvollisuus. Tästä syystä ulosottomiehen tulee ennakkomaksun hyväksymisen yhteydessä lähettää meille lasku. Ilmoitimme tästä velvollisuudesta ulosottomiehelle. Ulosottomies laati laskun, jonka arvonlisävero oli 23 %.

Edellä olevaa ulosottomiehen toimintaa arvonlisäverolain valossa on pidettävä oikeana. Kuten edellä on jo osoitettu, ulosottomiehen suorittaman ulosottotoiminnan ja erillissäännösten perusteella heidän toimivaltaansa siirretyn toiminnan verovelvollisuus määräytyy saadun maksun perusteella.

Art.:ssa ilmaistun yleissäännön mukaan 106i kappale. Arvonlisäverolain 1 ja 2 §:n mukaan verovelvollisella on aika laatia lasku tavaran toimittamista tai palvelun suorittamista tai maksun (ennakkomaksun) vastaanottamista seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Tästä syystä tämä säännös ei velvoita dokumentoimaan erikseen laskulla jokaista ulosottomiehen tietyn kuukauden aikana saman tahon hyväksi suorittamaa toimenpidettä. Ulosottomies voi siten yhdellä laskulla ilmoittaa ulosottomenettelyyn osallistujalle kaikki tietyn kuukauden aikana tehdyt toiminnot, esimerkiksi perityt ennakot.

Esimerkki 3.

Huhtikuussa maksoimme ulosottomiehelle kolme meneillään olevaan täytäntöönpanoon liittyvää ennakkoa. Ulosottomies teki yhden laskun kolmesta maksetusta ennakosta. Tekikö hän oikein?

Yllä oleva ulosottomiehen toiminta on oikeaa ja yhdenmukaista edellä mainitun kanssa arvonlisäverolain säännökset. Ulosottomiehellä oli oikeus laatia yksi lasku, joka todistaa huhtikuussa maksetut kolme ennakkoa.

Yhteenveto

Edellä oleva korkeimman hallinto-oikeuden päätös hälvensi epäilykset ulosottomiehen toiminnan arvonlisäverotuksen osalta. Päätöksessä vahvistettiin valtiovarainministeriön aikaisempi yleinen tulkinta, joka tukee ulosottomiehen toiminnan verotusta. Näyttää myös siltä, ​​että korkeimman oikeuden ratkaisussa vahvistettiin, että ulosottomaksua ei saa korottaa arvonlisäverolla. Yllä olevat ratkaisut ovat hyödyllisiä velallisille
eikä johda ulosottopalkkioiden nousuun.